Puheenvuoro



Pihlaja Pirjo, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kyselytunti

Täysistunto:
Keskiviikkona 9 päivänä toukokuuta 2012 klo 15.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Tähän vastaukseen liittyy myös muutama kalvo, jos ne saisi näkyviin. (Diasarja on pöytäkirjan liitteenä 5.) Edustaja Pekka Niiranen on kysynyt seuraavaa: "Kirkolliskokous päätti 7.5.2009 pidetyssä istunnossa hyväksyä esityksen, jonka mukaan ennakkoäänestys säädetään mahdolliseksi myös maallikkoedustajia kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon valittaessa. Esitys lähetettiin kirkkohallitukselle toimenpiteitä varten. Vuonna 2012 toimitetuissa kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen vaaleissa ennakkoäänestys ei ollut maallikkovalitsijoille vieläkään mahdollista. Näin siitäkin huolimatta, että kirkolliskokous teki asiassa päätöksen jo kolme vuotta sitten. Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja on selittänyt kirkkohallituksen toimettomuutta asiassa vetoamalla työvoimaresurssien vähyyteen, säädöshankkeiden priorisoimiseen ja tavoitteeseen toteuttaa ennakkoäänestystä koskeva asia laajemman kirkollisia vaaleja koskevan valmistelun yhteydessä. Pihlajan mukaan hyvään valmisteluun kuuluu, että pohditaan myös säännöksellä luotavan oikeuden käytännön toteutusta ja arvioidaan sen vaikutusta koko vaaliprosessiin. Edelleen Pihlajan mukaan pelkästään säätäminen ennakkoäänestysoikeudesta ei siten riitä, vaan samalla on rakennettava menettelytapa ennakkoäänestyksen toteuttamiseksi. Kun ennakkoäänestys on jo pitkään ollut käytössä niin valtiollisissa, kunnallisissa kun seurakuntavaaleissakin ja jopa piispanvaalissa, ja kun ennakkoäänestys on papeille mahdollinen myös kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleissa, on perustelut lievästi sanoen ontuvia. Nykyinen tilanne, jossa maallikkovalitsijoilla, toisin kuin papeilla, ei ole ennakkoäänestysmahdollisuutta, on epäoikeudenmukainen. Kysynkin kirkkoneuvos Pirjo Pihlajalta, aikooko hän kirkkohallituksen virastokollegion jäsenenä ryhtyä noudattamaan kirkolliskokouksen selkeää tahdonilmaisua, ja jos, niin milloin kirkkohallitus antaa kirkolliskokouksen esityksen ennakkoäänestysmahdollisuuden sallimisesta kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaalissa."

Selvään kysymykseen pyrin antamaan selvän vastauksen: tavoitteena on saada esitys tänne kirkolliskokoukselle vuoden kuluessa. Haluaisin kuitenkin hiukan laajemmin valottaa niitä seikkoja, jotka ovat aiheuttaneet tämän hankkeen viivästymisen. Edellisellä kirkolliskokouskaudella kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle 17 toimeksiantoa, jotka edellyttävät kirkkolainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Kirkkohallitus teki kirkolliskokoukselle puolestaan yli 25 esitystä, joissa ehdotettiin normimuutoksia. Osa esityksistä koski aiemmalta toimikaudelta periytyneitä toimeksiantoja ja osa muutoksia, joita joudutaan kirkkolainsäädäntöön tekemään yleislainsäädännön muuttumisen myötä. Lainvalmistelutehtäviä joudutaan kirkkohallituksessa tekemään muiden virkaan kuuluvien tehtävien ohessa. Henkilöstöresurssien niukkuus ja toisaalta runsas lainsäädäntöhankkeiden määrä on johtanut valitettavasti siihen, ettei toimeksiantoja saada aina valmisteltua toivotussa aikataulussa. Viime kauden kirkolliskokouspäätöksistä, jotka sisältävät kirkkolain muutosesityksen, 7 odottaa edelleen eduskuntakäsittelyä, eli asian valmistelua hallituksen esitykseksi opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ruuhkien välttämiseksi myös muissa viranomaisissa on tarkoituksenmukaisempaa, että asia viedään eteenpäin osana laajempaa hanketta eikä yksittäisenä kirkkolain muutosesityksenä. Kysymyksessä mainittu toimeksianto edellyttää kirkkolain 20 luvun 5 §:n muuttamista. Tällä hetkellä kirkkohallituksessa on vireillä 10 lainsäädäntöhanketta, joista yksi koskee seurakunta- ja kirkolliskokousvaaleja ja siten myös hiippakuntavaltuustovaaleja. Laajin hanke on kirkkolainsäädännön kokonaiskodifiointi, joka on tarkoitus saada kirkolliskokouksen käsittelyyn tällä toimikaudella. Poikkeuksellisesti tällä hetkellä on valmistelussa kaksi yhtä kirkkolain normia koskevaa lainvalmistelua. Tämä johtuu kyseisten säännösten luonteesta sekä siitä, ettei niillä ole liityntää muihin vireillä oleviin hankkeisiin. Toinen näistä on ns. virkapaketin hyväksymisen yhteydessä annettu toimeksianto yhdenvertaisuussäännöksestä, ja toinen kirkolliskokouksen määräenemmistösäännöksen muuttamista koskeva valmistelu. Kumpaakin hanketta valmistelee erikseen asetettu työryhmä. Muutoin yksittäisiä säännösmuunnosehdotuksia on yhdistetty laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin voidaan paremmin arvioida säännösmuutosten vaikutuksia muihin säännöksiin ja hallinnollisiin menettelyihin. Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalien maallikkovalitsijoiden ennakkoäänestysoikeutta koskeva kirkolliskokouksen toimeksianto on tarkoitus toteuttaa kirkollisia vaaleja koskevan valmistelun yhteydessä.

Voimassa olevien säännösten mukaan varajäsen äänestää estyneen kirkkovaltuuston ja/tai seurakuntaneuvoston jäsenen sijaan. Toimeksiantoa koskevan kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan mietinnössä 3/2009 todetaan, että on parempi, että varsinainen jäsen käyttää äänioikeuttaan, mm. koska varajäsenet eivät välttämättä ole yhtä hyvin selvillä päätettävistä asioista kuin varsinaiset jäsenet. Tämä merkitsee kirkkolaissa säädetyn sijaantulojärjestelmän ainakin osittaista purkamista. Hyvään lainvalmisteluun kuuluu aina muutosehdotuksen vaikutusten arviointi. Esimerkiksi nykyinen menettelytapa on nostanut maallikkovalitsijoiden äänestysprosentit hiippakunnittain 81 - 95 %:iin tämän kevään vaaleissa. Pappisedustajien vaaleissa äänestysprosentit jäivät ennakkoäänineen 65 - 85 %:iin. Kun kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleissa on kyse välillisestä vaalista, suorien vaalien ennakkoäänestystä koskevat menettelyt eivät välttämättä sovellu, jo senkin vuoksi, että kyseessä saattaa olla seurakunnittain hyvinkin pieni äänioikeutettujen joukko. Taustalla olevassa Helsingin hiippakuntavaltuuston esityksessä todetaan, että ennakkoäänestys voitaisiin toteuttaa samalla tavoin kuin pappisedustajien vaaleissa. Samalla kuitenkin tuodaan esille tähän vaalimenettelyyn liittyviä ongelmia. Mainitussa yleisvaliokunnan mietinnössä ei puolestaan oteta kantaa ennakkoäänestysmenettelyyn. Tämän johdosta valmistelussa on nähdäkseni syytä miettiä useampia toimintatapamalleja ja arvioida niiden vaikutukset sekä äänestysaktiivisuuteen, vaalisalaisuuden säilymiseen että viranomaisten toimintaan ja pyrkiä valitsemaan parhaiten soveltuva malli.


Paluu