Puheenvuoro



Salmi Markku, edustaja

Otsikko:
Kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämiseksi (Kirkkohallituksen esitys 2/2010)

Täysistunto:
Maanantaina 3 päivänä toukokuuta 2010 klo 12.45

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät edustajatoverit. Jos me ei nyt kirkossa tehdä jotain, niin meille käy niin kuin kreikkalaisille. Enkä tarkoita muinaisia kreikkalaisia. Kuitenkin taloudellisten näkökohtien lisäksi tässä HeTa:ssa on kyse siitä, minkä kirkkoneuvos Rantanenkin on tänään tuonut esille tuon toisen esityksensä yhteydessä, että meidän pitää saada talous- ja henkilöstöhallinto hoidettua ammattitaitoisesti, ja valitettavasti niin ei tapahdu aina meidän seurakunnissa. Se on ymmärrettävää ja sen aika monet meistä tietävät, että se työmäärä, joka pienissä seurakunnissa talouspäälliköllä on ja siellä työskentelevällä ehkä toisella, ehkä kolmannellakin työntekijällä, se on niin mahdoton, että ei kaikkeen pysty perehtymään. On siis kyse myös ammattitaitoisesti hoidetusta taloushallinnosta. Täällä on viitattu Matti Ilveskosken eriävään mielipiteeseen. Olen sen lukenut. Siinä esitetään vaihtoehtoiseksi malliksi, kuten täällä on todettu, IT-aluekeskusten mallin mukaan sopimuspohjaisesti hoidettua henkilöstö- ja taloushallintoa. Edelleen täällä on edellisissä puheenvuoroissa sanottu, että IT-aluekeskukset ovat toimineet. En voi väittää, että tietäisin kaikkien niitten aluekeskusten toiminnasta tähän mennessä, mutta omasta näkökulmastani, siis Mikkelin hiippakunnasta ja siitä naapuri IT-aluekeskuksista tiedän sen verran, että ne ovat aika lailla yhteismitattomia. Kukin IT-aluekeskus on luonut oman palvelukonseptinsa, suunnitellut ja päättänyt sen, että minkälaisella henkilöstöllä IT-aluekeskuksia hoidetaan. Työntekijöiden määrä siis voi olla hyvinkin poikkeava toinen toisistaan, palvelukonseptit eroavat toisistaan. Viimeisimmäksi olen ollut mukana keskustelussa, jossa on puhuttu palkoista. Minun mielestäni kirkossa pitää noudattaa sellaista palkkapolitiikkaa, että tämänkaltaisissa keskuksissa on vähintään kohtalaisen yhdenmukaiset palkat, eikä niin, että eroavaisuutta syntyy. Sen takia olen keskitetymmän mallin kannalla ja olisin toivonut, että IT-asiatkin olisi hoidettu keskitetymmin meidän kirkossamme muun muassa noista mainitsemistani syistä. Sopimuspohjainen yhteistyö on Mikkelissä tuttua. Ymmärrän niitä seurakuntia, joille tällainen hyppäys palvelukeskukseen tuntuu pelottavalta. Mutta Mikkelissä me olemme käyneet läpi sen pelottavuuden vaiheen, kun olemme aikoinaan lähteneet taloushallinnon sopimuspohjaista yhteistyötä sinne rakentamaan. Nyt meitä ei pelota, koska me tiedämme, mistä on kyse. Sopimuspohjainen yhteistyö on minulle kuitenkin kortti, joka on jo katsottu. Toivoisin, että pääsisimme Mikkelissäkin siitä eteenpäin. Keskittäminen tuntuu olevan nyt vähän sellainen paha sana, mutta hyvässä mielessä keskitetympää järjestelmää toivon, missä voimat voidaan yhdistää ja oikeasti hoitaa perustehtävää rauhassa, kun ammattitaitoiset henkilöt tekevät tätä talous- ja henkilöstöhallintoa siellä, missä se pitääkin tehdä. Minulle HeTa on siis ratkaisu, jonka kannalla olen. Sitä on valmisteltu huolella, otettu vähän aikalisääkin, kuultu eri tahoja ja ennen kaikkea seurakuntia. Kuten laajasti velloneesta keskustelusta olemme voineet nähdä, siihen on voinut vaikuttaa. On kirjoitettu, otettu kantaa aivan yksittäisten taloushallinnon työntekijöiden toimesta, mutta myös sitten laajempien tahojen toimesta. Hyvät edustajatoverit, minusta tässä ei ole kyse vallan keskittämisestä, kyse on asioiden hyvästä hoitamisesta. Meillä ei ole kirkossa paljon aikaa, tulevaisuus on aivan kohta käsillä. Tehdään HeTa:sta totta.


Paluu