Puheenvuoro



Raunio Sirkka-Liisa, edustaja

Otsikko:
Perustevaliokunnan mietintö 2/2005 piispainkokouksen esityksestä 1/2005, joka koskee kummeja

Täysistunto:
Torstaina 10 päivänä marraskuuta 2005 klo 13.15

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kirkolliskokousedustajat. Tämä kirkolliskokous on jo toistamiseen käynyt keskustelua kummien lisäämisen mahdollisuudesta. Vaikka perustevaliokunta pitikin piispainkokouksen keväällä 2004 tekemää aloitetta aiheellisena, päätyi se ehdottamaan edellisen aloitteen raukeamaan jättämistä vuosi sitten marraskuun kirkolliskokouksessa. Syynä olivat aloitteen lakitekniset ongelmat. Piispainkokouksen viime keväänä tekemä uusi aloite antoi mahdollisuuden ottaa asian uuteen käsittelyyn. Perustevaliokunta katsoo, että lapsen uskonnollisen kasvatuksen turvaamiseksi piispainkokouksen esitys kummien lisäämisestä on aiheellinen ja korjaa kirkon lainsäädännössä havaitun puutteen. Vaikka valiokunta pitää esityksen tavoitetta oikeana, se katsoo lakivaliokunnan tavoin esitykseen sisältyvän säädösteknisiä ongelmia, jotka kirkolliskokouksen on syytä korjata. Voimassa olevien lakien mukaan vanhemmat valitsevat lapselleen kummit. Tältä osin kirkkojärjestystä ei ole tarpeen täydentää. Kirkkolaki ja kirkkojärjestys eivät sisällä säädöksiä, joiden nojalla kummiksi nimetty voisi menettää oikeuden toimia kummina. Koska kummiuden purkaminen ei vallitsevan lainsäädännön ja kirkon perinteen perusteella ole mahdollista, tätä koskeva erillinen säädös on tarpeeton.

Kummien lisäämistä koskevan säädöksen piispainkokous esittää sijoitettavaksi kirkkojärjestyksen lukuun, joka sisältää kristillistä kasvatusta koskevat säädökset. Säädöksen sijoittaminen kirkkojärjestyksen 3 lukuun korostaisi kummien merkitystä kristillisen kasvatuksen antajina. Vaikka piispainkokouksen ratkaisu on opillisesta näkökulmasta tarkasteltuna perusteltu, kirkkojärjestyksen systematiikan kannalta ratkaisu on ongelmallinen. Kirkkojärjestyksessä kummien nimeäminen ja kummien tehtävät on sijoitettu eri lukuihin. Valiokunta katsoo, että kummien lisäämisestä on parempi säätää kirkkojärjestyksen 2 luvun 17 §:ssä. Tämä kirkkojärjestyksen muutos mahdollistaa kummien lisäämisen silloin, kun se erityisistä syistä on tarpeellista lapsen kristillisen kasvatuksen turvaamiseksi. Erityiseksi syyksi voidaan katsoa esimerkiksi kummin kuolema tai eroaminen kirkosta. Kummin lisääminen voi olla aiheellista myös adoption yhteydessä ja kun lasta ulkomailla kastettaessa hänelle ei ole nimetty kummeja tai jos kummin ja lapsen välinen yhteys on tosiasiallisesti katkennut. Lapselle voidaan nimetä enintään kaksi kummia. Päätöksen kummien lisäämisestä tekee lapsen seurakunnan kirkkoherra huoltajien esityksestä kuultuaan kaikkia asianosaisia ja selvitettyään, että lisäämiselle säädetyt edellytykset ovat olemassa. Hallintomenettelylain mukaan 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus erikseen käyttää asiassa puhevaltaa. Valiokunta katsoo myös, että uskonnonvapauslain hengen mukaista on, ettei 12 vuotta täyttäneelle nimetä uusia kummeja ilman hänen omaa suostumustaan. Tieto kummien lisäämisestä merkitään kirkonkirjoihin siinä seurakunnassa, jossa lapsi on kastettu tai hänet on otettu kirkon jäseneksi. Kirkkojärjestyksen muutoksen astuttua voimaan piispainkokous voi tarvittaessa antaa tarkemmat toimeenpano-ohjeet kummien lisäämisestä. Näillä perusteilla valiokunta on päätynyt esittämään kirkolliskokoukselle, että se hyväksyy piispainkokouksen esityksen lakivaliokunnan ehdottamin tarkistuksin.


Paluu