Puheenvuoro



Ojala Sami, edustaja

Otsikko:
Uutta diakonivirkaa koskevien säännösten lisääminen kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen, lakivaliokunnan mietintö 5/2015 kirkkohallituksen esityksestä 1/2015

Täysistunto:
Torstaina 5 päivänä marraskuuta 2015 klo 15.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat.

On esitetty kirkolliskokouksen käytävillä ja muuallakin kysymys, että mikä tarve on tehdä tällainen kirkkohallituksen esityksen mukainen ratkaisu meidän kirkossa. No minä olen harrastuksena teologian maisteri, totuuden nimissä on sanottava, että teologiasta noin tieteellisessä mielessä ymmärrän varsin vähän. Joten ajattelen olevani kohtuullisen kova maallikko nyt tässä asiassa ja siitä huolimatta sanon sen näin, että olen niin kuin ymmärtänyt, että tämä nimenomaan ja erityisesti teologinen kysymys. Kuitenkin me argumentoidaan toissijaisilla ei-teologisilla argumenteilla tässä keskustelussa. Tätä on tapahtunut, tänään kuulin jo enemmän kuin se 40 vuotta.

Olen lukenut dokumentteja tähän tematiikkaan liittyen noin viimeisen viidentoista vuoden ajalta, joita meille on toimitettu, jonkin verran olen itse niitä kaivanut. Osan olen silmäillyt läpi ja osan olen lukenut ihan tosissaan. Ja nyt nämä kaksi viimeisintä, mitä olen lukenut ehkä vähän paperinmakuisesti, koska en ilmeisesti ole kykenevä kanssakäymään kahvipöydissä ja muualla sivistynyttä keskustelua niin, tykkään siitä, mitä näen ja luen. Mitä näen paperilla ja mitä niistä luen. Ja minä olen lukenut, sekä tästä kirkkohallituksen esityksestä, että piispainkokouksen lausunnosta, että perustevaliokunnan lausunnosta, että on olemassa riittävät teologiset perusteet tämmöisen viran perustamiselle. Tai ainakin on riittävä teologinen yksimielisyys. Jos ajattelen sitä antia esimerkiksi perustevaliokunnan lausunnossa lakivaliokunnalle, niin se on tässä perustevaliokunnan lausunnon sivulla 6, perustevaliokunnan arvio , virkateologia. Ja kun minä luen tämän virkateologian kaksi vaivaista kappaletta, jään siihen käsitykseen, että tämmöinen virka voitaisiin perustaa. Ei ole varsinaisesti mitään ongelmia tämmöisen viran perustamisessa. Olen toki kuullut teologisia perusteita myös siihen suuntaan, ettei missään tapauksessa, tämä ei ole meidän luterilaisen tunnustuksemme mukainen, tämmöinen virka. No nyt minä sitten luen tämä paperissa minulle esitetyn teologisen perusteen ja ilokseni huomaan, että lakivaliokunnassa nimestään huolimatta on vähintäänkin yhtä syvällistä teologista osaamista, koska parhaiten tämän asian on niin kuin itselleni valaissut edustaja Hallamaa, sekä äskeisessä puheenvuorossaan että valiokunnassa käyttämissään asiaan liittyvissä teologisissa puheenvuoroissa. Edelleen olen siinä käsityksessä, että tämmöinen diakonin, diakoni, diakonian tai diakonaatti joku sen tyyppinen virka, seurakuntapalvelun virka, työntekijän virka olisi paikallaan meidän kirkossa. Nimenomaan teologisesti perusteltua.

Jos näin ei ole, niin mielestäni tästä hankkeesta olisi pitänyt luopua jo aikaa sitten, jos me nyt valaistumme, että näin ei ole, niin meidän kannattaisi nyt jättää tämä raukeamaan. Ja näin minä periaatteessa voisin itse tässä nyt esittää, jotta asia saataisiin lopulta ratkaistua. Mutta minä koen, että ne perusteet, jos esittäisin näin, niin minulla päässä olevat perusteet olisivat kuitenkin toissijaisia. Ne liittyvät tämmöiseen työntekijäryhmien välisiin valtataisteluihin tai kamppailuihin tai arvostuskysymyksiin seurakunnissa. Ne liittyisivät esimerkiksi tähän nimikysymykseen, että millä nimellä sitä nyt sitten kutsutaan. Että diakonin virka, sehän olisi hyvä, kun se oli jo silloin 1910-luvulla. Vilahti jossain paperissa. Jonkun mielestä diakonin virka, mutta kun se sotkeutuu tähän nykyiseen. Siis tämmöistä ihan niin kuin toissijaista, jos me puhutaan teologisista perusteluista. Eli kyllä minä niin kuin jotenkin ajattelisin näin, että meidän tulisi ehdottomasti pystyä tässä salissa ratkaisemaan tämä kysymys, että halutaanko me näillä teologisilla perusteilla tämmöinen virka perustaa vai ei. Jos ei me haluta, niin asia on ihan ok. Kyseessä on demokratia. Jos me haluamme, niin sitten me semmoisen perustamme ja kuten mikään, niin ei varmasti tämäkään maailmassa ole täydellistä, sitä voi sitten paikata. Mehän täällä paikataan kaikenlaista ihan yhtenään. Oikeastaan ainoat asiat, mitä kirkolliskokouksessa sen 8 vuoden aikana, kun minä täällä olen ollut, jotka on niin kuin hyväksyttänyt läpi, ne oli niin kuin jotain pieniä paikkausjuttuja. Muuten täällä ei mikään edisty. Mutta ainakin semmoisia on ollut.

Tästä syystä olin jättämässä lakivaliokunnassa eriävää mielipidettä. Ja tulen sen johdosta nyt myös tekemään puheenvuoroni lopuksi lakivaliokunnan mietinnön ponnesta poikkeavan esityksen, jossa esitän, että vastoin kuin lakivaliokunta esittää, esitän, että kirkolliskokous hyväksyisi tämän kirkkohallituksen esityksen 1/2015. Tästä uudesta diakonin virasta. Jos minä olen ymmärtänyt kirkolliskokouksen työjärjestystä ja työskentelytapoja oikein, jos tämmöinen esitykseni kaltainen ehdotus tulisi hyväksytyksi ja kirkolliskokouksen päätökseksi, tämä palautuisi lakivaliokuntaan. Ja nyt kun minä siellä lakivaliokunnassa olen ollut neljä vuotta hyvässä valiokunnassa, niin olen aivan satavarma, että ei menisi puoltakaan tuntia, kun meillä olisi erittäin asiallinen, huolellisesti perusteltu ja hyvä mietintö tästä asiasta. En väitä, että mitään pohjatöitä olisi siihen suuntaan tehty, mutta semmoinen varmasti löytyisi. Eli asia voitaisiin ratkaista vaikka tänään, jos meillä siihen halua ja tahtoa olisi. Joka tapauksessa minä ajattelen, että kirkolliskokouksen, tietyssä mielessä tämän täysistunnon ja tämän koko kirkolliskokousinstituution arvovallan kannalta olisi tärkeätä, että tämmöiset asiat, jotka kuitenkin on niin kuin moneen kertaan vatvottu ja joissa meistä monilla on vahvoja mielipiteitä, me saataisiin tässä salissa päättää siitä asiasta. Yhdessä äänestämällä, eikä siten että me etukäteen käytettäisiin hirvittävän paljon aikaa, niin kuin me nyt tehdään, spekuloimaan ja miettimään sitä, että mikä tässä salissa menisi läpi. Ja lopulta me päädymme tekemään esityksiä, jotka ovat pääosin aina vähän jotenkin huonoja, koska ne ovat kompromissien kompromisseja ja usein ne kompromissien kompromissit eivät sitten täällä mene läpi.

Lopuksi luen vielä tämän lyhyen kahden rivin esitykseni, eli esitän, että kirkolliskokous hyväksyy kirkkohallituksen esityksen 1/2015 uutta diakonivirkaa koskevien säännösten lisääminen kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen.


Paluu