Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2012, talousvaliokunnan mietintö 1/2013

Täysistunto:
Torstaina 16 päivänä toukokuuta 2013 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Talousvaliokunnan tehtävänä on laatia mietintö Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta sekä Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksestä. Keskusrahaston tilinpäätös vuodelta 2012 on ongelmaton ja talousarvioon verrattuna kaikilla mittareilla kuvattuna hyvä. Siksi valiokunta on keskittynyt työskentelyssään paljolti toimintaan. Valiokunta on kuullut kaikkia kirkkoneuvoksia ja tahtonut tällä kertaa tutustua erityisesti kirkon ulkoasiain osaston ja Kirkon tutkimuslaitoksen toimintaan. Kirkon ulkoasiain osaston toimintaa valiokunnalle esittelivät kirkkoneuvos Kääriäisen lisäksi osaston yksikön johtajat Risto Junkko, Tomi Karttunen ja Ilkka Mäkelä. Valiokunnalle syntyi erittäin myönteinen kuva osaston monipuolisesta toiminnasta, terveiset sinne osastolle. Kirkon tutkimuslaitoksen toimintaa esitteli laitoksen johtaja Hanna Salomäki. Kannanotossaan valiokunta toteaa, että keskuksen hankkeet ovat ajankohtaisia ja tukevat kirkon nykytilan ymmärtämistä ja tulevaisuuden suunnittelua. Tärkeää on löytää keinoja tutkimustulosten hyödyntämiseen kirkon ja seurakuntien toiminnassa.

Valiokunta käytti ryhmätyöskentelyä tutustuessaan kirkon keskeisiin kehityshankkeisiin ja eri osastojen toimintaan. Tältä pohjalta syntyi erilaisia kannanottoja, jotka on kirjattu mietintöön kunkin osaston tai yksikön toiminnan kuvauksen jälkeen. Koko toimintakertomusta koskevina yhteisinä kannanottoina valiokunta kiinnittää huomiota kahteen asiaan mietinnön sivulla 11. Ensiksi, Kirkkohallituksen tärkeimpänä tavoitteena on vaikuttaminen. Tämä ilmaistaan vuosikertomuksen sivulla 6. Valiokunta on kuullut vaikuttamistoiminnasta mm. kansliapäällikkö Keskitaloa ja kirkkoneuvos Huokunaa. Vaikuttamista on toteutettu monella tavalla. Vaikuttamistoiminta on kehittynyt myönteiseen suuntaan ja tuonut tulosta. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan vaikuttamistoiminnan tulisi jatkossa näkyä selkeästi yksiköiden tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa.

Toiseksi valiokunta kiinnittää huomiota tavoitteisiin joita toimintasuunnitelmassa on runsaasti ja niitä arvioidaan toimintakertomuksessa. Tavoitteet ovat suurelta osaltaan hyvin yleisluontoisia, usein tehtäväluetteloita. Tavoitteiden konkreettisuuteen ja arvioitavuuteen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Kirkkohallituksen toimintaan sisältyy perustoiminnan lisäksi keskeiset kehityshankkeet. Kolmesta suuresta hankkeesta Kirkon palvelukeskuksesta, kirkon uudesta jäsentietojärjestelmästä ja Hengellinen elämä verkossa-hankkeesta saatiin loppuraportit. Hengellinen elämä verkossa on ollut mittava hanke, johon on käytetty myös paljon rahaa. Paljon on saatu myöskin aikaan. On tärkeää, että hankkeessa luotu verkkotoiminta voi jatkua. Siinä saatua osaamista voidaan käyttää edelleen, että verkossa tapahtuvaa toimintaa kehitetään. Siksi on hyvä, että Kirkkohallitus jatkaa hankkeen yhteistä kehittämistä ja johtamista samalla kun toimintaa ja niiden ylläpitoa pyritään siirtämään seurakunnille.

Erityisesti valiokunta tahtoi paneutua Kitke- ja Kirjuri-hankkeisiin, sekä KIPA:an. Tässä oli paljon apua näistä saaduista loppuraporteista. Molemmat näistä hankkeista ovat kirkon kannalta merkittäviä ja koskettavat vahvasti seurakuntien arkitoimintaa. Kirjuri-jäsentietojärjestelmän käyttöönottoon on sisältynyt ja sisältyy edelleen paljon ongelmia. Siksi Kirjurin jatkokehittämiseen on tärkeää varata riittävästi henkilöstö- ja taloudellisia resursseja. Vuorovaikutuksen seurakuntien kanssa tulee olla avointa. Seurakuntia on syytä kuulla herkällä korvalla. Kirkon palvelukeskus on aloittanut toimintansa ja saanut ensimmäiset asiakkaansa. Muutosvaihe, käyttöönotto ja sisäisen koulutuksen tarve on ollut seurakunnille suurempi ponnistus kuin alun perin arvioitiin. Osa seurakunnista näyttää ajattelevan, että siirtymävaiheessa syntyy runsaasti ylimääräisiä kustannuksia. Siirtymävaiheen aikana vuosina 2012-2017 palvelukeskuksen toimintaa rahoitetaan keskusrahaston varoista otettuna velkana, näin kansanomaisesti sanottuna. Rahoituspohjaa vaikeuttaa huomattavasti, jos seurakunnat myöhentävät palvelukeskukseen asiakkaaksi siirtymistä. Siksi tässäkin on tärkeää kuunnella seurakuntia ja huolehtia järjestelmistä, prosesseista ja seurakuntien tukemisesta niin, että asiakkaaksi siirtymiset eivät viivästy.

Viimevuotiseen tapaan valiokunta ei ota kantaa hiippakuntien toimintakertomuksiin, koska hiippakuntavaltuustot ovat ne jo käsitelleet. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että hiippakuntien toiminta-ajatukset ovat ilmaisultaan varsin epäyhteneväiset. Joissakin toiminta-ajatuksissa subjektina on piispa ja tuomiokapituli, joissain piispa, tuomiokapituli, hiippakuntavaltuusto, joissakin pelkkä tuomiokapituli ja joissakin korostuu selkeästi piispa. Valiokunta toivoo, että hiippakunnissa kiinnitettäisiin huomiota tähän asiaan.
Keskusrahaston tilinpäätös on kaikilta osin toteutunut erittäin hyvin. Talousvaliokunnan lyhyt kannanotto on sivulla 17. Erikseen on syytä mainita eläkerahaston hyvin onnistunut sijoitustoiminta, jonka toteuttamista kuvataan erinomaisesti eläkerahaston johtokunnan toimintakertomuksessa sekä vastuullisen sijoittamisen toimintakertomuksessa. Nämä toimintakertomukset ovat selkeitä, ne kannattaa lukea. Ne antavat hyvän kuvan sijoitustoiminnasta. Syytä on myös mainita Eteläranta 8:n kiinteistön hankinta, joka oli merkittävä investointi. Hiukan pöytäkirjan ulkopuolella valiokunta kyllä mietti, että olisiko pitänyt hankkia se kymppi kasin sijasta. Valiokunta pitää tätä hankintaa saadun selvityksen perusteella toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltuna. Lopullinen arvio hankkeesta voidaan tehdä kuitenkin vasta sen jälkeen, kun Katajanokan toimitilojen myyntihinta ja uusien toimitilojen korjauskustannukset ovat tiedossa. Kirkon keskusrahastojen toimintaa ja taloutta on talousvaliokunnan näkökulmasta hoidettu hyvin. Haasteita kuitenkin myös riittää. Kiitos kuluneesta vuodesta kansliapäällikölle, kirkkoneuvoksille ja koko kirkkohallituksen henkilöstölle. Voimia ja siunausta edessä oleviin haasteisiin.


Paluu