Puheenvuoro
Malinen Oiva
,
edustaja
Otsikko:
Toisen helluntaipäivän palauttaminen (Hiippakuntavaltuustoesitys 6/2009)
Täysistunto:
Maanantaina 2 päivänä marraskuuta 2009 klo 12.45
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Meillä on pöydillämme kaksi samaan lopputulokseen tähtäävää aloitetta, Kuopion hiippakunnan lyhyt ja ytimekäs sekä Turun arkkihiippakunnan vähän laajemmin asiaa tarkasteleva esitys. Jälkimmäisen esityksen näkökohdat ovat tarkasti maaliinsa osuvia tavoitellessaan helluntain palauttamista sille kuuluvaan asemaan kirkkovuoden kierrossa. Onhan helluntai kirkon syntymäpäivä, eikö sille kuuluisi siis nykyistä huomattavasti merkittävämpi asema. Ensimmäinen helluntai merkitsi kaiken kaikkiaan käännekohtaa. Ensimmäisen seurakunnan jäsenet saivat Pyhän Hengen opastajakseen ja lohduttajakseen kohti Jumalan lasten kirkkautta. Helluntai muistuttaa edelleen siitä, että kirkon tehtävänä on julistaa Kristusta, koska vain siten evankeliumi tulee todeksi arjenkin keskellä. Erityisesti näin uskonpuhdistuksen muistopäivän jälkeisellä viikolla lienee syytä palauttaa mieleen se, mistä Lutherkin muistuttaa: "Missä Kristusta ei saarnata, siellä ei ole Pyhää Henkeä, joka luo, kutsuu ja kokoaa kristillisen kirkon, ja jota ilman kukaan ei voi päästä Herran Kristuksen luo." Pyhä Henki synnyttää uskon armonvälineiden kautta. Näin siis viime kädessä Pyhän Hengen toiminta tekee mahdolliseksi sen, että kirkkovieras niin helluntaina kuin muulloinkin poistuu paikalta niin, että on elämässään kokenut jotain merkittävää, jopa käännekohdan. Nykyisessä evankeliumikirjassa helluntaijakso jaetaan helluntaiaattoon, helluntaihin ja helluntain jälkeiseen viikkoon. Jokaiselle päivälle on oma aineistonsa, mutta kuinka monessa seurakunnassa vietetään helluntaiaattoa tai helluntain jälkeistä viikkoa. Helluntain jälkeiseen aikaan puolestaan kuuluu 26 sunnuntaita, jotka on nimetty helluntaista lukien. Helluntaita ja sen viettoa on kirkossamme määritelty seuraavasti: Helluntai on pääsiäisajan viimeinen juhla, siitä lähtien nimetään kirkkovuoden loppujakson sunnuntait helluntain mukaan. Tämä nimeämistapa korostaa Kristuksen ylösnousemusta kristillisen uskon ytimenä ja pääsiäistä kirkkovuoden keskuksena. Samalla kuitenkin korostetaan, että aika ensimmäisestä helluntaista viimeiseen tuomioon on Pyhän Hengen aikaa. Helluntain jälkeisten sunnuntaiden keskeisiä aiheita ovat Jeesuksen opetukset, elämä kristittynä Pyhän Hengen johdatuksessa ja kirkon todistus omasta uskostaan. Tätä taustaa vasten voi sanoa, että aikanaan tehty päätös muuttaa helluntai yksipäiväiseksi juhlaksi on ollut virhearviointi. Silloinen päätös lienee perustunut suurimmaksi osaksi työmarkkinapolitiikan myötäilyyn. Sitä virhettä me voimme edes jollain tavalla yrittää korjata palauttamalla helluntai takaisin kaksipäiväiseksi juhlaksi. Tänä aamuna messussa puhuttiin siitä, miten me kristityt voimme olla suolana ja valona maailmassa. Vaikutus menee joka tapauksessa jompaan kumpaan suuntaan. Jos kirkko ei vaikuta ympäröivään yhteiskuntaan suolana eikä valona, ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa kirkkoon ja tekee siitä peilikuvansa. Tällä tiellä ollaan jo aika pitkällä. Oikeastaan jollain tavalla oireellista on tässä esityksessä todettu "ajateltaessa edellisiä helluntain viettoa koskevia ratkaisuja, toisen helluntaipäivän palauttaminen ei vaikuta kovin helpolta. Yleinen mielipide on tuskin muuttunut edellisestä kerrasta ratkaisevasti päivälle myönteisemmäksi." Siis yleisen mielipiteen myötäilyssä ollaan menty liian pitkälle. Monet aikuiset kastetut eivät osaa kertoa lapsilleen juhlapyhien merkitystä. Joulu vielä saattaa olla muistissa, mutta entä helatorstai ja helluntai. Tähän kehitykseen helluntain palauttaminen toisi omalta osaltaan toivottavasti muutoksen parempaan suuntaan.
Paluu