Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 (Toimintakertomus 1/2014)

Täysistunto:
Maanantaina 5 päivänä toukokuuta 2014 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Nyt esittelen teille perinteisen kaavan mukaan ensin tilinpäätöksen ja sitten hyvin lyhyesti eläkemenoennusteen. Eläkemenoennuste on kokonaisuudessaan Kirkon keskusrahaston tilinpäätöskirjan lopussa. Löydätte sieltä tällä kertaa väreissä huomattavan joukon PowerPoint-dioja. Voitte katsoa niitä tarkemmin, jos siltä tuntuu. Ensin iso kuva keskusrahaston tilinpäätöksestä. Eli Eläkelaitos, Yhteinen toiminta ja Palvelukeskus. Viime vuosi oli varsin hyvä. Kirkon eläkelaitoksen osalta tulos oli arvioitua parempi eli rohkenisin antaa Eläkelaitokselle arvosanaksi kaksi plussaa. Ensinnäkin eläkemaksutuloista rahastoimme yli 9 % ja se on varsin paljon. Eläkerahasto tuotti 7,66 % ja sekin oli hyvin kilpailukykyinen tuotto viime vuonna. Ja tästä kaikesta seurasi, että Eläkerahasto kasvoi lähes 100 milj. euroa. Kirkon yhteiselle toiminnalle eli Kirkkohallitukselle, hiippakunnille ja avustusjärjestelmälle antaisin vielä paremman arvosanan eli peräti kolme plussaa, koska tulos oli huomattavasti arvioitua parempi. Teidän vahvistamanne budjetin mukainen tulos olisi ollut -2,8 milj. euroa ja toteutunut tulos oli + 900 000 eli tulosparannus oli melkoinen. Kerron kohta, mistä se johtui. Kirkon palveluskeskuksen osalta tulos oli arvioitua heikompi eli palvelukeskukselle pitää antaa pieni miinus. Laina Kirkon keskusrahastolta kasvoi 800 000 euroa suuremmaksi kuin mitä budjetoitiin eli budjetti oli -4 milj. ja toteuma oli -4,8 milj. Kerron kohta, mistä tämä johtui. Mutta kaiken kaikkiaan viime vuosi oli vielä varsin hyvä.

Ensin Eläkelaitoksesta. Viime vuonna jostain erikoisesta syystä Kirkon eläkelaitoksen maksamat eläkkeet kasvoivat vain 2,3 %. Tämä luku on tilintarkastettu sekä Kevassa (josta meidän eläkkeemme maksetaan) että teidän valitsemienne tilintarkastajien toimesta. Mutta nyt on selvittelyn alla, miten kasvu voi olla näin pieni, koska eläkemenoennusteen mukaisesti kasvu on vuositasolla 7-8 %. (Anteeksi saisikohan sitä kuvaa hiukan tarkemmaksi. Joo, mistäköhän sitä. Jaaha, kenenkähän kyvyt tähän tarkennuspuoleen riittäisi? Se on kyllä totta, että se on pikkasen hämärä. Tämä on varmaan niin hämärä asia, että miksi on noussut vain 2,3 % niin että kuva on tämmöinen sen takia.) Tähän yllättävän pieneen eläkekertymämuutokseen palataan marraskuussa. (Nyt tuolla yritetään tehdä korjaavia toimenpiteitä. Auttoiko? Oikein hyvä!)

Tarkimmin seurattu mittarihan on eläketoiminnan tulojen riittävyys verrattuna eläketoiminnan menoihin. Viime vuonna eläketoiminnan tulot kasvoivat 4,5 %, johtuen siitä, että viime vuonna oli ensimmäisen kerran eläkerahastomaksu mukana yhtenä maksuvälineenä. Se tuotti noin 10 milj. Erittäin merkittävä signaali on, että ensimmäisen kerran kirkkohistoriassa kirkon palkkasumma on todella pienentynyt. Se pienentyi 0,3 %. Aina tähän asti palkkasumma on kasvanut enemmän tai vähemmän, mutta etumerkki on ollut plus. Eläketoiminnan menot kasvoivat siis 1,5% ja tämä, niin kuin äsken mainitsin, on selvityksen alla. Rahastosiirto oli huikean suuri. Se oli peräti 17,1 milj. Nyt joudutte katsomaan tällaista ns. arvokalvoa. Se johtuu siitä, että olen käyttänyt uudempaa Office-pakettia kuin vastaanottavan koneen on mahdollista käsitellä; tästä syystä osa luvuista on tuolla arvoina. Pystytte varmaan päättelemään suurin piirtein, mitä ne tarkoittavat. Eläketulot tulevat olemaan tästä vuodesta alkaen suurin piirtein tasainen viiva, ellei peräti aleneva. Viime vuonna oli pieni nousu, johtuen tästä äsken mainitusta eläkerahastomaksusta. Vuonna 2012 tulojen nousu johtui siitä, että työnantajan eläkemaksuprosenttia nostettiin. Rahastosiirto (tuolla alhaalla) oli yllättäen 17 milj. ja tämä johtuu siitä, että eläkemenojen suuruus on vielä selvityksen alla. Mutta vakaa käsitys on, että vuonna 2015 eläkemaksutulot eivät riitä eläkemenoihin. Mutta tästähän joka vuosi sanon, että tämä ei ole mikään katastrofi; sitä varten eläkerahastoa on kerätty, että sitä myös jossain vaiheessa ryhdytään käyttämään.

Viime vuoden lopussa Eläkerahasto oli 1 144 milj. Viime vuonna tuotto oli 7,7 % eli ei ihan päästy edellisvuoden tuottoihin. Tämä vuosi vaikuttaa hyvin haasteelliselta. Tässä maalis-huhtikuussa tuotto on ollut n. 1,2 % eli olisi varsin vaikeaa päästä tänä vuonna samaan tuottoon kuin mitä viime vuonna pääsimme. Sen sijaan pitkän aikavälin sekä nominaalituotto että reaalituotto ovat olleet varsin hyvät. Rahasto riittää tällä hetkellä seitsemän vuoden eläkemenoihin, on 2,2 kertaa kirkon palkkasumma ja kokonaiseläkevastuusta on katettu 26 %. Nämä ovat samoja prosenttilukuja kuin muissakin eläkejärjestelmissä eli tilanteemme ei ole juurikaan sen huonompi eikä parempi kuin muillakaan toimijoilla.

Tästä näkötestistä teidän olisi tarkoitus nähdä sijoitusten jakauma. Eli viime vuoden lopussa Eläkerahastomme osakepaino oli 43 %, korkosijoituksia oli 41 %, vaihtoehtoisia 20 % ja rahamarkkinoita noin 5 %. Se, mikä erottaa kirkon eläkerahaston, valtion eläkerahaston ja Kevan eläkerahaston muista on se, että sijoitustoiminta näissä kolmessa on huomattavasti vapaampaa kuin mitä yksityisen puolen eläkejärjestelmässä. Tästä syystä meidän on mahdollista pitää näin suurta osakepainoa. Joka on sitten hyvinä vuosina kantanut hyvää hedelmää ja sitten, kun osakemarkkinat jossain vaiheessa romahtavat, tuotto on aika reippaasti miinuksella. Mutta onneksi nämä viime vuodet ovat olleet hyviä.

Sitten perinteinen sijoitus eläkesijoittajien välisestä vuositason kilpailusta. Tänä vuonna sijoituimme sijalle neljä. Eli Ilmarinen, Eläkefennia ja Varma päihittivät meidät. Sen sijaan voitimme omassa verrokkiryhmässämme, mihin kuuluvat, kuten äsken mainitsin, Keva ja valtion eläkerahasto. Isojahan nämä erot eivät olleet, mutta siitä huolimatta tulimme omassa ryhmässämme ykköseksi. Ja tietysti koko alan kannalta on varsin surkea tämä reunimmainen reppana eli Etera. Se on sellainen päivittäinen ihmettelyn aihe, että miten se ylipäänsä selviää.

Seuraavaksi kirkon yhteinen toiminta, jossa siis ovat kirkkohallitus, hiippakunnat ja avustukset. Kirkkohallituksen käyttämät rahat lisääntyivät vuodesta 2012 vuoteen 2013 5,5 %, hiippakuntien vähenivät 0,8 % ja avustukset vähenivät 4,5 %. Ja kuten tuolta sivusta huomaatte, jokainen näistä kolmesta ryhmästä säästivät yhteensä 2,7 milj. Jos katsotaan näitä tulosparannuksen syitä, niin ne ovat kyllä vuodesta toiseen aikalailla samat. Ensinnäkin kirkkohallituksessa meillä on kustannustietoisuus lisääntynyt edelleen. Olemme oman käsitykseni mukaan varsin kustannustietoisia. Hiippakunnallisen toiminnan osalta suurin syy on sama kuin ennenkin eli kehittämisavustusmäärärahaa jäi käyttämättä. Avustustenkin osalta syy on sama kuin ennenkin eli rakennusavustuksia myönnettiin budjetoitua vähemmän ja myös käyttämättä jääneitä aiemmin myönnettyjä avustuksia tuloutettiin. Muilta osin tässä ei ole mitään kovin suuria muutoksia. Investointien osalta on sanottavaa, että myös siellä tapahtui säästöä, koska Lapuan tuomiokapitulin tilojen korjauksesta luovuttiin siinä muodossa kuin mitä oli budjetoitu. It-investointien toteutuma oli noin puolet arvioidusta; suurin syy tässä on se, että asianhallintajärjestelmäinvestointi siirtyi tälle vuodelle.

Viime vuonna onnistuimme jälleen kerran muuttamaan miinusmerkkisen talousarvion plusmerkkiseksi. Tästä näette, että vuosikate ja mittari "vuosikate miinus poistot" ovat kummatkin plusmerkkiset. Tämän vuoden osalta tilanne on se, että koska talousarviomme on -3,6 milj. eli reippaasti miinuksella, meillä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta tänä vuonna pystyä tekemään plusmerkkistä tulosta. Sen sijaan tästä eteenpäinhän on tavoitteena, että näin tapahtuisi. Tämä vuosi tulee jäämään miinusmerkkiseksi.

Myös toiminnan rahoituksessa on eri näköisiä haasteita. Tänä vuonna seurakuntien maksamat perusmaksutulot toteutuvat siten kuin budjetissa on, mutta ensi vuoden osalta tulojen arviointi on aika vaikeata. Viime vuonnahan kirkollisverotilitykset seurakunnissa kasvoivat varsin paljon. Ensinnäkin siitä syystä, että osa viime vuoden rahoista kuului jo edellisvuodelle eli vuodelle 2012. Viime vuonna saatiin myös tuloja, jotka kuuluvat tälle vuodelle. Eli tässä on tilitysjärjestelmän aikataulutuksen muutoksen aiheuttamia häiriötekijöitä, joita ei tässä vaiheessa pysty vielä arvioimaan. Vuoden 2016 toiminnan rahoitus saattaa olla vaikeaa, koska oletus on, että verotulojen kehitys tänä vuonna on heikohko. Huhtikuussa kirkollisverojen muutos oli 1,2 % ja ihmeellistä kyllä yhteisöverotilitysten muutos oli +49,5 %, mutta näihinkään ei kannata kiinnittää tässä vaiheessa liikaa huomiota.

Tulevaisuuden näkymät, Eteläranta 8:n muutos- ja korjaustyöt etenevät, ihmeellistä kyllä, sekä aikataulussa että kustannusarvion mukaisina. Kustannusarvio on ollut alusta asti 5 milj. euroa sisältäen alv:n. Tämä näyttäisi toteutuvan, samoin muutto toteutuu heinäkuussa 2014. Katajanokan kiinteistöjen kaavamuutos etenee myös. Tässäkin voisi sanoa ihme kyllä suunnitellusti. Eli tavoitteena on lopullisen kauppakirjan allekirjoittaminen tämän vuoden loppuun mennessä ja silloin tietysti vastaanotamme myös rahat varsin tyytyväisinä. Palvelukeskuksen osalta selitys siihen, miksi annoin palvelukeskukselle arviossa yhden miinuksen, on seuraava. Ongelma oli viime vuonna ja edellisvuonna se, että muutama suuri asiakas keskeytti siirtymisen. Kohtuullisen paljon palvelumaksutuloja jäi saamatta eli noin 700 000 euroa. Tämä on se määrä, millä palvelukeskuksen velka Kirkon keskusrahastolle kasvoi yli budjetin. Palvelukeskuksen osalta tulevaisuuden näkymiä ovat mm. (näkymiähän on tietysti muitakin), että sisäinen tarkastaja Deloitte teki sisäisen tarkastuksen koskien asiakkaaksi siirtyneiden seurakuntien kokemuksia Kipasta ja sen tietojärjestelmistä. Tämä raportoitiin täysistunnolle 1.4. Selvitystyö jatkuu edelleen ja nyt on suunnitelmissa vielä uuden hieman laajemman tarkastuksen tekeminen. Erityisesti koetettaisiin keskittyä siihen, miten työ seurakunnissa on muuttunut sen jälkeen, kun seurakunta on siirtynyt Kipan asiakkaaksi ja erityisesti koetettaisiin selvittää, miten eri työntekijäryhmien työt ovat muuttuneet. Tämä on sen verran laajempi tutkimus, että tähän ei marraskuussa pystytään palaamaan mutta uskoisin, että vuoden päästä. Kipan tavoitteena on edelleen aikaistaa vuonna 2017 asiakkaiksi ilmoittautuneita vuodella. Edelleen tehostetaan kirkkohallituksen tukea seurakunnille tavoitteena säästöjen aikaansaaminen. Meillä on yhteistyötä Seurakuntaopiston kanssa, meillä on teidän myöntämä 200 000 euron määräraha, jonka tarkoitus on nimenomaan kiinnittää huomiota tähän keskimmäiseen täppään eli saada aikaistusta tapahtumaan. Paljon yritämme tällä sektorilla.

Rahoituslaskelmasta. Rahoituslaskelmahan on yhteinen koko Kirkon keskusrahastolle eli toisin sanoen tässä on kirkon yhteinen toiminta ja Kipa. Rahavarat pienenivät viime vuonna 4,7 milj. ja tämähän on suurin piirtein sama summa kuin mitä laina keskusrahastosta Kipalle. Eli rahavarojen väheneminen johtui yksinomaan tästä Kipan lainasta.

Esitys tuloksen käyttämisestä on, että tilikauden alijäämä 3,9 milj. kirjataan oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien ylijäämään, jonka jälkeen ylijäämä on 40,2 milj. euroa. Lopuksi ihan lyhyesti kirkon eläkemenoennusteesta, joka on Kevassa laadittu ja kuten vuosi sitten oli puhetta, laaditaan vuosittain. Tässä on nyt yksi uusi havainto. Jos olette lukeneet toimintakertomusta, niin olette tämän sieltä ehkä huomanneetkin. KiEl:in vakuutetut miehet, joita täälläkin on muutamia paikalla, elävät noin kaksi vuotta pidempään kuin keskimäärin. Tämä on nyt sitten varmasti osalle iloinen uutinen. Koska miehiä on KiEl:ssä vain 30 % ja naisia 70 % niin tämä iloinen uutinen ei kuitenkaan romuta koko eläkejärjestelmää. On karkeasti arvioitu, että tällä on noin 2,5 %:n vaikutus eläkemenoihin suurimmillaan, eli voitte olla ihan huoleti. Aikaisemmin, kun ennusteita on tehty, kuolevaisuustiedot on otettu valtion eläkelain mukaisina.Toimintakertomuksessa on diakaupalla tätä tutkimusta avattu. Tämä tällä hetkellä esillä oleva eläke-ennuste on laadittu erinäköisten skenaarioiden pohjalta. Perusskenaario on heikompi kuin vuosi sitten esillä ollut perusskenaario, eli tässä lähdetään siitä, että kymmenen vuoden aikana korvataan puolet vanhuuseläkkeelle siirtyneistä, joka tarkoittaa, että kaksi eläkkeelle, yksi sisään. Loppujen lopuksi vuoteen 2063 mennessä meillä olisi kymmenentuhatta työntekijää. Nopea on, muuten kuin perus, paitsi että kolme lähtee eläkkeelle ja vain yksi tulee korvaamaan. Hidas on muuten sama paitsi että kolme eläkkeelle ja kaksi sisään.

Huomaatte, että vaikka skenaariot kuulostavat kovinkin erilaisilta (kuinka monta eläkkeelle ja kuinka monta sisään), niin itse asiassa työntekijöiden lukumäärät eivät paljon poikkea toisistaan. Myöskään KiEl-palkkasumma eivät poikkea kovinkaan paljon toisistaan, eikä eläkemeno. Mutta se mikä poikkeaa, on KiEl-eläkemenon suhde palkkasummaan. Tässä hitaassa mallissa, joka on tuo kolmanneksi ylin, (kolme eläkkeelle ja kaksi tilalle), suhde on korkeintaan 50 %. Ja tuossa nopeassa (kolme eläkkeelle ja yksi tilalle) suhde olisi jo noin 53 %. Ja jos muistetaan, että kirkon palkkasumma on viime vuonna muuttunut - 0,3 %, niin vaikuttaa siltä, että perusskenaario ei ole aiemmin määritelty vaan nopea eli tämä ylin käyrä. Eläkevastuu oli edelleen sama kuin aiemminkin eli 4,4 miljardia euroa.

Tämä viimeinen dia on ehkä kaikista tärkein. Tässä yritetään kuvata niitä haasteita, mitä meillä on eläkejärjestelmän rahoittamisen kannalta vuoteen 2090 saakka. Tässä yritetään lähteä etsimään kiinteää reaalituottovaatimusta vuodesta 2014 alkaen siihen saakka, että nettomaksu rahastoon on taas positiivinen. Ja se vuosi, koska se on positiivinen, näkyy tuossa suluissa. Laskelmissa oletetaan, että meillä pysyy työnantajan palkkasummaperusteinen eläkemaksu 28 %:na ja kirkollisveroperusteista eläkerahastomaksua kerätään 10 vuotta. Viime vuonnahan rahasto oli 1 144 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi nopeassa skenaariossa tästä eteenpäin vuoteen 2088 saakka saada keskimäärin 4,97 % reaalituottoa vuodessa. Se on melkoinen tavoite, ainakin tänään tässä ja nyt katsottuna. Tietysti jos ajatellaan eläkerahaston historiaa taaksepäin, sehän vaikuttaa hirvittävän helpolta tehtävältä, koska reaalituotto on ollut siinä 6,5 - 6,8 % vuositasolla. Eläkerahaston johtokunta on itse ilmoittanut reaalituottotavoitteeksi 4,3 %. Eli siinä on pientä kuromista. Sehän ei tietysti ole mahdoton tehtävä, mutta elämä olisi paljon helpompaa, jos eläkerahasto olisi noin 200 - 300 milj. euroa suurempi. Silloin ei tarvitsisi asettaa itsellemme ehkä osittain kohtuuttomia tuottotavoitteita. Mutta tämmöinen mietittäväksi tähän loppusanoiksi. Kiitos.


Paluu