Puheenvuoro



Kujala Erkki, edustaja

Otsikko:
Kasteopetuksen laajentaminen ja rippikoulun varhentaminen, yleisvaliokunnan mietintö 1/2013 edustaja-aloitteesta 3/2012

Täysistunto:
Tiistaina 14 päivänä toukokuuta 2013 klo 12.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Täällä on puhuttu jo todella paljon, kiitetty tätä valiokunnan mietintöä, ja kaikki mahdolliset toimintamuodot millä lapsia voidaan tavoittaa on tuotu esille, mutta koska kukaan muu ei ole vielä siitä puhunut, ajattelin, että pitää vielä tämä yksi näkökulma tuoda tähän. Varsinkin sen takia, kun tässä esitetään, että tämä lähetetään kirkkohallitukselle tiedoksi ja toimenpiteitä varten. Eli tämä maailman muuttuminen ja se, että lasten elämä ja toimintaympäristö on siirtynyt niin kovasti paljon tuonne virtuaalimaailmaan, lapset pyörivät jo niin pienestä lähtien, kännyköitten kanssa pelaavat siellä, ja ovat videoiden ja muun sähköisen viestinnän kohteena. Meidän pitää käyttää sitä hyväksi. Kaikki se mitä täällä on sanottu on tarpeellista ja tulee tehdä, mutta ihan valtakunnallisesti on kiinnitettävä huomiota tähän virtuaalimaailmassa tapahtuvaan kasvatukseen, ja erityisesti kirkkohallitukselle ja kirkon tiedotuskeskukselle tämä on kova haaste. Olemme puhuneet täällä aikaisemmilla kirkolliskokouskausilla paljon hengellisten lastenohjelmien saamisesta televisioon, ja yleensä on päädytty siihen, että Yleisradiolla on niin kovat kriteerit, että mitään hengellistä kasvatusta lastenohjelmiin ei saa sisällyttää. Kyllä meidän silti pitää taistella edelleen. Minä entisenä yleisradiolaisena olen sitä mieltä, että Yleisradio on koko kansan ylläpitämä laitos, ja koska suurin osa suomalaisista kuuluu kirkkoon, eli nyt tulevaisuudessa Yle-veron maksajiin, niin meillä on oikeus vaatia, että sinne saadaan ohjelmistoon myöskin hengellisiä lastenohjelmia. Tämä on kova haaste Kirkon tiedotuskeskukselle, nyt tulee ihan määrätietoisesti pyrkiä siihen, että saadaan sinne laadukkaita, sopivalla tavalla hengellistä kasvatusta esille tuovia ohjelmia. Meillä on kyllä taitoa siihen, kunhan vain ryhdytään toimeen. Ja jos ei television kautta, niin tekemällä videoita, markkinoimalla niitä seurakuntiin, hengellisiä videoita, joissa tätä eri tavoin esille tuotavaa hengellistä kasvatusta tuodaan esille. Tämä siis lisäyksenä kaikkeen siihen, mistä täällä on puhuttu, mitä pitää seurakunnissa ja kouluissa ja kaikessa perheiden kasvatustyössä tehdä. Meidän pitää ottaa huomioon se todellisuus, että kuinka lapset jo pienestä lähtien ovat näitten teknisten ja sähköisten välineiden kanssa tekemisissä, niin heidän maailmaansa sisälle pääseminen tällaisilla perinteisillä tavoilla on entistä vaikeampaa. Siksi pitää käyttää näitä keinoja, jotka ovat tätä aikaa ja heidän elämänympäristöään.


Paluu