Puheenvuoro
Junttila Risto
,
kansliapäällikkö
Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodeksi 2006 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2006 - 2008 (Kirkkohallituksen esitys 7/2005)
Täysistunto:
Maanantaina 7 päivänä marraskuuta 2005 klo 13.00
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, kunnioitetut edustajat. Kirkolliskokoukselle on jätetty talousarvioaloite 1/2005, joka koskee 300 000 euron määrärahan varaamista Petroskoin kirkon rakentamishankkeelle. Anomukseen on liitetty Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon piispa Aarre Kuukaupin vetoomus kirkolliskokoukselle ja Kirkon ulkomaanavun suositus määrärahan myöntämiselle. Liitteenä on myös selvitys Petroskoin evankelis-luterilaisen kirkon ja seurakuntakeskuksen rakennuskustannuksista. Päätöstä tehtäessä on mielestäni tiedostettava Kirkon keskusrahastoa koskevan lainsäädännön näkökulmat Suomen ulkopuolella olevan toisen luterilaisen kirkon kirkkorakennukseen ja siihen liittyvän seurakuntakeskuksen rakentamisen rahoittamiseen. Laki kirkon keskusrahastosta tuli voimaan 5.12.1941. Sitä oli valmisteltu nopeassa aikataulussa kohta talvisodan päätyttyä. Kysymys seurakuntien keskinäisestä taloudellisesta vastuusta oli syntynyt jo aiemmin ja 1938 valtioneuvosto asetti komitean tutkimaan seurakuntien keskinäistä avustustoimintaa ja sen laajentamismahdollisuuksia. Keskusrahaston varsinainen tehtävä oli taloudellisesti heikossa asemassa olevien seurakuntien tukeminen. Niinpä varoja sai käyttää vain heikossa asemassa olevien evankelis-luterilaisten seurakuntien tukemiseen ja keskusrahaston hoidosta ja hallinnosta johtuvien menojen suorittamiseen.
Pääperiaatteissaan tämä laki on pysynyt muuttumattomana yli 60 vuoden ajan. Kirkon keskusrahastolle seurakunnat tilittävät vuosittaiset maksunsa tämän lain perusteella. Tämä laki ei sisällä sellaista yleistä periaatetta, että siitä voitaisiin jakaa avustuksia muutoin kuin sen säännösten mukaan. Keskusrahaston maksajia ovat siis kirkkomme seurakunnat ja avustuksen saajia kirkkomme vähävaraiset seurakunnat. Avustuksia ovat verotulojen täydennysavustus, harkinnanvarainen avustus vielä hetken, rakennusavustus sekä seurakuntien yhteistoiminnan tukeminen. Vuoden 2004 aikana rakennusavustuksia maksettiin Turun arkkihiippakunnan 10 seurakunnalle 714 800 euroa - vain yksi seurakunta sai yli 300 000 euroa. Tampereen hiippakunnan kaksi seurakuntaa sai yhteensä 253 600 euroa. Oulun hiippakunnan rakennusavustukset olivat yhteensä 1 596 519 euroa, joka jakautui 13 seurakunnalle: Muoniolle 402 500 euroa, Tyrnävälle 220 000 euroa ja loput seurakunnat 150 000 ja 5 000 euron välillä. Muissa hiippakunnissa 300 000 euron lähellä olevia seurakuntia oli Porvoon hiippakunnassa kaksi, Larsmo ja Nykarleby, Kuopion hiippakunnassa Vesanto ja Lapuan hiippakunnassa Lehtimäki. Näihin oman kirkkomme seurakuntien avustuksiin verrattuna Petroskoin kirkon ja seurakuntakeskuksen avustus on suuri. Tämän perusteella on aiheellista kysyä, onko joitakin sellaisia syitä, jotka antavat erityiset perustelut myöntää Kirkon keskusrahastosta avustusta anotulle hankkeelle. Edelleen on huomattava, että Kirkon keskusrahaston rakennusavustuksista ei juurikaan tällä hetkellä anneta seurakuntakeskusten rakentamiseen avustusta.
Kun kirkkohallitus sai tiedon tästä suunnitellusta aloitteesta, kävin silloin keskustelun lääninrovasti Määtän kanssa ja ehdotin jotakin muuta tietä kuin keskusrahastosta annettavaa avustusta. Ja tämän tien selostin täysistunnolle siinä vaiheessa, kun käsiteltiin valtakunnallisia kirkollisia kolehteja. Kirkkohallitus on ymmärtänyt ja ymmärtää edelleenkin Inkerin kirkon seurakuntaelämän hoitamisen vaikeudet. Kirkon ja seurakuntakeskuksen rakentamista periaatteessa halutaan tukea; tukemisen käytännöllinen ratkaisu on vain löydettävä siten, että se ei ole ristiriidassa kirkon keskusrahastoa koskevan lain kanssa. Niinpä kirkkohallitus päättäessään kirkkolain 22 luvun 2 §:n perusteella vuoden 2006 aikana kirkoissa päiväjumalanpalveluksessa koottavista kolehdeista määräsi 5.11.2006 uskonpuhdistuksen muistopäivän kolehdin Petroskoin evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkon rakennushankkeelle Kirkon Ulkomaanavun kautta. Vuoden 2004 aikana kannettujen kolehtien tuoton yhteenveto osoittaa, että seurakunnissa kerättiin vapaaehtoisia varoja 17 666 311 euroa, joista seurakunnista ulos meneviä varoja oli 14 841 607 euroa. Keskimäärin yhden valtakunnallisen päiväjumalanpalveluksessa kirkkokolehdin tuotto on noin 80 000 - 100 000 euroa. Tämän lisäksi seurakunnat voivat kerätä itse määräämiään kolehteja tahtonsa mukaan. Noin puolet seurakunnissa kerättävistä kolehdeista määrää kirkkohallitus ja noin puolet jää seurakuntien omaan harkintaan. Olen siis sitä mieltä, että kun kirkkohallitus on jo tehnyt päätöksen vuoden 2006 kerättävästä kolehdista, niin se on se oikea tie, jolla voidaan auttaa Petroskoin kirkon ja seurakuntakeskuksen rakentamista. Keskusrahastosta annettu avustus on jo lainsäädännön perusteella ongelmallinen.
Paluu