Puheenvuoro



Keskitalo Jukka, kansliapäällikkö

Otsikko:
Kertomus Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta vuonna 2011, Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen sekä Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös

Täysistunto:
Tiistaina 8 päivänä toukokuuta 2012 klo 9.45

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Käsillä oleva kertomus sisältää Kirkon keskusrahaston varoilla rahoitettavan toiminnan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, toisin sanoen kertomuksen kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta vuonna 2011. Olen kertomukseen kirjoittamassani esipuheessa viitannut joihinkin isoihin teemoihin, jotka työllistivät niin kirkkohallitusta, hiippakuntaa kuin koko kirkkoakin kertomusvuoden aikana. Näitä isoja keskusteluteemoja olivat muun muassa jäsenkehitys, rakennemuutoskeskustelu, seurakuntien talous sekä suhtautuminen parisuhteensa rekisteröineisiin kirkon jäseniin. Tässä yhteydessä en lähde näitä laajemmin uudelleen käsittelemään, en myöskään esittele kirkkohallituksen toimintaa osasto- tai yksikkötasolla. Sen sijaan taustoitan tässä esittelypuheenvuorossani lyhyesti kirkkohallituksen toimeenpanemia keskeisiä kehityshankkeita. Kirkkoneuvos Rantanen esittelee tämän jälkeen kertomusta taloudellisten tunnuslukujen valossa. Yhteisten kehityshankkeiden tarkoituksena on kehitystyö sellaisissa asioissa, joissa välttämättä tarvitaan kokonaiskirkollista koordinointia ja otetta. Hankkeet ovat merkinneet samalla keskusrahastolle kertyneen ylijäämän käyttämistä kaikkia seurakuntia tasapuolisesti hyödyttävällä tavalla. Seurakuntien keskusrahastomaksuina maksamia rahoja palautetaan siis näiden hankkeiden kautta seurakuntien hyödyksi. Muutama taustoittava sana kustakin isosta kehityshankkeesta.

Kirkon yhteisen strategian, Meidän kirkko 2015 -strategian toteuttamiseen, on liittynyt kolme osaprojektia. Ensinnäkin Pyhä-painopiste sekä vapaaehtoistoiminnan ja jumalanpalveluselämän kehittämisprojektit. Sekä vapaaehtoistoiminnan että jumalanpalveluselämän kehittämisprojekteissa on yhdessä noin 40 pilottiseurakunnan kanssa - siis molemmissa projekteissa on ollut noin 40 pilottiseurakuntaa - pyritty etsimään konkreettisia ratkaisuja näiden seurakuntien tilanteisiin ja haasteisiin. Haluaisinkin korostaa tätä työskentelytapaa. Pilottiseurakuntiin perustuvaa työskentelytapaa ja hyvin käytännönläheistä lähestymistapaa. Projekteissa ei ole ainoastaan tuotettu materiaalia ja lähetetty sitä seurakuntiin, vaan yhdessä pilottiseurakuntien kanssa on etsitty ratkaisuja niiden konkreettisiin kysymyksiin. Ajatuksena on, että hyvät löydöt ja parhaat käytännöt voivat tätä kautta levitä muihin seurakuntiin ja läpi kirkon. Ehkä tässä on jotakin sellaista työskentelytapaa, jota voitaisiin jatkossakin hyödyntää toiminnallisissa kehityshankkeissa. Seurakuntien rakennemuutoksen tukeminen on ollut toinen iso kehityshanke. Tuo hanke oli kertomuksesta ilmenevällä tavalla viime syksynä tärkeässä vaiheessa, kun seurakuntien rakennemuutoksen ohjausryhmä viimeisteli loppuraporttinsa syksyllä, joka sitten vuodenvaihteessa julkaistiin. Siinä esitettiin kolme mahdollista etenemisvaihtoehtoa kirkon paikallistason rakennekysymyksissä. Näistä vaihtoehdoista seurakunnilta ja hiippakunnilta on kysytty lausuntoa kuluvan kevään aikana. Seurakuntarakenneasiat eivät ole varsinaisesti tämän kevätistuntokauden esityslistalla, ja tämän vuoksi en lähde tähän kysymykseen sen pitemmälle spekuloimaan. Seurakunnilla ja hiippakunnille tehdyn kyselyn tulokset tullaan analysoimaan ja ajatus on, että kirkkohallitus tuo periaatelinjauksen kirkolliskokouksen käsiteltäväksi tämän vuoden marraskuussa syysistuntokaudella.

Hengellinen elämä verkossa -hankekokonaisuus on ollut käynnissä useampia vuosia. Tuon hankkeen ytimessä on seurakuntien työntekijöiden kouluttaminen toimimaan kirkon työntekijöinä ja vastuunkantajina verkkoympäristössä. Kertomusvuoden lopulla koulutuksen oli läpikäynyt 1209 henkilöä. Kyse on ollut myös aivan uusien toimintamenetelmien luomisesta kirkossa ja seurakunnissa. Hanke päättyi varsinaisesti tämän vuoden lopussa, mutta sille on myönnetty kahden vuoden siirtymäaika. Tämä on tarpeen, koska halutaan turvata, että hankkeessa saavutetut hyödyt siirtyvät varmasti normaaliorganisaation ylläpidettäväksi ja hoidettavaksi. Tämä ei ole aivan helppo haaste, koska se täytyy ottaa vastaan yhdessä sekä seurakunnissa, hiippakunnissa ja kirkkohallituksessa. Kirkkohallituksessa ja tämän hankkeen puitteissa on todettu, että jatkossakin tarvitaan eräitä koordinointitehtäviä kirkon verkkotyössä, jotka ovat syytä hoitaa kirkkohallituksen toimesta. Haasteellista on vain se, että kirkkohallituksen kiristyvässä taloustilanteessa pyrimme hoitamaan asiat niin, että tähän hankkeen päättymisen jälkeen suoritettavat rekrytoinnit tehdään niin sanottujen korvausrekrytointien kautta siten, että kirkkohallitukseen ei tule yhtään uutta vakanssia. Kun puhutaan kuitenkin noin viidestä vakanssista, niin ei ole aivan helppo löytää niitä, mutta tämän eteen työskennellään. Olennaista nyt olisikin, että myös paikallistasolla seurakunnissa otettaisiin vastuuta tämän projektin päättymisen jälkeen verkkotyöstä ihan konkreettisella tavalla. Se merkitsee käytännössä sitä, että etsitään riittävästi pappeja ja nuorisotyönohjaajia, joiden tehtävänkuvaan aivan oikeasti voidaan sisällyttää verkkotyötä. Ei ainoastaan lupaa tehdä sitä työtä ikäänkuin omalla ajalla, vaan myös, että se konkreettisesti sisältyy tehtävänkuvaan. Tämä edellyttää varmasti kirkkoherralta ja muilta esimiehiltä määrätietoista työskentelyä.

Niin sanotun Kitke-hankkeen puitteissa on kehitetty kirkonkirjojen pitoa ja parannettu jäsentietoihin perustuvaa seurakuntien palvelua. Hanke mahdollistaa seurakuntien jäsentietojen hyödyntämisen seurakuntien toiminnallisten palvelujen suunnittelussa ja kohdentamisessa. Välineenä tässä on kirkon uusi jäsentietojärjestelmä, Kirjuri. Sen käyttöönotto on käynnissä asteittain tämän kevään, kesän ja syksynkin aikana. Tällä hetkellä voin sanoa, että Kirjuri on jo tuotantokäytössä. Heta-hanke päättyi kertomusvuoden lopussa ja hankkeen puitteissa valmisteltu kirkon yhteinen palvelukeskus Kipa aloitti toimintansa vuoden alusta. Palvelukeskuksen johtokunta nimitettiin syksyllä, aloitti toimintansa vuoden alusta ja on pitänyt alkuvuoden aikana jo kolme kokousta. Syksyn ja alkuvuoden aikana on rekrytoitu työntekijöitä päätoimipisteeseen Ouluun siten, että tehtävät on pantu ensin seurakuntien virastotyössä olevien haettavaksi, siis kirkon sisäisenä rekrytointina. Ensimmäiset seurakunnat siirtyivät Kipan asiakkaiksi 1. syyskuuta tänä vuonna. Johtokunta on käynnistänyt valmistelevat toimet kolmen muun toimipisteen eli Porvoon, Lahden ja Kuopion avaamiseksi.

Lopuksi muutama sana kirkkohallituksen strategiasta. Kirkkohallituksen strategia hyväksyttiin kertomusvuoden kuluessa. Kertomusvuoden aikana tuon strategian keskeisiä ajatuksia ja painopisteitä on pyritty jalkauttamaan osaksi osastojen ja yksiköiden tehtäväalueina. Kirkkohallituksen strategisena painopisteenä on kirkon vaikuttamistoiminta yhteiskunnassa, kirkon edunvalvonta, hyvin laaja-alainen vaikuttamistoiminta. Ottaa aikansa, ennenkuin tämä strateginen painopiste saadaan ikään kuin ajettua läpi kaikkeen toimintaan ja siitä tulee punainen lanka kirkkohallituksen toiminnassa. Tämän hyväksi työskennellään myös kirkkohallituksen osaamiskartoituksen myötä, jossa me haluamme katsoa meidän olemassa olevan osaamisen tämän strategisen näkökulman valossa ja myös miettiä, minkälaista osaamista meiltä puuttuu tämän strategian toteuttamiseen. Ihan lopuksi vielä yksi kommentti henkilöstötilinpäätökseen. Kertomusvuoden aikana kirkkohallituksessa toteutettiin henkilöstön työhyvinvointikysely. Myönteisenä asiana voin kertoa, että tuon kyselyn tulokset olivat hieman paremmat kuin edellisessä kyselyssä, joka toteutettiin noin kaksi vuotta aikaisemmin.


Paluu