Puheenvuoro
Rajala Pertti
,
edustaja
Otsikko:
Seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjat, hallintovaliokunnan mietintö 1/2013 kirkkohallituksen esityksestä 11/2012
Täysistunto:
Keskiviikkona 15 päivänä toukokuuta 2013 klo 9.00
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Ensiksi kiitokset Kirkkohallituksen pohjavalmistelulle ja hallintovaliokunnan mietinnölle. Tehtävä ei ole ollut helppo. Kiitokset ennen muuta siitä, että molemmissa asiakirjoissa näkyy selkeästi se, että seurakunnan lausuntoja ja muita lausuntoja on kuultu ja ne on otettu todesta. Tämä on täysin erilainen linja kuin mitä kunnallisella ja valtiollisella puolella, jossa lausunnoilla ei näytä juuri olevan merkitystä kuntarakenteen valmisteluun. Tässä on nyt löydetty selkeä linja, jossa myös käsittääkseni eri lausuntotahojen näkemykset ja tahdot on otettu hyvin huomioon. Kuten hallintovaliokunnan puheenjohtajakin totesi, haluan tukea sitä ajatusta, että tästä kirkolliskokouksesta lähtee selvä viesti jatkovalmisteluun päälinjasta eli seurakuntayhtymämallista, jonka mukaan meidän uutta seurakuntarakennettamme kehitetään. Se on varmasti tärkein asia, minkä me tämän pykälän kohdalla toivon mukaan päätämme. Muutama huomio näistä yksityiskohdista ja sisällöistä, joita tähän jatkovalmisteluun liittyy. Kuten edustaja Kaisanlahti, pohtisin ensin tätä aikataulua. Tässä puhutaan edelleen seurakuntayhtymä 2015 -mallista. Minä etenisin päämäärätietoisesti, mutta odottaisin rauhallisesti kuntauudistusta. Jos olen oikein ymmärtänyt, seurakuntayhtymät tulevat kuitenkin noudattamaan tulevia kuntarajoja, jolloin on syytä rauhassa katsoa, että yhtymämme muodostuvat tulevien kuntarajojen mukaisesti. Jos nyt ajatellaan ylipäätään, että tämä olisi vuonna 2015 mahdollista, jo kirkolliskokouksen käsittelyyn aikataulu tuntuu kovin tiukalta. Toinen asia mitä toivoisin Kirkkohallituksen miettivän ja ehkä edustajien kommentoivan myös jatkovalmistelun osalta: Onko tarkoituksenmukaista, että Kirkkohallitus asettaa esimerkiksi jonkinlaisen taustaryhmän tai ohjausryhmän, jolla voisi testauttaa erilaisia linjauksia, miten lakipykäliä eteenpäin viedään. Yksi olennainen asia tässä on se, että kokonaisuus säilyy. Nyt kun äänestys etenee ponsi ponnelta, tehdään päätökset käsittääkseni yksinkertaisella enemmistöllä. Kuitenkin sitten, kun säädetään kirkkolakia, tarvitsee osa pykälistä määräenemmistön. Silloin on vaarana, että kokonaisuus alkaa pirstaloitua. Eli jatkovalmistelussa pitää pitää huoli kokonaisuudesta, koska muutos jossakin kohtaa äänestyksessä voi vaikuttaa seuraaviin asioihin. Eli tätä tulee katsoa huolellisesti jatkovalmisteluissa ja jonkinlaisesta taustaryhmästä voisi olla tässä asiassa apua. En halua lisätä byrokratiaa, en halua monimutkaistaa valmistelua, mutta ehkä olisi syytä harkita, että olisiko siitä mitään apua. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja taisi hiukan kärjistäen tehdä vastakkainasettelua kevyen hallinnon ja luottamushenkilöhallinnon välillä. Haluan hyvin painokkaasti sanoa, että demokratialle ei hallinnossa ole vaihtoehtoja. Se voi olla joskus raskassoutuista, mutta jos me nostamme virkamiesvaltaisuutta kirkon hallinnossa, ei se varmasti siunaukseksi tule koitumaan. Johtoryhmämalli, joka saattaa päällisin puolin näyttää hyvinkin joustavalta, tuo mukanaan muun muassa sen ongelman, että sen jälkeen kirkkovaltuustossa tullaan käsittelemään tämän johtoryhmän henkilöihin liittyviä hallinnollisia asioita. Tämä on pieni yksityiskohta, joka tulee varmasti aiheuttamaan monenlaisia vaikeuksia. Pitäisin erittäin tärkeänä sitä, että kirkkoneuvostot säilyvät ja tarpeen tullen tulen tekemään yksityiskohtaisessa käsittelyssä siltä osin muutosesityksen sen erinomaisen eriävän mielipiteen mukaisesti, mikä tässä mietinnössä on. Kuten edustaja Kaisanlahtikin, vetoan myös siihen, että kannattaa lukea tämä Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen eriävä mielipide tarkkaan siitä, miten voisimme saada seurakuntaneuvostojen työtä, esittelyjä ja päätöksentekoa vielä joustavammaksi.
Paluu