Puheenvuoro



Voipio Risto, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkkolain, kirkkojärjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen virkamiesoikeudellisten säännösten muuttaminen (Kirkkohallituksen esitys 2/2006)

Täysistunto:
Tiistaina 7 päivänä marraskuuta 2006 klo 9.00

Teksti:
Herra arkkipiispa. Kirkkohallitus esittää varsin laajassa esityksessään kirkon viranhaltijoita koskevien kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten uudistamista. Esityksen taustoista ja sisällyksestä jokunen sana. Kirkon virkasuhteista henkilöstöä koskevien säännösten uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi kahdesta keskeisestä syystä. Nykyiseen perustuslakiin sisältyvät perusoikeussäännökset, jotka otettiin jo perustuslain edeltäjään Suomen hallitusmuotoon 1990-luvulla, edellyttävät useiden keskeisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden oikeusasemaa koskevien seikkojen säätämistä lain tasolla. Kirkollishallinnossa on erityisesti kunnallishallinnosta omaksutun käytännön mukaisesti keskeisistäkin viranhaltijoiden oikeusasemaan vaikuttavista asioista määrätty seurakunnan hyväksymissä ja tuomiokapitulin vahvistamissa virkasäännöissä, jotka puolestaan perustuvat kirkkohallituksen laatimaan mallisuositukseen. Perustuslain kanssa ristiriitaan joutuneet säännökset on tullut mahdollisimman nopeasti saattaa perustuslain edellyttämälle säädöstasolle. Kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja virkasääntöjen virkamiesoikeudelliset säännökset ja määräykset ovat vuosien saatossa seuranneet muun yhteiskunnan vastaavaa normistoa. Valtion virkamieslainsäädäntö ja virkamiesoikeudellinen ajattelu ovat toistuneet selkeästi kirkon lainsäädännössä ja tavassa hahmottaa viranhaltijan oikeuksia ja velvollisuuksia. Virkasäännöt ovat puolestaan noudatelleet kunnallisten virkasääntöjen kulloistakin kehitysvaihetta. Luonnollisesti on lisäksi koko joukko selkeästi kirkon omasta järjestysmuodosta nousevia säännöksiä, jotka on liitetty muusta yhteiskunnasta omaksuttuun normijärjestelmään. Nykyisen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säätämisen jälkeen, siis kahdentoista viimeisen vuoden aikana, on perusteellisesti uudistettu valtion virkamieslaki sekä työsopimuslaki. Lisäksi kuntien viranhaltijoille on säädetty kokonaan uusi viranhaltijoiden oikeusasemaa koskeva laki, joka sekin on jo ehditty uudistaa ja korvata toisella lailla. Lisäksi on säädetty uutta työoikeudellista lainsäädäntöä, mm. työturvallisuuslaki ja yhdenvertaisuuslaki. Työsopimuslaki ja muu yleinen työoikeudellinen lainsäädäntö on tullut koskemaan kirkon työsopimussuhteisia työntekijöitä. Viranhaltijoita koskevat säännökset ovat sen sijaan jääneet muuttamattomiksi kehityksen jalkoihin.

Kirkkohallituksen esitys perustuu kirkkohallituksen asettaman virkasuhdetyöryhmän mietintöön, jossa oli piispojen, kirkkohallituksen, tuomiokapitulien ja viranhaltijajärjestöjen edustus. Kirkkohallituksen esitykseen ovat vaikuttaneet mietinnöstä saadut lausunnot, joita oli pyydetty keskeisiltä ministeriöiltä, hiippakunnilta, piispainkokoukselta, kirkkohallitukselta sekä kirkon, valtion ja kunta-alan työmarkkinalaitoksilta sekä kirkon alalla toimivilta ammattijärjestöiltä. Esityksen peruslinjaus on se, että kirkon palveluksessa olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden oikeudellista asemaa ja heidän palvelussuhdettaan tulee koskea samankaltaiset säännökset kun muitakin tässäkin yhteiskunnassa virka- ja työsuhteessa työskenteleviä henkilöitä, kuitenkin niin, että kirkon ja sen järjestysmuodon erityispiirteet otetaan tarkoin huomioon. Kirkkolaissa säädettäisiin esityksen mukaan useista viranhaltijan oikeusasemaa koskevista säännöksistä, joista nykyään säädetään kirkkojärjestyksessä tai määrätään virkasäännöllä, mutta jotka edellyttävät lain tasoista säätämistä. Kirkkolakiin otettaisiin myös sellaisia viranhaltijoita koskevia uusia säännöksiä, jotka ovat tarpeen muun työelämän lainsäädännön kehittymisen vuoksi. Esityksen valmistelussa pohdittiin paljon sitä mahdollisuutta, että kirkon viranhaltijoita koskevana säädettäisiin erillinen laki. Monessa mielessä tämä olisi ollut kannatettava vaihtoehto ottaen huomioon virkamies- ja työoikeuden nopean muutostahdin. Erillinen laki olisi kuitenkin ollut ongelmallinen suhteessa kirkkolakiin ja siinä säädettäviin kirkon erityispiirteistä nouseviin säännöksiin. Tämä keskustelu nousee kuitenkin uudelleen esille nyt käynnistämisvaiheessa olevassa kirkkolainsäädännön kodifiointityössä.

Kirkkojärjestyksestä kirkkolakiin otettavaksi ehdotetaan säännöksiä, jotka koskevat mm. viran haettavaksi julistamista, virkasuhteeseen nimittämistä, viranhaltijan velvollisuuksia, virkavapautta, sivutointa, nimikirjan pitämistä sekä eräitä pappien virkasuhteen hakumenettelyä ja viranhoitomääräyksen antamista koskevia säännöksiä. Kirkkojärjestyksessä säädettäisiin eräistä virkoja koskevista yleisistä asioista, joissa ei tarvita lain tasoista säätämistä. Kirkkojärjestyksessä säädettäisiin myös muun muassa papin viran kelpoisuusvaatimuksista ja kirkkoherran viran tehtävistä, kirkkoherran ja kappalaisen valintamenettelystä, kanttorin virasta sekä seurakuntien yhteisiä virkoja koskevista asioista. Mallivirkasäännöstä lakiin otettavaksi ehdotetut säännökset koskevat mm. haettavaksi julistamista, viran täyttämistä, lääkärintodistusta ja terveystarkastuksia, koeaikaa, viranhoitomääräyksen antamista, virkasuhteen sekä siihen liittyvien oikeuksien alkamista ja keskeytymistä, virkasuhteen lakkaamista, viranhaltijan yleisiä velvollisuuksia sekä velvollisuutta siirtyä toiseen virkaan, virkavapautta, etuuksien vanhentumista ja saatavien kuittausta palkasta. Kirkkolain valtuutussäännös virkasäännön antamisesta ehdotetaan samassa yhteydessä kumottavaksi. Virkasääntöjä voitaisiin vuoden siirtymäajan verran edelleen noudattaa siltä osin kuin ne eivät olisi ristiriidassa lain kanssa. Virkamieslainsäädännön ja työoikeuden kehityksen vuoksi esitettävät säännökset koskevat lähinnä asioita, joista kirkkolaissa ei tähän asti ole lainkaan säädetty tai jotka kaipaavat vanhentuneisuuden tai epätäsmällisyyden vuoksi muutosta. Tällaisia ovat esimerkiksi säännökset, jotka koskevat virkasuhteen lajeja, lomauttamista, virkasuhteen irtisanomis- ja purkamisperusteita, virkasuhteen päättämismenettelyä, viranhoitomääräystä, työnantajan velvollisuuksia, työturvallisuutta, erityistä irtisanomissuojaa, viranhaltijan asemaa ja irtisanomisoikeutta ns. liikkeen luovutuksen yhteydessä, irtisanomisaikaa, menetettyjen asioiden korvaamista, irtisanotun viranhaltijan takaisin ottamista, yhdistymisvapautta, palkan takaisin perintää ja työtodistusta. Palvelussuhteen päättämismenettelyksi ehdotetaan muun virkamieslainsäädännön mukaisesti irtisanomis- ja purkumenettelyä. Irtisanomismahdollisuus laajennettaisiin siten myös koskemaan kanttoreita, seurakuntapappeja ja piispoja. Muitahan irtisanomismahdollisuus kirkossa nykyisin jo koskeekin. Virkasuhteiden jatkuvuusperiaate säilytettäisiin. Virkasuhteen purkaminen virkasuhteen ehtojen vakavan rikkomisen seurauksena tulisi nyt myös kirkon hallinnossa mahdolliseksi. Samassa yhteydessä kurinpitomenettelyä koskeva kirkkolain 23 luku ehdotetaan kumottavaksi. Lehtorin virkaa koskevat säännökset ehdotetaan kumottaviksi. Viroissa olevien lehtorien asema pidettäisiin siirtymäsäännöksen nojalla ennallaan niin kauan kuin he ovat edelleen samassa virassa. Lakiesityksellä pyritään selkeyttämään työnantajan käsitettä. Seurakuntapapiston työnantaja on seurakunta, mutta tuomiokapitulilla on eräitä merkittäviä työnantajatehtäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia, joissa sen toimivalta astuu seurakunnan toimivallan sijaan. Esimerkiksi papin irtisanomista virastaan viranhoidollisin syin päättää tuomiokapituli eikä seurakunta. Seurakunnan pastorin ottamisesta ja toiseen seurakuntaan siirtämisestä päättäisi myös edelleen tuomiokapituli.

On valitettavaa, että kirkkolain pykälämäärä tämän esityksen toteutuessa edelleen nykyisestä paisuisi. Osittain tämä johtuu perustuslain edellytyksestä ja osittain lakiin on esitetty säännöksiä, jotka sinänsä säädöshierarkisesti voisivat olla muussa laissa kuin kirkkolaissa ja myös osin kirkkojärjestyksessäkin, mutta jotka on sisällytetty lakitekstin puolelle sen vuoksi, että säännökset olisivat lain käyttäjän, siis seurakunnassa soveltajan, helpommin luettavissa. Erillislaki olisi tämän ongelman korjannut, mutta kuten sanottu, se ei ollut tässä yhteydessä realistinen vaihtoehto. Nyt esitetyllä lainsäätöhankkeella on kiire. Kirkon viranhaltijoiden oikeudet ja velvollisuudet on nyt säännelty puutteellisesti. Useat säännökset ovat sisällöllisesti ja säädöshierarkisesti epätyydyttäviä ja vanhentuneita. Olisi toivottavaa, että asia voitaisiin käsitellä valmiiksi jo toukokuuhun 2007 istuntokaudella, jotta se voitaisiin saada voimaan ehkä jo vuoden 2008 alusta.


Paluu