Puheenvuoro



Huttunen Markku, edustaja

Otsikko:
Seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjat, hallintovaliokunnan mietintö 1/2013 kirkkohallituksen esityksestä 11/2012

Täysistunto:
Keskiviikkona 15 päivänä toukokuuta 2013 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajakollegat. Lähestyn tätä käsiteltävää asiaa siitä näkökulmasta, että takanani on kuntaliitos ja sen myötä nykyisen kirkkolain mukaan seurakuntaliitos. Oman seurakuntani ja kuntani kohdalla tämä liitos tapahtui 2011, kun pieni Karttulan kunta ja seurakunta liittyivät Kuopioon, ja seurakuntana Kuopion seurakuntayhtymään ja siellä maarajan myötä Kallaveden seurakuntaan. Tässä on kiitelty hallintovaliokunnan laajaa työskentelyä, johon haluan yhtyä. Näissä kaikissa kannanotoissa ja tässä laajassa työssä tämä uudistus näyttää selvältä sekä yksimieliseltä siten, että asia etenee kaavaillulla tavalla seurakuntayhtymärakenteella. Edustaja Kaisanlahti mainitsi heti alussa hyvässä ja laajassa puheenvuorossa nuo pohjoisen välimatkat, joista olen itsekin monta kertaa miettinyt, että miten siellä yhtymärakenne toimii. Toiminnan kannalta on myös ilahduttavaa se yksimielisyys, joka näkyy näissä eri valiokuntien lausunnoissakin, että seurakuntatyön toiminnallinen painopiste on paikallisseurakunnissa. Siellä kohdataan ihmiset ruohonjuuritasolla, kuljetaan rinnalla, hoivataan eri palveluilla ja ennen kaikkea paikallisseurakunnissa ruokitaan jumalan sanalla ja siellä hoidetaan sakramentit. Tätä läheisyysperiaatetta tulee tulevaisuudessa edelleen vain vahvistaa.

Tavoite on hyvä myös siitä, että yhtymärakenne olisi kevytrakenne niin kuin tässä edellisessä puheenvuorossakin tähän vähän viitattiin. Toisaalta voi kysyä, että onko yhtymärakenne kevyt, kun sille kuuluu talouden, hallinnon, kiinteistö- ja hautaustoimen, viestinnän sekä henkilöstöhallinnon ja Väestörekisterikeskuksen eli kirkonkirjojen, kirjanpidon hoito. Myös verotus ja talousarvioasiat kuuluvat yhtymälle ja maksuliikenteen hoito tulonjakoineen seurakunnille. Tilinpäätökset ja tilintarkastukset tekee myös yhtymä keskitetysti. Tämä yhtymän organisaatio ei noin äkkiseltään tunnu kovin kevytrakenteiselta, kuten edustajat Juntunen ja Määttänen perustevaliokunnan eriävässä mielipiteessään myös ovat todenneet. He kysyvät: "Minne valta valuu yhtymässä, joka hoitaa omaisuuden ja virkojen hallinnan?" Kuopion seurakuntayhtymän luottamushenkilönä sen kaikilla eri tasoilla toimineena tämä tuntuu käytännössä siltä, että yhtymän valta on valunut sen hallintojohtajalle. Tämä tietysti johtuu siitä näkökulmasta, kun hallintojohtaja toimii kaikkien asioiden esittelijänä.

Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajanahan toimii jonkun seurakunnan määrätty kirkkoherra, jolla on omat tehtävät siellä ja toimi OTO:na yhtymän kirkkoneuvoston puheenjohtajana, niin siitä tulee tunne, että hän toimii siinä sivuroolissa. Tietysti yhtymässä on johtoryhmä, joka koostuu eri seurakuntien kirkkoherroista. On selvää, että yhtymätasolla on hoidettava ne asiat mitä seurakuntatasolla ei ole mielekästä hoitaa päällekkäisyyksien välttämiseksi. Eli kaikki edellä luettelemani asiat on hyvä hoitaa yhtymässä keskitetysti. Silloin paikallisseurakunnat voivat toimia keskitetysti niille kuuluvalla perustehtäväalueella. Voisin esimerkkinä tässä sanoa, että kun Järvi-Kuopion seurakunta liittyi Kuopion seurakuntaan ja siellä yhdistettiin kuusi seurakuntaa niin nykyinen Järvi-Kuopion kirkkoherra mainitsi näin: "Tässä tapauksessa, kun näiltä pikkuseurakunnilta putosivat pitkälti pois kirkkoherrojen hallintotehtävät siirryttäessä aluekappalaisen tehtäviin, niin 40 % tästä hallintotyöskentelystä vapautui seurakuntatyöhön, siihen perustehtävään. Näin mainitsi Järvi-Kuopion kirkkoherra.

Kun puhutaan taloudellisesta itsekannattavuudesta seurakuntayhtymissä, joita ei avusteta kirkkohallituksen taholta toiminnan pyörittämisessä, eikä kiinteistöjen kunnossapidossa niin tällöin yhtymään tulisi mielestäni kuulua muutama väkirikas seurakunta, varmaankin kaupunkiseurakunta ja ne joutuisivat ottamaan siitä ympäriltä vähemmän varakkaita seurakuntia mukaan tähän yhtymään. Muutoin itsekannattavuus ei toteudu näissä lähiseurakunnissa. Jos kaikki avustettavat seurakunnat muodostavat yhden yhtymän niin kyllä siinä tarvitaan vetovastuuta näistä väkirikkaista seurakunnista. Nähtävästi yhtymän sisällä vielä joudutaan sitten tutkimaan mikä on toimivan seurakunnan koko. Onko se vähintään 5 000 - 6 000 henkilöä? Kävimme talvella Kuopion seurakuntayhtymän kirkkoneuvosto ja johtavat viranhaltijat tutustumassa Oulun seurakuntayhtymään, jossa oli juuri tapahtunut näitä seurakuntaliitoksia yhtymään. Kysyin heiltä mielipidettä siitä, että minkäkokoinen on hyvä paikallisseurakunta toiminnan kannalta. He sanoivat ison luvun, 9 000 henkeä. Mielestäni pienin Oulun seurakuntayhtymän seurakunta taisi olla tämä 9 000, mutta tässähän hallintovaliokunnalla on ollut lähtökohtana se, että yhtymän sisällä on erikokoisia seurakuntia. Kotiseurakuntani naapuri on noin 1 300 hengen seurakunta. Olen siinä läheltä seuranneena ja sielläkin paljon vierailleena kokenut sen, että se ei pärjää, koska se toimii avustuksilla jo nyt. Eli kyllä tämän yhtymänkin sisällä täytyy vähän katsella näitä seurakuntien kokoja, että ne ovat toimivia.

Vaaliasiaa. Vaalit tulisi mielestäni toteuttaa niin kuin täällä on jo mainittu kahden vaalin vaalitoimintana, myös valtuustovaali tulisi siis valita suoralla vaalilla. Perustelisin sitä, että valtuusto päättää kirkollisverosta ja sitä myöten tulojen käytöstä, sekä yhtymän kaikista päälinjauksista. Tällöin myös seurakuntalaisten tulisi päästä päättämään valtuustosta, päättävästä elimestä. Tässä yhteydessä mainitsen myös, että yhtymän seurakuntaneuvostot tulisi säilyttää. Se ei ehkä ole kustannuskysymys. Kuopion seurakuntayhtymässä ei makseta kokouspalkkioita valtuustolle, neuvostolle, eikä seurakuntaneuvostoille. Matkakorvaukset maksetaan ja tällä tasapainotetaan sitä, että kaikki edustajat ovat samanarvoisia kokoukseen tultuaan. Näin tämä maallikkojen päätöksessä mukana olo antaa paremman kuvan ulospäin meidän seurakunnista ja sen demokratiasta. Täällä on jo otettu kantaa tähän ja itsekin olisin sitä mieltä, että myös maallikko voisi olla yhtymäneuvoston puheenjohtaja, ainakin siihen tulisi olla mahdollisuus. Tästä tuleekin yhtymän johtamisjärjestysasia esille. Yhtymää tulisi johtaa yhtymärovasti niin kuin hallintovaliokunta esittää. Hän toimisi yhtymän kirkkoherrojen ja työntekijöiden esimiehenä. Raja tulee selvittää missä muodossa hallintojohtaja on esittelyssä mukana. Tehtävä olisi myös päätoiminen, koska yhtymistä itsekannattavuuden kannalta tulee kumminkin melko laajoja. Jos on jokin pieni yhtymä niin siinä tulisi harkita osa-aikaista virkaa. Ja valinta tulisi hakemusten myötä tehdä yhtymän valtuustossa. Hän toimisi myös lääninrovastina sitaateista sanottuna. Kun lääninrovastin tehtävät loppuvat niin tämä yhtymärovasti toimisi lääninrovastina. Se on tälläkin hetkellä mielestäni kevytrakenteinen virka, joten se ei kovin jämäkkänä seurakuntien kirkkoherrojen johtajana toimisi, mistä edustaja Mäkinen täällä mainitsi. Ja hän toimisi siinä piispan ja seurakuntien välissä. Piispa asettaisi edelleen kirkkoherrat virkaan, koska seurakunnat itsenäisesti myös valitsevat heidät vaaleilla. Myös piispan tarkastukset tapahtuisivat seurakunnissa ja tarvittaessa yhtymissä. Silloin tulisi myös pidettyä yllä tätä kirkon olemuksen ykseyttä.

Yhtymän sisällä on pohdittu luottamushenkilöiden paikan säilyttämistä, vaikka he muuttaisivat toiseen seurakuntaan. Itsestäni kyllä tuntuisi siltä, että jos minut olisi valittu esimerkiksi jonkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon ja olisin siinä puoli vuotta, ja sitten kulkisin siellä toisesta seurakunnasta kolme ja puoli vuotta töissä, niin eiköhän minua vähän kieroon siinä katsottaisi. Se ei tunnu kovin järkevältä. Toisin on ikäihmisten ja muutoin hoitopaikan tai hoitokodin palveluja tarvitsevien kohdalla. Tällaisissa tapauksissa voisi kotiseurakunta säilyä yhtymän sisällä ja samallahan siinä tulisi ratkaistua voiko yhtymän sisällä kuulua muuhunkin kuin kotipaikan seurakuntaan. Kiitän hallintovaliokuntaa hyvästä ja laajasta työskentelystä ja varmaankin yksityiskohtaisessa keskustelussa tulevat nämä ponsiesitykset esille. Kiitos.


Paluu