Porvoon hiippakuntavaltuusto esittää, että seurakuntien eläkerahastomaksun määräytymistä muutettaisiin siten, että maksu peritään laskennallisen kirkollisveron perusteella. Nyt maksu määräytyy kirkollisveron perusteella. Lisäksi hiippakuntavaltuusto esittää, että maksuprosenttia korotettaisiin niin, että eläkerahastomaksun yhteenlasketut tuotot eivät muuttuisi. Esitys edellyttäisi kirkkolain muutosta.

Kerrataan vielä varmuuden vuoksi, mitä tarkoitetaan laskennallisella kirkollisverolla ja vastaavasti kirkollisverolla. Laskennallisen kirkollisveron määrä saadaan jakamalla seurakunnan saama verotuotto seurakunnan veroprosentilla. Kirkollisvero tarkoittaa sitä verotuottoa, jonka seurakunta euromääräisenä saa. Hiukan yksinkertaisemmin sanottuna laskennallinen kirkollisvero tarkoittaa tuottoa, jonka seurakunta saisi, jos veroprosentti olisi yksi. Ja kirkollisvero sitten sitä verotuottoa, joka saadaan päätetyllä veroprosentilla.

Kirkon eläkerahasto saa tuottoja neljästä lähteestä: seurakunnan maksamasta työnantajan eläkemaksusta, työntekijöiden eläkemaksusta, eläkerahaston sijoitustuotoista ja seurakuntien kirkollisverosta maksamasta eläkerahastomaksusta. Tämänhän me olemme täällä neljän vuoden aikana jo ehtineet oppia. Eläkerahastomaksu voi nykylain mukaan olla enintään viisi prosenttia.

Eläkerahastoon kertyvillä tuloilla maksetaan tämän hetken eläkkeet ja pyritään turvaamaan eläkkeiden rahoitus tulevaisuudessa. Seurakuntien työnantajamaksu on tällä hetkellä 28 %, siis maan korkein. Se on yhdessä työntekijöiden eläkemaksun kanssa riittänyt tähän asti eläkkeiden maksamiseen ja eläkerahaston kartuttamiseen.

Eläkekulujen kasvun vuoksi työnantajien ja työntekijöiden maksamat eläkemaksut eivät jatkossa enää riitä eläkkeiden maksamiseen. On käytettävä myös eläkerahaston tuottoja. Tästä nousee riski, etteivät eläkerahaston tuotot pitkällä aikavälillä riitä kirkon eläkevastuun kattamiseen. On syntynyt tarve kasvattaa eläkerahaston kokoa.

Tästä syystä säädettiin vuonna 2012 laki eläkerahastomaksusta, jonka seurakunnat maksavat verotuloistaan. Vaihtoehtona olisi ollut työnantajan eläkemaksun korottaminen.

Nyt on tärkeä nähdä, että työnantajan eläkemaksu sitoo työnantajan eläkekulut palkkamenoihin, mitä voi pitää perusteltuna aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Eläkerahastomaksu irrottaa eläkevastuusta huolehtimisen palkkakustannuksista, se ei ole siis sidoksissa siihen, kuinka paljon seurakuntatalous maksaa palkkoja.

Eläkerahastomaksu on tänä vuonna 1,2 % ja sen tuotto 10,5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna eläkerahastomaksu on kirkolliskokouksen päätöksen perusteella 4 %, tuotto on noin 37 miljoonaa euroa. Samalla työnantajan eläkemaksu lasketaan 24 %:iin.

Mikäli laskennallisesta kirkollisverosta perittävä tuotto - siis tehtäisiin tämä muutos, että se peritään laskennallisesta kirkollisverosta - pidettäisiin nykytasolla, tulisi eläkerahastomaksun olla noin 5.4 %. Muutos edellyttäisi, että laissa korotetaan myös eläkerahastomaksun ylärajaa.

Lakimuutos esitetyllä tavalla kasvattaisi eläkerahastomaksua 32 seurakuntataloudella ja alentaisi lopuilla, eli 258 seurakuntataloudella. Muutoksen yhteissumma olisi noin 3,1 miljoonaa euroa. Muutos kohtelisi seurakuntatalouksia erittäin epätasaisesti. Kymmenen seurakuntataloutta, joilla rahastomaksu kasvaa eniten, menettäisivät noin 2,9 miljoonaa euroa, ja kymmenen seurakuntataloutta, joille rahastomaksu pienenee eniten, saisivat lisää noin 0,7 miljoonaa euroa. Seurakuntatalouksien määrä, joilla muutos suuntaan tai toiseen on vuositasolla alle 10 000 euroa, on 184 kappaletta. Suurimmalle osalle seurakuntia muutokseen vaikutus on erittäin vähäinen.

Keskeisenä perusteena eläkerahastomaksun perimiseen kirkollisveron perusteella on se, että kirkollisverosta peritty maksu on selkeästi paremmin suhteessa seurakunnan palkkakustannuksiin kuin maksun periminen laskennallisen kirkollisveron perusteella.

Talousvaliokunnan suorittaman selvityksen perusteella vain kahdeksan seurakuntatalouden palkkakustannukset suhteutettuna laskennalliseen kirkollisveroon on alle 60 %. Nämä seurakunnat ovat niitä, joiden eläkerahastomaksu nousisi, jos maksu perittäisiin laskennallisen kirkollisveron perusteella. Kirkollisveroon suhteutettuna palkkakustannukset ovat suurimmalla osalla seurakunnista noin 50 - 60 prosentin tuntumassa. Nykyinen maksuperuste, siis kirkollisverosta perittävä eläkerahastomaksu, vastaa selvästi paremmin aiheuttamisperiaatetta.

Tällä perusteella - että maksun vaikutukset suurimmalle osalle seurakunnista ovat pieniä, joillekin hyvin suuria, ja toisaalta sillä, että aiheuttamisperiaate toteutuu nykyisessä maksuperusteessa paremmin - talousvaliokunta esittää, että hiippakuntavaltuuston esitys jätetään raukeamaan.

Paluu