Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminta vuonna 2009, talousvaliokunnan mietintö 2/2010

Täysistunto:
Perjantaina 7 päivänä toukokuuta 2010 klo 13.05

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kokousedustajat. Tämän päivän kolmas tavallinen puheenvuoro. Kirkon työmarkkinalaitoksen toimintakertomus antaa selkeän ja havainnollisen kuvan kirkon henkilöstöstä, ja sen tekstiosasta ja taulukoista löytyy paljon tietoa. Työntekijöiden lukumäärä vuonna 2009 oli 21 598, kasvua edelliseen vuoteen oli 62 henkeä. Vuosina 2002-2009 kirkon henkilöstömäärä lisääntyi 850 hengellä. Taloustilanteen kiristyminen kääntänee jossain vaiheessa tämän suunnan toiseksi. Kirkon henkilöstön keski-ikä on 48,7 vuotta, kun se 10 vuotta sitten oli kaksi vuotta alhaisempi. Yli 60 vuotta täyttäneiden työntekijöiden lukumäärä on 2 350. Heidän lukumääränsä kasvoi vuoden aikana 150:llä. Kertomuksen kuva 4 sivulla 13 - kannattaa vilkaista, jos aikaa on - näyttää vaikuttavalla tavalla ikärakenteen muutoksen 10 vuoden sisällä. Kuvasta voi nähdä, että lähivuosina eläkkeelle jää runsaasti työntekijöitä, mistä on aikaisemminkin täällä ollut paljon puhetta. Siitä tulee haaste yhtäältä kirkon eläkelaitokselle ja toisaalta kirkolle uusien työntekijöiden saamiseksi. Voi kyllä siitä kuvasta lukea eläkejärjestelmän kannalta positiivisen asian, joka on itse asiassa varsin hämmästyttävä. Moni eläkeiän saavuttanut työntekijä on jatkanut kirkossa työtään. Yli 65-vuotiaiden työntekijöiden määrä on kasvanut 10 vuodessa 51 työntekijästä 214 työntekijään.

Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus, joka on allekirjoitettu vuonna 2007, päättyi tämän vuoden tammikuun lopussa. Kertomusvuonna käytiin neuvotteluja uudesta sopimuksesta, joka solmittiin tämän vuoden alkupuolella. Kirkon uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2007. Käyttöönotto on ollut vaativa tehtävä seurakunnissa ja se jatkuu edelleen. Palkkausjärjestelmän kolmannen osan, niin sanotun Hava-osan eli harkinnanvaraisen henkilökohtaisen palkanosan käyttöönottoa ei ole vielä toteutettu yhdessäkään seurakunnassa. Tämän palkanosan perusteiden määrittäminen on todella iso haaste. Toimintakertomuksessa todetaan sivulla neljä, että keskeiseksi kehittämiskohteeksi kirkon palkkausjärjestelmän toiminnassa näyttäytyy seurakunnan johtamisjärjestelmän ja esimiestoiminnan saaminen vastaamaan uuden henkilöstöhallinnollisen tilanteen vaatimuksia. Palkkausjärjestelmän systematiikan ja välineiden sekä oikeiden menettelyjen omaksuminen vaatii edelleen panostamista ohjaukseen ja koulutustoimintaan. Tähän ajatukseen on todella helppo yhtyä.

Tässä salissa todettiin Heta-keskustelun yhteydessä, että viime vuosina seurakuntaan on tullut runsaasti lisää johtamiseen ja hallintoon liittyviä tehtäviä. Samalla todettiin, että iso osa näistä johtuu lainsäädännöstä ja muista julkisyhteisön toimintaan liittyvistä vaatimuksista, ei niinkään kirkon keskushallinnon toimista. Palkkausjärjestelmän käyttöönotto on yksi eniten työtä vaatineista uusista asioista. Järjestelmän uudistaminen on ollut välttämätöntä, koska kirkko ei voi palkkaus- ja henkilöstöasioissa kulkea kovin erilaisia polkuja kuin muu yhteiskunta. Nyt olisi kuitenkin tärkeä huolehtia siitä, että palkkausjärjestelmän muutoksesta ja siihen käytettävästä runsaasta työmäärästä saadaan se hyöty, mikä järjestelmän on tarkoitus antaa. Tämä edellyttää panostamista koulutukseen, nimenomaan palkkausjärjestelmää käytännössä toteuttavien esimiesten koulutukseen.

Kertomusvuonna käynnistettiin myös työaikakokeilu, jonka tavoitteena on selvittää, miten työaikaan sidottu työ soveltuu hengellisen työn tehtäviin. Pappien, kanttorien, diakoniatyöntekijöiden ja nuorisotyönohjaajien työ ei ole sidottu työaikaan. Kokeilun tavoitteena on edistää mm. hengellisen työn viranhaltijoiden työ- ja vapaa-ajan nykyistä selkeämpää erottamista, työssä jaksamista, työn selkeyttä, työn tasapuolista jakautumista jne. Kokeilua voi pitää tärkeänä ja myönteisenä asiana. Hengellisen viran haltijoiden mahdollinen siirtyminen työajan piiriin on erittäin suuri toimintakulttuuriin, työn tekemiseen ja johtamiseen liittyvä muutos. Sen mahdollinen toteuttaminen vaatii huolellista suunnittelua, mihin käynnistetty kokeilu antaa aineksia. Talousvaliokunta esittää, että kirkolliskokous päättää merkitä tiedoksi Kirkon työmarkkinalaitoksen toimintakertomuksen.



Paluu