Puheenvuoro



Keskitalo Jukka, kansliapäällikkö

Otsikko:
Kyselytunti

Täysistunto:
Keskiviikkona 4 päivänä toukokuuta 2011 klo 15.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja. Edustaja Aulis Mölsä kysyy: Helsingin Sanomissa 20.1.2011 olleen artikkelin mukaan kirkkohallitus esitti kirkon tavoitteet hallitusohjelmaan. Kysyn, miten esitys on otettu vastaan poliittisissa puolueissa ja onko asia edennyt hallitusneuvotteluihin.

Kirkkohallituksen täysistunto todellakin hyväksyi joulukuussa kokonaisuuden "Kirkkohallituksen tavoitteita hallitusohjelmaan". Näitä teemoja olivat työskentely syvenevää köyhyyttä vastaan eli köyhyysteemaan liittyvä kokonaisuus. Toisena teemana oli vanhemmuuden tukeminen, erityisesti perheissä, joissa on pieniä lapsia. Kolmanneksi maailman ruokaturvan parantaminen, alun perin piispojen kannanotto ja neljäntenä teemana kirkon yhteiskunnallisten tehtävien täysimääräinen korvaaminen yhteisöveron kautta. Näiden lisäksi oli muutamiin ajankohtaisiin lainsäädäntö- ja uudistushankkeisiin liittyviä tavoitelausumia, kuten uskonnonopetukseen liittyvä. Kysymys oli, miten näitä edistettiin ja miten nämä otettiin vastaan. Arkkipiispa ja kansliapäällikkö, eli allekirjoittanut tapasivat kahdeksan eduskuntapuolueen johtokolmikon helmikuussa ja nämä tavoitteet esiteltiin heille. Samoin heille jätettiin materiaali ja toivottiin, että nämä teemat olisivat esillä paitsi edessä olevassa vaalikampanjassa, kuten myös aikanaan hallitusneuvotteluissa.

Mitä tämän jälkeen on sitten tapahtunut? Muutamia esimerkkejä: Köyhyysteema herätti välittömästi aika paljon mielenkiintoa. Yhteiskunnan eri tahoilta otettiin kirkkoon ja erityisesti arkkipiispaan yhteyttä. Samankaltaisia painotuksia ja ajatuksia oli muuallakin ja esitettiin toivomus, että voitaisiin koota ryhmä, joka kehittelisi tätä ajatusta eteenpäin. Lyhyesti totean, että se johti siihen, että arkkipiispa kutsui koolle kirkon köyhyysryhmän, jonka raportti julkaistiin pari viikkoa sitten ja se on luovutettu viime viikon perjantaina hallitustunnustelijalle. Nuo työryhmän ajatukset ovat käsittääkseni saaneet voittopuolisesti erittäin myönteisen vastaanoton. Yhtenä juurena ovat nämä hallitusohjelmatavoitteet, jotka joulukuussa asetettiin. Toinen tavoite oli lapsiperheiden tukeminen, erityisesti perheiden, joissa on pieniä lapsia. Tästä voisi ottaa esiin yhden seurakuntanäkökulman, eli tämä tavoite tuli erään kirkkohallituksen asiantuntijan kautta yhteiseen tavoitekokonaisuuteen, joka on Lasten ja nuorten hallitusohjelma. Tämä oli eri järjestöjen muodostama ryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Maria Kaisa Aula. Itse asiassa täällä istuva Sami Ojala oli Kirkkohallituksen edustajana tässä ryhmässä. Näin synergiaetua voitiin käyttää hyväksi. Tämä tavoite, joka oli toisaalta meidän tavoitteemme, saatiin myöskin tällaiseen laajempaan paperiin mukaan, jolloin sen vaikuttavuus varmaankin lisääntyi. Toivottavasti siitä tulee jäämään jälkiä hallitusohjelmaan. Yksi ajankohtaisista teemoista, johon otettiin kantaa, oli uskonnonopetus. Siitä voisin mainita seurantanäkökulmana tämän esitteen, joka teille on jaettu sinne pöydille. Tämä on käsitteitä selkeyttävä opas, sillä on havaittu, että uskonnonopetuksesta liikkuu paitsi päättäjien, myös asiantuntijoiden keskuudessa yllättävän paljon vääriä tietoja. Puhutaan jopa väärillä käsitteillä. Edelleen argumentoidaan jopa käsitteellä "tunnustuksellinen uskonnonopetus", vaikka ei ole ollutkaan vuosikymmeneen. Tämä esite on tarkoitus jakaa kaikille kansanedustajille ja myös opetusministeriön virkamiehille ja muille relevanteille tahoille. Toivotaan, että tämä puheenvuoro olisi hyvä työväline myös näissä edessä olevissa keskusteluissa uskonnonopetuksen asemasta perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa. Sitten oli kirkon yhteiskunnallisten tehtävien korvaaminen, eli kysymys kirkon saaman yhteisövero-osuuden suuruudesta ja korvaako se nettokulut, jotka kirkolle aiheutuvat. Tätä on jälkeenpäin työstetty siten, että kirkkohallituksessa on valmisteltu muistio, jossa on hyvin tarkkaan päivitetty kaikki laskelmat kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä. Se on toimitettu huhtikuun aikana paitsi valtiovarainministeriön virkamiesjohdolle ja ministerille, myös laajasti niiden puolueiden edustajille, jotka todennäköisesti käyvät hallitusneuvotteluja. Toivomuksena on esitetty, että kirkon tarpeet otettaisiin huomioon, kun epäilemättä hallitusohjelman yhteydessä päätetään vähintäänkin yhteisöverokannasta ja mahdollisesti myös sen jaosta kunnille ja seurakunnille. Muistiossa on tuotu hyvin selvästi esille, että jos ensi vuoden alusta yhteisöveron jako-osuus palaa pysyvästi 1,75 %:iin, se ei riitä kattamaan kirkolle aiheutuvia kuluja.

Kaiken kaikkiaan nämä kirkon tavoitteet on otettu myönteisesti vastaan. Tämä ei tietenkään ole tae siitä, että näiden tavoitteiden mukaisia kirjauksia tulisi hallitusohjelmaan, mutta käsittääkseni se, mitä on voitu tehdä, on kutakuinkin tehty. Alun perin noissa hallitusohjelmatavoitteissa haluttiin nostaa esille enemmänkin teemoja, kuten köyhyysteema ja lapsiperheisiin liittyvä teema, ei niinkään mennä kovin pitkälle keinovalikoimaan, vaan ajateltiin, että se on poliitikkojen tehtävä. Mainitsen vielä yhden asian: Kirkkohallitus ja Helsingin seurakuntayhtymä järjestivät yhteistyössä tuomiokirkon Kryptassa maaliskuussa kirkon arvoillan, jossa olivat mukana kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ja se otettiin hyvin myönteisesti vastaan. Kaiken kaikkiaan kirkon aktivoitumista on kiitelty. On varmasti ollut joitakin kriittisiäkin puheenvuoroja siitä, kuuluuko tällainen toiminta kirkolle, mutta voittopuolisesti palaute on ollut myönteistä.



Paluu