Puheenvuoro



Hiilamo Heikki, edustaja

Otsikko:
Uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen (Kirkkohallituksen esitys 1/2014)

Täysistunto:
Maanantaina 5 päivänä toukokuuta 2014 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kirkolliskokousedustajat. Tässä on käsillä periaatteellisesti ja taloudellisesti merkittävä kysymys, kuten piispa Häkkinen äsken kertoi, ja kysymys on ollut käytännössä siitä, että on ollut kaksi mahdollisuutta korvata nykyinen yhteisöverokäytäntö. Nykykäytäntöhän on kestämätön monestakin syystä, ja se vaihtoehto, että tätä olisi jatkettu, ei ole harkittavissa. Välillisesti yritykset ovat maksaneet kirkolle veroa, yritysten voitot ovat vuosittain olleet hyvin erilaisia suhdanteiden vuoksi, ja myös kirkon saama osuus on vaihdellut vuosittain ja ollut aina neuvoteltavissa. Kaksi kilpailevaa vaihtoehtoa ovat olleet valtionapujärjestelmä ja yleinen hautausmaksujärjestelmä, ja valmistelussa on päädytty esittämään valtionapujärjestelmää. Nyt oikeastaan kysymys kuuluu, mikä on pitkäjänteisesti paras ratkaisu kirkolle. Mikä ratkaisu turvaa kaikkein varmimmin sen, että tulevaisuudessa kirkko voi luottaa siihen, että sen hoitamat yhteiskunnalliset tehtävät tulevat korvatuksi yhteisistä verorahoista? Käytännössä kysymys asettuu siten, että kummalla on parempi suoja valtion budjetissa, valtion menoilla vai valtion tuloilla. Jos ajattelemme ensin mainittua vaihtoehtoa, valtion menoja, voidaan ottaa esimerkiksi vaikka kuntien valtionosuudet, jotka ovat olleet jatkuvien säästötoimien kohteena. Ylipäätään valtion menojen säästäminen on ollut hyvin yleinen ja toistuva tapa tehdä politiikkaa ja karsia veroilla rahoitettuja menoja. Sen sijaan valtion tulot ovat olleet paljon paremmin suojattuja, ja meillä on esimerkkejä myös vastaavista kustannusperusteisista maksuista, kuten esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksu ja eläkevakuutusmaksu, joita kaikki palkansaajat maksavat, ja pitäisinkin itse parempana järjestelmänä ja turvallisempana järjestelmänä yleistä hautausmaksua, jonka kaikki kansalaiset maksaisivat. Sillä on ihan selkeä, ymmärrettävä peruste, koska, kuten kaikki tietävät tämän yleisen viisauden siitä että elämässä ei ole mikään muu pakko kuin kuolla, ja jos kirkko kerran maksaa hautausmaista ja hautaamisesta, niin on luontevaa ja hyvä peruste maksaa silloin myös hautausmaksua, jolla kustannetaan kaikkien ihmisten välttämättömän velvollisuuden kustannukset. Tästä syystä toivoisinkin, että talousvaliokunta laatiessaan mietintöä tästä ehdotuksesta pohtisi ennakkoluulottomasti sitä, mikä on pitkällä aikavälillä kaikkein turvallisin ja varmin tapa rahoittaa kirkon yhteiskunnallinen työ.


Paluu