Puheenvuoro



Komulainen Timo, edustaja

Otsikko:
Kummit (Piispainkokouksen esitys 1/2005)

Täysistunto:
Maanantaina 7 päivänä marraskuuta 2005 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kyseessä on piispainkokouksen esitys ja vähän uskallettua on siihen puuttua, mutta otettakoon tämä nyt seurakuntapapin tuumailuna. Piispainkokous esittää, että lapselle voidaan kasteen jälkeen valita lisää kummeja. Tämä on asia, jonka näin seurakuntapappina hyvin myönteisesti toteaa. Se on seurakuntatyössä hyvin merkittäväksi osoittautunut mahdollisuus. Sen sijaan kiinnittäisin huomiota KJ:n 2 luvun 17 §:n ehdotettuun 2 momenttiin ja kyselen hiukan, että onko se tarpeellinen vai onko päinvastoin niin, että se voi hiukan hämmentää tilannetta. Siinähän todetaan, että huoltajat valitsevat kastettavalle lapselle kummit. Tämä lienee aika lailla itsestään selvä asia. Mutta tähän liittyy myöskin seurakunnan intressi ja otan tässä vertauskohdan nimilaista. Nimilain 34 a §:ssä todetaan, että lapselle on syntymän jälkeen annettava etunimi ja missään ei todeta, että kuka sen antaa, mutta se on tietysti itsestään selvää ja se toimii hyvin käytännössä. Sen sijaan tässä nimilaissa lisätään, että seurakunnan on selvitettävä nimen lainmukaisuus, eli siinä on ilmaistu seurakunnan velvollisuus.

Nyt kun ajatellaan kummiasiaa, niin jos syntyy semmoinen kuva, että huoltajat valitsevat kummit ja se on sillä selvä, niin silloin saattaa olla, että tämä seurakunnan intressi jää huomioimatta. Siinä kaavakkeessa, jolla ilmoitetaan lapsen tiedot väestötietojärjestelmään ja kasteesta, niin kummien kohdalla todetaan, että sen kastaja täyttää. Se tietenkin johtuu juuri siitä, että pappi selvittää siinä yhteydessä vanhempien kanssa kummien kelpoisuuden. Tästä syystä, jos tätä pykälää ei ole kirkkojärjestyksessä, niin ei synny myöskään epäselvyyttä.

Toinen asia on kummien asema. Kun todetaan, että kummien asemaa ei voida kasteen jälkeen tehtävällä päätöksellä muuttaa. Nythän voi olla nimittäin niin, että jos kummi eroaa kirkosta, niin tietysti periaatteessa hän menettää kummin oikeutensa ja tätä yksityiskohtaa täällä piispainkokouksen esityksessä ei pohdita edes lisäkummin merkitsemisen perusteena. Mutta voi olla, että on perheitä, joissa esimerkiksi tästä syystä toivotaan, että saataisiin valita lisäkummit. Nyt kun tämä sanotaan näin kategorisesti tässä pykälässä, niin saattaa olla, että siitäkin tulee hiukan epäselvyyttä. Tässä ajattelisin, että kun laissa ei puhuta mitään tämän kummioikeuden menettämisestä, niin silloin tietysti asia on selvä. Silloin sitä ei voida millään päätöksellä tietenkään myöskään muuttaa. Minusta riittäisi, että sen pykälän alla on tällainen selitys, niin kuin on nykyisessäkin kirkkojärjestyksessä. Tässä mielessä esittäisin valiokunnille harkittavaksi, että onko 2 momentti itse asiassa tarpeellinen.


Paluu