Puheenvuoro



Keskitalo Jukka, kansliapäällikkö

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2014 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2016 (Kirkkohallituksen esitys 3/2013)

Täysistunto:
Maanantaina 4 päivänä marraskuuta 2013 klo 13.00

Teksti:
Herra arkkipiispa, hyvät edustajat. Tarkoitukseni on tässä esittelypuheenvuorossa luoda kuvaa toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja nostaa erityisesti esille strategisia hankkeita, jotka on esitelty toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Painotan erityisesti uusiin hankkeisiin ja vanhojen hankkeiden uusiin näkökohtiin. Yksi hankkeista on seurakuntarakenteiden kehittäminen, ja kuten kuulimme äsken, siitä on erillinen informaatiotilaisuus keskiviikkoiltana, joten nyt en sen vuoksi puhu siitä. Saatte siinä sitten valmisteluvaiheesta lisää tietoa. Ylipäätään suunnitelmassa on haluttu korostaa sitä, että suunnitteluyksiköitten tavoiteasetteluissa näkyisi paitsi kirkon strategiset painopisteet, myöskin kirkkohallituksen strategia. Ja kuten varmasti seurakuntatasolta tiedätte, aina ei ole helppoa viedä sinne yksittäisten työmuotojen ja toimintojen tavoitteisiin niitä strategisia tavoitteita, mutta tähän olemme pyrkineet kiinnittämään huomiota. Nyt poimintoja hankkeista. Kirkon strategian päivittäminen ja tulevaisuusselontekotyö ovat käynnissä ja ne valmistuvat tämän suunnittelukauden ensimmäisenä vuonna eli ensi vuonna 2014. Luonnos strategian päivitykseksi on parhaillaan kommentoitavana sosiaalisessa mediassa, ja teillä on mahdollisuus siellä nähdä, minkälaisia alustavia ajatuksia työryhmällä on. Lyhyesti sanottuna painopiste näyttäisi asettuvan työryhmän tähänastisten pohdintojen valossa ihmiseen ja seurakuntatasolle. Kohtaamiseen. Siinä on neljä kärkeä: Nostamme sanomaa, keskitymme jäseniimme, rakastamme lähimmäistä ja kohtaamme ihmisen. Näistä siis myös kuullaan enemmän keskiviikkona. Tulevaisuus muutoksineen haastaa meitä kirkkona, paitsi seurakuntia niin myöskin kokonaiskirkkoa. Itse ajattelen, että nämä ensi vuonna valmistuvat strategia ja tulevaisuusselonteko ovat sellaisia dokumentteja, joihin me voimme ankkuroida tulevia painopisteitä, ajattelen myös näitä hankkeita, joita kokonaiskirkollisesti teemme. Pidän hyvin luonnollisena, että tulevat hankkeet tukevat näitä strategiassa ja tulevaisuusselonteossa esille nousevia teemoja.

Seurakuntavaalit ovat ensi vuonna. Ne ovat tietysti ensisijaisesti tapa valita seurakunnille ja seurakuntayhtymille luottamushenkilöt, jotka nyt tällä kertaa ehkä enemmän kuin monien muiden vaalien jälkeen joutuvat ottamaan suuntaa moniin isoihin asioihin. Jos esimerkiksi seurakuntarakenneuudistus etenee, niin nämä valittavat luottamushenkilöt ovat paljon vartijoina paikallistasolla. Siksi vaali on poikkeuksellisen tärkeä kirkkomme tulevaisuuden kannalta. Paitsi että vaali on tapa valita luottamushenkilöt seurakuntiin, se on myöskin kirkon ainoa valtakunnallinen julkisuuskampanja. Ja niin myöskin tällä kertaa. Usko hyvän tekemiseen on valittu teemaksi seurakuntavaalien kampanjalle. Halutaan kertoa tuon teeman kautta siitä hyvästä työstä, jota seurakunnissa tehdään. Tämän seurakuntavaalien ympärille rakentuvan kampanjan ensisijainen kohderyhmä emme ole me, seurakuntien toiminnassa jo hyvin aktiivisesti mukana olevat, vaan ne, jotka ovat etäämmällä siitä toiminnan arjesta, ja joiden jäsenyys monella tavalla on ohuemman säielangan varassa. Heitä erityisesti pyritään puhuttelemaan tämän valtakunnallisen kampanjan avulla.

Kirkon yhteinen verkkohanke on yksi esimerkki siitä, kuinka osittain yhdessä ja osittain keskitetysti pyritään tekemään asioita tehokkaammin ja myöskin säästämään. Kirkon verkkohankkeen tarkoituksena on tuottaa yhteinen verkkopalveluympäristö kirkon seurakunnille ja tietysti myös Kirkkohallitukselle ja muille toimijoille. Tämä hanke on käynnistynyt kuluvana vuonna palvelukokonaisuuden konseptoinnilla ja pilottiprojektilla. Ensi vuonna kehittämistä jatketaan testaamalla verkkopalveluformaattia viiden seurakunnan kanssa. Hanke tuottaa hankesuunnitelman mukaan hyötyä ja kustannussäästöjä. Se on se "clue" täällä takana. Säästöä saadaan muun muassa siitä, että seurakuntien ei tarvitsisi, jos lähtevät tähän mukaan, neljän - viiden vuoden välein itse kilpailuttaa verkkopalveluympäristöä ja siihen liittyviä ohjelmistoja. Seurakunnat saavat myöskin yhteisiä verkkosisältöjä tämän kokonaisuuden kautta. Nyt suunnitellun hankkeen kulut ovat suunnittelukaudella 1 320 000 euroa. Nämä kustannukset kuittaantuvat, kun neljäsosa seurakunnista liittyy palvelun käyttäjiksi. Tämä ilmenee hankesuunnitelman laskelmista. Tämän tavoitteen, noin neljäsosan seurakunnista liittyminen tämän palvelun käyttäjiksi, voidaan arvioida tätä hanketta kohtaan osoitetun kiinnostuksen pohjalta toteutuvan noin kolmen vuoden sisällä, jolloin nämä kustannukset kuoleentuvat.

Nyt huomaan, että tuossa diassa lukee: "kiekon jäsentietojärjestelmä Kirjuri". Voi se olla niinkin, että kiekossakin tarvitaan jäsentietojärjestelmää, mutta tässä on kyllä tarkoitus puhua kirkon jäsentietojärjestelmästä Kirjurista. Ja nyt haluan korostaa sitä, että tämän vuoden 2012 alusta käytössä olleen palvelun kehittämistä jatketaan. Se on nyt otettu käyttöön ja se toimii, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että se olisi valmis, vaan kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on, että me hyödynnämme jatkossa Kirjuriin sisältyviä valtakunnallisia käyttöoikeuksia siten, että kirkonkirjojenpitoon liittyvät viranomaistehtävät voidaan hoitaa paremmin, tehokkaammin ja luotettavammin. Myös niin ettei kesäaikanakaan synny palvelujonoja, vaan että valtakunnallisia ja alueellisia kokonaisuuksia hyödyntäen voidaan tätä palvelua kehittää. Kirjurin kehittäminen siis jatkuu. Siitä pyritään saamaan toiminnallisia hyötyjä yhä enemmän irti.

Kirkon palvelukeskus Kipa siirtyy ensi vuonna eteenpäin ja uuteen vaiheeseen. Sen asiakkaaksi tulee ensi vuodesta alkaen suuria seurakuntayhtymiä. Kipan volyymit kasvavat voimakkaasti ensi vuodesta alkaen. Kipan siirtymäkauden haasteena on ollut asiakkaaksi siirtymisen painottuminen siirtymäkauden loppupuolelle. Vuodella 2017 on erittäin paljon seurakuntia, jotka ovat ilmoittaneet tulevansa asiakkaaksi silloin. Kuten olette julkisuudesta havainneet, eräät isot seurakuntayhtymät ovat ilmaisseet halua tai tarvetta lykätä asiakkaaksi tuloaan myöhemmäksi. Nämä kaikki seikat ovat yhdessä aiheuttamassa paineita palvelumaksuja kohtaan siirtymäkauden jälkeen. Tuossa suunnitelmassa on tiettyjä esityksiä tämän haasteen kohtaamiseen, ja kirkkoneuvos Leena Rantanen tulee omassa puheenvuorossaan kohta käsittelemään niitä yksityiskohtaisemmin. Olemme käyneet kuluvan syksyn aikana intensiivisiä neuvotteluja isojen seurakuntayhtymien kanssa pyrkien avaamaan niitä kysymyksiä, myöskin niitä huolia, joita niiden asiakkaaksi tulon ympärillä on ollut. Uskon, että olemme päässeet eteenpäin tässä asiassa. Kipa:n johtokuntaa on myös täydennetty siten, että suurten seurakuntayhtymien näkökulmaa on vahvistettu: kirkolliskokouksen ja talousvaliokunnan jäsen Heikki Sorvari on nyt nimetty uutena jäsenenä Kipan johtokuntaan, ja uskon että tämä myös tuo sitä isojen seurakuntayhtymien kysymyksenasettelua johtokuntaan tehokkaammin. On myös keskusteltu ja käytännössä jo päätetty, että perustetaan käyttäjäohjausryhmä, jossa käyttäjätason ja johtokunnan välimaastoon jääviä kysymyksiä koetetaan avata ja kohdata. Kipan johtaja Seija Mäenpää on täällä alkuviikon paikalla, hän on tuolla ständillä, ja toivon että te, joilla on kysymyksiä liittyen Kipaan, käytte Sejan puheilla. Siellä on käsittääkseni myöskin muita Kipan asiantuntijoita. Teillä on myös mahdollisuus kokeilla paljon puhuttua matkalaskuohjelmaa. Voidaan julistaa leikkimielinen kilpailu: kuka tekee matkalaskun nopeimmin tuolla ohjelmalla. Siellä voi siis käydä kokeilemassa sitä ohjelmaa. Tässä kuvassa näette Kipan toiminta-ajatuksen ja vision. Siirtymäaika on pitkä, ja ymmärrän että siinä tulee monta vaihetta, niin kuin nyt olemme nähneet. Yksi tapa sillä pitkällä matkalla on palata visioon ja lähteä sieltä käsin aina uudelleen orientoitumaan kulloisiinkin haasteisiin. Näin ajattelen, että nytkin on tarpeellista.

Uutena strategisena hankkeena alkaa valmistautuminen reformaation 500-vuotisjuhlaan tai merkkivuoteen. Tämän juhlavuoden, jonka valmistelu nyt sitten alkaa, kautta meillä on mahdollisuus nostaa kansalliseen tietoisuuteen ja keskusteluun uskomme perusteita ja kristillistä kulttuuria, koska suomalainen kulttuuri on monelta osin myös luterilaista kulttuuria, jota tietysti reformaatio on muovannut monella tavalla. Tämän merkkivuoden tiimoilta tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä valtiovallan ja valtioneuvoston kanslian kanssa, onhan vuosi 2017 tietysti myös itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Valtioneuvoston kanslian kanssa pyritään tekemään yhteistyötä, toisaalta myös välttämään päällekkäisyyksiä.

Haluan nostaa myös lähetyskumppanuusneuvottelun esille. Lähetyksestä on keskusteltu paljon kirkossa viime aikoina. Nyt on tapahtumassa siinä mielessä historiallinen asia, että ensi vuonna toteutetaan historian ensimmäinen lähetyskumppanuusneuvottelu kirkkomme ja yhteistyökirkkojen välillä. Kirkkoja tulee eri maanosista. Neuvottelujen otsikkona on ”Your Kingdom Come”, ”Tulkoon Sinun valtakuntasi”. Lähetyskumppanuusneuvottelun tavoitteena on vahvistaa yhteyttä ja kehittää yhteistyötä, ja myös selkeyttää luterilaisen kirkon identiteettiä lähetyksessä ja maailmanlaajan kirkon missiossa.

Lopuksi haluan vielä palata strategiaan ja tulevaisuusselontekoon. Ne siis valmistuvat ensi vuonna, ja tulevaisuusselonteko tulee sitten myös aikanaan kirkolliskokouksen käsiteltäväksi. Meillä on paljon haasteita edessä, taloudellisia, toiminnallisia, jäsenyyteen liittyviä haasteita. Uskon ja toivon, että näiden strategia- ja tulevaisuusselontekoasiakirjojen kautta meillä on mahdollisuus ankkuroitua uudella tavalla kirkon perustehtävään ja etsiä sieltä tienviittoja näiden tulevien haasteiden keskellä. Kiitos.


Paluu