Puheenvuoro



Niiranen Pekka, edustaja

Otsikko:
Kirkon organisaatiojärjestelmän uudistaminen sekä kirkon keskushallinnon supistaminen (Edustaja-aloite 5/2014)

Täysistunto:
Keskiviikkona 7 päivänä toukokuuta 2014 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. En usko, että tämä meidän nykyinen kirkon organisaatio on ihan sitä, mitä Jeesus aikoinaan ajatteli, että tämä voisi olla. Jeesus ei tietysti perustanut itse minkäänlaista organisaatiota, tämä kaikki on ihmisten tekemää. Ihmiset ovat tämän rakentaneet, ihmiset voivat tämän korjata tai korvata. Tässä aloitteessa esitetään, että kirkkohallitukselle annettaisiin toimeksianto. No muodollisesti se varmaan näin menee, mutta en usko, niin kuin on tullut esille aikaisemmassa puheenvuorossa, että kirkkohallituksella on välttämättä resursseja tällaista hoitaa. Ja myöskin, kun ajatellaan, että jos tätä ei korjata vaan korvataan, niin silloin olemassa oleva organisaatio on aina tietyllä tavalla kykenemätön tarkastelemaan itseään objektiivisesti ulkoapäin. Eli aivan kuten edustaja Korolainen täällä sanoi, tarvittaisiin ulkopuolinen katsoja, selvitysmies, jos niin halutaan. Suomi on konsulttien luvattu maa. Tässä maassa ja maan rajojen ulkopuolella riittää kyllä viisaita, jotka rahaa vastaan kertovat näkemyksensä siitä, miten asioiden pitäisi olla. Kyllä meillä Suomessakin, ainakin entinen rahamies näin tekee, puhun nyt Ahti Hirvosesta. Suomen Kuvalehden uusimmassa numerossa on hänen visionsa siitä, minkälainen kirkon pitäisi olla. Mutta se on entisen pankkimiehen näkemys. Mutta siitäkin voi oppia jotakin. Aina voi oppia ihmisiltä jotakin. Eli se mikä voisi olla hedelmällistä ja hyödyllistä, antaisimme useammille tahoille tehtävän tarkastella meitä kirkon organisaatiota: mikä tässä toimii, mikä tässä ei toimi. Rahaa se tietysti vaatii, mutta niin vaatii esim. kirkkolain kodifiointikin. Ja siihen on varattu rahaa. Uskon, että aika ja euro hoitavat myöskin tämän kirkon organisaation ongelman. Kyse on vain siitä, että missä vaiheessa me ymmärrämme, että asia on näin. Milloin me tunnustamme realiteetit, että näillä eväillä ei enää pitkälle pötkitä muuttuvassa maailmassa ja Suomessa. Eli pitää tarttua hetkeen, ja se hetki on nyt.
Minä kannatan lämpimästi edustaja Sami Ojalan tekemää aloitetta ja toivon, että se johtaa hedelmälliseen lopputulokseen. Se on meidän kaikkien etu.


Paluu