Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013, talousvaliokunnan mietintö 1/2014

Täysistunto:
Torstaina 8 päivänä toukokuuta 2014 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kirkkohallituksen vuosikertomus, tämä paksu kirja, antaa laajan ja monipuolisen kuvauksen kirkkohallituksen osastojen ja hiippakuntien toiminnasta. Talousvaliokunta on tämän lisäksi pyrkinyt tutustumaan kirkkohallituksen toimintaan kuulemalla kirkkoneuvoksia ja monia kirkkohallituksen työntekijöitä. Luettelo kuulluista työntekijöistä on siellä valiokunnan mietinnön ensimmäisellä sivulla.

Kirkkohallituksen strategian painopistealueena on kirkon yhteiskuntasuhteiden aktiivinen hoitaminen. Vuosikertomusten ja kuulemisten perusteella valiokunta voi todeta, että vaikutustoimintaa on hoidettu hyvin. Myös tuloksia on saatu aikaan, siitä on yhtenä esimerkkinä tässä kirkolliskokouksessa käsiteltävänä oleva ehdotus kirkon yhteiskunnallisten tehtävien korvaamisesta. Vaikutustoimintaa on varmasti syytä edelleen pitää vahvasti strategisena painopistealueena. Sitä on pyrittävä toteuttamaan suunnitelmallisesti, tulevaisuutta ennakoiden, ja toisaalta kyettävä reagoimaan yllättäviin ajankohtaisiin tilanteisiin. Molemmissa suhteissa kirkkohallitus ja sen yksiköt näyttävät kehittäneen toimintaansa. Jonkin verran saattaa olla vielä tarvetta koordinointiin, ettei kirkko anna tässä vaikuttamistoiminnassaan kovin moniäänisiä vastauksia.

Vuosien ajan kirkkohallituksen toiminnassa ovat strategiset hankkeet olleet keskeisessä asemassa. Näin ovat lähteneet liikkeelle muun muassa Kirjuri, Kipa, Hengellinen elämä verkossa, meillä käsiteltävänä oleva seurakuntarakenteiden uudistaminen, viime vuonna päättynyt jumalanpalveluksen kehittämishanke, ja monet muut. Näitä hankkeita on rahoitettu keskusrahastoon kertyneellä ylijäämällä, jotka kirkolliskokouksen linjauksen mukaisesti on tahdottu hankkeiden avulla käyttää kaikkien seurakuntien hyväksi. Koska ylijäämää ei enää pitkään riitä, on uusia hankkeita käynnistettävä erittäin harkiten. Tähän kansliapäällikkökin kyllä viittasi toimintakertomusta esitellessään.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeissa niin kuin muussakin kirkkohallituksen kehittämistoiminnassa pyritään vuorovaikutteiseen toimintatapaan kirkkohallituksen, hiippakuntien ja seurakuntien kanssa. Näin eri osapuolten osaaminen ja kokemus voidaan hyödyntää yhteiseksi parhaaksi. Vuorovaikutus, yhteistyö, tämäntapaiset sanat esiintyvät useasti valiokunnan kannanotoissa. Mietinnössään valiokunta on lyhyesti nostanut esiin joitakin asioita kirkkohallituksen eri osastojen ja yksiköiden toiminnasta. Mahdolliset kannanotot on merkitty yksikön toiminnan kuvauksen perään, niitä on tässä tarpeeton toistaa.

Hiippakuntien toimintakertomuksiin ei edellisten vuosien tapaan ole otettu kantaa, koska hiippakuntavaltuustot ovat ne käsitelleet. Sen sijaan valiokunta kiinnittää huomiota hiippakuntien rahanjakoperusteisiin. Hiippakuntien keskinäinen rahanjakomalli luotiin viime vuosikymmenen lopulla, sitä sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Siinä vaiheessa lisättiin määrärahoja niille hiippakunnille, jotka saivat määrärahoja mallin mukaan laskettuna liian vähän, mutta ei vähennetty niiden hiippakuntien määrärahaa, jotka saivat liian paljon. Vuoden 2008 jälkeen määrärahoja ei ole arvioitu mallin mukaisesti, vaan on lisätty jokaiselle hiippakunnalle kulloinkin määritellyn kehyskorotuksen mukainen korotus. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan määrärahat tulisi jakaa lähivuosina niin, että jaossa otetaan huomioon mallin muuttuvan osan vaikutus niin, että myös vähennykset tehdään mallin mukaisesti. Näyttää tuossa eturivissä olevan hymyileviä ja synkkeneviä piispoja.

Kirkon keskusrahaston talous jakaantuu kolmeen periaatteessa itsenäiseen osaan, jotka ovat kirkon eläkelaitos, kirkon yhteinen toiminta ja Kirkon palvelukeskus Kipa. Kirkon eläkelaitoksen tulos vuonna 2013 oli erittäin hyvä. Sijoitustoiminnan tuotto oli 7,66 % ja tulos 80,9 miljoonaa. Eläketoiminnasta voitiin siirtää rahastoon 17,1 miljoonaa, mikä oli 4,8 miljoonaa enemmän kuin oli talousarviossa suunniteltu. On mielenkiintoista nähdä, että eläkerahasto kattaa eläkevastuusta 26 %, mikä on 6 % enemmän, kuin kymmenen vuotta sitten. Joka vuosi tämä prosentti on hiukan noussut eläkelaitokseen liittyvistä huolista huolimatta. Eläkemenojen osuus näyttää yllättäen kasvaneen odotettua vähemmän - tämä johtuu kuitenkin Kevan kirjauskäytäntöjen muutoksesta. Eläketurvakeskuksen niin sanottu VILMA-eläkkeiden selvitys tapahtuu vasta toukokuussa, ja näin ilo pienenevistä eläkekustannuksista on ennenaikainen. Tulevina vuosina eläkekustannukset näkyvät jälleen vertailukelpoisina. Kirkon yhteisessä toiminnassa käytettiin rahaa 50,8 miljoonaa euroa. Säästöä talousarvioon verrattuna oli 2,9 miljoonaa, josta kirkkohallituksen osuus oli 0,5 miljoonaa, hiippakuntien 0,8 ja avustustoiminnan 1,4 miljoonaa euroa. Tilinpäätös kertoo selvästi vastuullisesta rahankäytöstä.

Kirkon palvelukeskuksen tulos oli 4,8 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä on 0,8 miljoonaa enemmän kuin talousarviossa. Seurakunnat liittyvät, niin kuin tiedämme, Kipaan vuoteen 2017 mennessä. Siirtymäajan tulos on negatiivinen, ja Kipaa rahoitetaan kirkon keskusrahaston lainalla. Viime vuoden päättyessä laina oli 7,9 miljoonaa euroa, mikä oli arvioitua enemmän. Kipa-velan kasvu johtuu pääosin siitä, että osa seurakunnista on myöhentänyt liittymistään Kipaan. Viime vuonna on kuitenkin nähty myöskin toisensuuntaisia päätöksiä, osa seurakunnista on päättänyt aikaistaa liittymistään, mikä on hyvin tärkeää.

Kipaa on kritisoitu paljon, monasti varmaan aiheesta, joskus ehkä myös hiukan aiheetta. Valiokunnan mietinnön sivuilla 9 ja 10 kerrotaan toimenpiteistä, joilla Kipa on pyrkinyt rakentamaan yhteistyötä seurakuntien kanssa ja kehittämään toimintaansa. Vuorovaikutus seurakuntien ja Kipan välillä on äärimmäisen tärkeää.

Kirkon keskusrahaston investoinnit olivat 3,8 miljoonaa, talousarvioon varattu summa alittui 2,6 miljoonaa euroa. Rahavarat puolestaan vähenivät 4,7 miljoonaa, mutta tässäkin muutos on siinä mielessä positiivinen, että vähennys on 3,8 miljoonaa pienempi kuin oli arvioitu talousarviossa. Vuoden lopussa rahavarojen kirjanpitoarvo oli 33,5 miljoonaa ja markkina-arvo 36,7 miljoonaa euroa. Rahavarat kyllä kasvavat noin 10 miljoonaa euroa, kun Katajanokan kiinteistön kauppa todennäköisesti tämän vuoden loppupuolella toteutuu. Keskusrahaston tulos oli 3,9 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä sekin on 2,9 miljoonaa vähemmän kuin mitä oli talousarvioon merkitty. Talousarvio siis sisältää paljon negatiivisia lukuja, alijäämää ja sen sellaista, mutta ne ovat siinä mielessä positiivisia, että negatiiviset luvut ovat kuitenkin pienempiä kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin.

Loppupäätelmänä voi todeta, että kirkon keskusrahaston toimintaa ja taloutta on hoidettu hyvin ja vastuullisesti. Haasteellisessa toimintaympäristössä on hoidettu monipuolisesti kirkon yhteiskuntasuhteita, hoidettu perustoimintaa ja toteutettu strategisia hankkeita. Kirkolliskokouksella on aihetta kiittää vastuunkantajia ja työntekijöitä ja toivottaa siunausta kuluvan vuoden työhön, jota sitten arvioidaan ensi vuoden toukokuussa.


Paluu