Puheenvuoro



Pihlaja Pirjo, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kyselytunti

Täysistunto:
Keskiviikkona 7 päivänä marraskuuta 2012 klo 15.30

Teksti:
Edustaja Siukonen on esittänyt kysymyksiä liittyen vuoden 2014 seurakuntavaaleihin. Kysymysten osalta olemme jakaneet vastausvastuun viestintäjohtaja Tuomo Pesosen kanssa. Vastattavakseni on tullut kysymys: Onko kirkon vaalijärjestykseen odotettavissa uudistuksia ennen seuraavia vaaleja? Lisäksi edustajan esittämä vakavamielinen, mutta kevyempi kysymys: Pääsemmekö koskaan äänestämään sähköisesti seurakuntavaaleissa?

Kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen kirkollisia vaaleja koskeva säännösten uudistaminen on parhaillaan työn alla. Puoli vuotta aiemmin kerroin teille, että toiveena oli saada muutosesitys jo tähän kirkolliskokoukseen. Työajan käytön realiteetit ja se, että Kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän eli Kirjurin käyttöönottoaikataulu viivästyi, viivästytti samalla tätäkin valmisteluhanketta. Muutamat ajatellut säännösuudistukset edellyttävät, että Kirjurin toiminnallisuutta vielä kehitetään siten, että kyseisiä säännösmuutoksia voidaan esittää. Samalla on varmistuttava siitä, että pystymme kehittämään Kirjurin ominaisuuksia samassa aikataulussa. Kirjurin käyttöönotto on loppusyksyn aikana sujunut suunnitelmien mukaisesti ja siten pääsemme priorisoimaan vaalien tarvitsemat toimenpiteet Kirjurin kehittämishankkeessa ensi vuodelle.

Sitten toinen kysymys: Kirkon vaalisäännökset noudattavat hyvin pitkälle vaalilailla säädeltyjen yleisten vaalien säännöksiä. Siten seurakuntavaalien yleiset periaatteet ovat melko pitkälle samat kuin kuntavaaleissa tai eduskuntavaaleissa: Vaalit ovat välittömät, salaiset, suhteelliset ja äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Vaalien välittömyys tarkoittaa sitä, että äänioikeutettu äänestää vaaleissa suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi. Vaalisalaisuudella tarkoitetaan puolestaan sitä, etteivät vaaliviranomaiset, muut viranomaiset tai muut äänioikeutetut tai seurakunnan jäsenet saa tietää kenelle äänestäjä on äänensä antanut tai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. Sen sijaan tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeutta, eli käynyt äänestämässä, ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin. Suhteellisissa vaaleissa kullekin ehdokkaalle lasketaan vertailuluku, johon vaikuttavat sekä ehdokkaan saamien äänien ja tämän edustaman ehdokaslistan saamien äänien määrä. Yhtäläisellä äänioikeudella puolestaan tarkoitetaan sitä, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen oikeus vaikuttaa vaalin tulokseen, eli sama äänimäärä. Yleisissä vaaleissa kullakin äänestäjällä on käytettävissään yksi ääni. Lisäksi yleisiin vaaliperiaatteisiin kuuluu, että kunkin äänestäjän on äänestettävä itse. Eli äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen kautta. Sen sijaan äänestystilanteessa voidaan tietyin edellytyksin käyttää avustajaa. Viimeisenä periaatteena: Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä. Tällä pyritään puolestaan turvaamaan vaalien yhteinen luotettavuus, äänestäjien oikeus ja mahdollisuus ilmaista vapaa tahtonsa sekä varmistamaan vaalisalaisuuden toteutuminen. Sähköistä äänestämistä kokeiltiin vuoden 2008 kuntavaalien yhteydessä kolmessa Uudenmaan vaalipiirin kunnassa, eli Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä. Kokeilukuntien äänioikeutetuilla oli mahdollisuus äänestää sähköisesti kyseisten kuntien ennakkoäänestyspaikoissa sekä vaalipäivän äänestyspaikoissa. Äänestäminen tapahtui äänestyspaikalla vaaliviranomaisen valvonnassa. Myös sähköistetyissä äänestyspaikoissa äänestäjä sai halutessaan edelleen äänestää perinteiseen tapaan äänestyslipulla. Etä-äänestys internetin avulla ei ollut tuolloin mahdollista. Kyseinen kokeilu kuitenkin epäonnistui. Oikeusministeriö laati kokeilusta muistion ja selvitti muualla käytössä olevia sähköisiä äänestysmenetelmiä. Mikään niistä ei kuitenkaan täyttänyt vaalien yleisten periaatteiden vaatimuksia. Varsinkin vaalisalaisuuden säilyttäminen on tietojärjestelmissä vaikeaa. Siten hallitus päätti tammikuussa 2010, että äänestyspaikalla tapahtuva sähköisen äänestyksen kehittämistä ei tällä erää jatketa, vaan pitäydytään toistaiseksi nykyisessä vaalijärjestelmässä. Samalla hallitus päätti seurata sähköisen äänestyksen kansainvälistä kehitystä. Toive siitä, että omat eli kirkon vaalisäännökset ja menetelmät noudattaisivat pitkälti yleisiä vaalisäännöksiä, on toistuvasti esitetty kirkkohallitukselle. Viimeksi asiasta teki esityksen Turun arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuusto viime vuonna. Kirkkohallituksessa on siten toistaiseksi linjattu, että myös sähköisen äänestyksen osalta seuraamme menetelmien kehittymistä ja yleistä vaalilainsäädännön kehitystä.


Paluu