Puheenvuoro



Sorvari Heikki, edustaja

Otsikko:
Kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämiseksi, lakivaliokunnan mietintö 2/2010 kirkkohallituksen esityksestä 2/2010 - Ensimmäinen käsittely

Täysistunto:
Perjantaina 7 päivänä toukokuuta 2010 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät edustajat. Jouduin varsin mukavasti toimineessa talousvaliokunnassa kiusalliseen tilanteeseen, kun en ollut yhtä mieltä tästä, niin sanotusta, hyvin pienestä kirkkolain muutoksesta, eli seurakuntien pakottamisesta Hetan käyttäjiksi. Totesimme silloin valiokunnassa, että ainut mahdollisuus äänestää lakimuutosta vastaan on jättää eriävä mielipide, mikä ei tapoihini yleensä kuulu. Perustelunani on edelleen se lähetekeskustelussa esittämäni huoli, että muualla tehdyt virheet toistetaan meillä ja tehdään iso raskaasti johdettu monopoliorganisaatio, joka tullee toimimaan monopoliasemansa mukaisesti. On aivan eri asia, jos puhutaan yksityisen sektorin toimintojen keskittämisestä, siellä ei ole sitä raskasta kirkon organisaatiota, mikä meillä täällä on. Muistutan kertomastani valtiontalouden tarkastuslaitoksen pääjohtajan turhautumisesta monopoliasemassa toimiviin palvelukeskuksiinsa ja hänen visiostaan saattaa palvelukeskukset kilpailun piiriin ja turvata siten niiden tehokkuus ja innovatiivisuus. On esitetty, että ellei Heta-hanketta voida hyväksyä esitetyssä muodossa, arvonlisäverotuksen helpotus menetetään. Edustaja Väisänen mainitsi jo tuon Rovaniemen alueen yhteistyösopimuksen, missä Rovaniemen alueen seurakunnat, Kemin, Tornion ja Iin rovastikunnat käyttävät yhteiskäytössä palvelimelta yhteisiä taloushallinnon ohjelmia, kustannukset jaetaan tasan, eikä veroviraston päätöksellä arvonlisäveroa tarvitse maksaa. Meilläkin tulisi selvittää mahdollinen alv-vapaus myös siinä tapauksessa, että liittyminen olisi vapaaehtoista, seurakuntien kesken sovittua yhteiskäyttöä itse tai palveluna toteutettua. Mitäpä sitten, jos alv pitäisinkin maksaa? Annetaan kruunulle se, mikä kruunulle kuuluu. Sitä paitsi silloinkin jäisi näillä suunnitelmilla viisi miljoonaa euroa vuodessa säästöön ja kun Signe Jauhiainen sitten 40 vuoden päästä tarkastelisi tuloksia, niin 200 milj. euroa olisi kertynyt plakkariin.

Valtiolla - kun on lukenut näitä auditointiraportteja, niin kuin täällä puhuttiin auditoinneista - ei ole 2000-luvulla päästy lähellekään asetettuja kustannussäästötavoitteita. Useiden valtion virastojen kohdalla palvelukeskukset ovat aiheuttaneet taloushallintoon jopa kaksinkertaiset menot. Tämä lienee osa syy siihen, että valtionhallinnossa on tämän vuoden alusta yhdistetty eri palvelukeskukset yhdeksi palvelukeskukseksi. Eipä ihme, että pääjohtaja visioi monopolikeskukselle vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Olen itse kansainvälisen ison teletekniikan yrityksen ohjelmistotuotekehityksen projektijohtajana ja ohjelmistotuotannon alihankinnassa työskentelevänä edelleen pohtimassa seuraavia kysymyksiä. 1) Millä osaamisella, resursseilla ja keinoilla kirkko voisi onnistua toteuttamaan ja ylläpitämään oman palvelukeskuskonseptinsa laadullisesti ja kustannuksiltaan valtiota paremmin ja saavuttamaan ne kunnianhimoiset tavoitteet, jotka kirkkohallitus omassa valmistelussaan on esittänyt? 2) Jos esitetyn konseptin mukainen palvelukeskus tuottaa seurakunnille nykyistä halvemmalla, nykyistä tasokkaammat ja paremmat taloushallintopalvelut, miksi seurakunnat pitää pakottaa käyttämään niitä, eikö tällaiseen järjestelmään siirrytä vapaaehtoisesti? 3) Onko olemassa sellaista monopolia, jonka käyttö perustuu pakkoon, jonka hinnoitteluun käyttäjän on vaikea vaikuttaa, joka on keskitetysti johdettu ja joka tuottaa laadukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä palveluja? On todella vaikea uskoa, että Heta olisi ensimmäinen tämmöinen.


Paluu