Puheenvuoro



Rissanen Seppo, edustaja

Otsikko:
Messun ja kirkollisten toimitusten viittomakieliset käännökset (Kirkkohallituksen esitys 7/2008)

Täysistunto:
Tiistaina 4 päivänä marraskuuta 2008 klo 9.15

Teksti:
Arvoisat edustajat. Haluan tässä puheenvuorossani tuoda esille sen, että kyseessä on hyvin merkittävä tapahtuma kuurojen tai niin kuin nykyään sanotaan viittomakielisten kulttuurissa. Aikaisemmin eilisessä puheenvuorossani mainitsin sen, että viittomakieli ei ole kirjakieli, eikä siitä ilmeisesti koskaan tulekaan ainakaan laajassa mittakaavassa. Tämän tähden on hyvin haasteellista ollut se millä tavalla viittomakielellä voidaan luoda yhteiset käsitteet laajemmin käytettäväksi. Aikaisemmin vuosikymmeniä sitten meillä oli Eino Savisaari, kävelevä viittomakielinen Raamattu, jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten kirja. Hän oli äidinkieleltään viittomakielinen, joten hän tunsi viittomakielen omana äidinkielenään ja oli myöskin käynyt läpi mitä teologisesti erilaisia mahdollisuuksia viittomakielessä pitäisi käyttää. Tällaisia esimerkkejä on hyvin vähän. On tärkeää, että nyt on voitu työstää työryhmällä sekä Raamattua, raamatunkäännöstä, että myös jumalanpalvelusjärjestystä viittomakielelle siten, että viittomakieliset itse ovat voineet olla mukana tässä työssä. Vain sen kautta tietysti voidaan taata se, että kieli on sellaista joka myös tavoittaa kuuron. Tämä merkitsee sitä, että kuurojen eli viittomakielisten seurakuntaelämä saa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Heillä on käytössään yhteisesti sovitut ja kirkolliskokouksen tulevaisuudessa päättämät viittomakieliset käsitteet keskeisille teologisille ja hengellisille ilmaisuille. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tämä on vain yksi, tosin hyvin tärkeä osa viittomakielistä seurakuntatoimintaa. Yhtä tärkeää on jatkuvasti luoda edellytyksiä ja parantaa niitä olosuhteita, joissa kuurot voivat kehittää seurakuntaelämää. Se on toisenlaista kuin kuulevien, on muistettava, juuri sen takia, että viittomakieli ei ole koskaan kirjakieli. Heidät täytyy voida kohdata viittomakielen omin ehdoin. Olen iloinen, että viittomakielisessä kulttuurissa on tultu tähän vaiheeseen pitkän, pitkän kehityksen jälkeen, jossa voidaan tulevaisuudessa ottaa käyttöön jumalanpalveluksen kaava ja kirkollisten toimitusten kaavat kuurojen omalla kielellä.





Paluu