Puheenvuoro



Pihkala Juha, piispa

Otsikko:
Kirkkoherranvaalin muuttaminen välilliseksi vaaliksi (Edustaja-aloite 2/2006)

Täysistunto:
Tiistaina 9 päivänä toukokuuta 2006 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät edustajat. Älkää pelästykö, en aio puhua yhtä pitkään. On helppo myöntää, että niistä konkreettisista epäkohdista, joita nykyiseen vaalitapaan sisältyy, voidaan laatia murskaava lista, jolla voidaan tehdä suuri retorinen vaikutus ja vaatia hyvin suurta muutosta. Toisaalta myöskin kaikista niistä epäkohdista löytyy positiivisia vastaesimerkkejä - eli tilanne ei ole aivan näin mustavalkoinen, vaan vaalista löytyy myöskin hyvin myönteisiä kokemuksia, hyvin toteutuneita vaaleja. Mutta en lähde panemaan näistä vastakkain ja ikään kuin punnitsemaan, niitä keskenään vaan minulla on kolme kysymystä, jotka olisi otettava huomioon tätä asiaa valmisteltaessa.

Tässä on nimittäin muitakin teologisia perusteluja kuin tarkoituksenmukaisuus. En yhdy siteerattuun Cleven perusteluun tässä asiassa. Tässä ei nimittäin huomata, että tähän astisessa kirkkoherran vaalissa kirkkoherran mandaatti on eri kuin kirkkovaltuuston mandaatti. Kirkkoherra valitaan kansanvaalilla - eri mandaatilla kuin millä valitaan nykyisin kansanvaalilla kirkkovaltuusto. Tämä eri mandaatti korostaa kirkkoherran tiettyä riippumattomuutta seurakunnassa - samalla tavalla kuin nykyisessä piispanvaalissa piispa on tietyllä tavalla riippumaton tuomiokapitulista kollegiona ja tietyllä tavalla riippumaton hiippakuntavaltuustosta. Jos mennään välilliseen vaaliin, se merkitsee, että kirkkoherra valitaan sillä mandaatilla, mikä on kirkkovaltuuston mandaatti. Siinä on taustalla ongelmia, jotka minusta on teologisesti selvitettävä ja mietittävä asia kirkon järjestysmuodon näkökulmasta. Tämä ei ole niin yksinkertainen kuin miltä se näyttää tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Toinen asia: Jos vaali muuttuu välilliseksi, se ei ole enää vaali siinä mielessä mitä me olemme tottuneet siitä ajattelemaan, vaan se on monijäsenisen elimen suorittama valinta, jolloin siinä on otettava huomioon tasa-arvolaki ja eräitä muita lakeja, jotka ovat myöskin valitusperusteita. Se ei siis ollenkaan takaa sitä, että valitusten määrä vähenisi tässä asiassa. Vaalin luonne muuttuu ja tämä on otettava huomioon kun välillistä vaalia mietitään. Kappalaista valittaessa tilanne on pikkusen erilainen, koska kappalaisen rooli seurakunnassa on toisenlainen kuin kirkkoherran rooli. Kolmas asia - joka viittaa oikeastaan tulevaisuuteen. Tuomiokapituleissa ja muuallakin on lausuntokierroksella nyt esitys kirkon virkamiesoikeuden säädösten muuttamiseksi. Siellä on eräänä tärkeänä uutuutena se, että kukaan viranhaltija ei ole erottamaton. Tietyllä tavalla luovutaan sellaisesta valtakirjavirasta, joka tähän mennessä on ollut, jokainen viranhaltija voidaan tietyin perustein irtisanoa, ei tarvitse mennä kurinpitomenettelyn kautta. Eli tässä on avautumassa - jos se hyväksytään, ja olisi syytä hyväksyä - malli, joka jonkin verran helpottaa niitä muutamia harvoja todella ongelmallisia tilanteita, joita on saattanut syntyä tämän vaalitavan perusteella. Uskon, että vaalitavassa on kehittämistä ja myöskin mahdollisuuksia lisätä vuorovaikutusta ja ennakkovalmistautumista muullakin tavalla kuin siirtämällä se välilliseksi ja tavallaan asettamalla kirkkoherra teologisesti joko kirkkovaltuuston tai sitten seurakuntaneuvoston mandaatin alaiseksi. Niin se kuitenkin välttämättä jollakin tavalla menee, jos asia ratkaistaan näin. Nämä asiat pitäisi selvittää, kun tätä asiaa työstetään. En kiistä siis sitä, etteikö tässä olisi ongelmia ja etteikö niitä olisi todella huolellisesti pohdittava.


Paluu