Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2013 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2013 - 2015, talousvaliokunnan mietintö 5/2012 kirkkohallituksen esityksestä 8/2012 ja talousarvioaloitteesta 1/2012

Täysistunto:
Torstaina 8 päivänä marraskuuta 2012 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Talousvaliokunnan tehtävänä on laatia mietintö talousarviosta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Vaikka valiokunnan nimi on talousvaliokunta, on tehtävämme arvioida myös toimintaa ja tavoitteita. Tämä on myös meidän yhteinen tehtävämme kirkolliskokouksena. Talousarvion lähtökohtana on toiminta ja sille asetetut tavoitteet. En lähde kuvaamaan toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja talousarviota kokonaisuutena, saimme niistä hyvän kuvan kansliapäällikkö Jukka Keskitalon ja kirkkoneuvos Leena Rantasen esittelypuheenvuoroista lähetekeskustelun yhteydessä. Nostan esiin vain muutamia asioita, ensi sijassa talousvaliokunnan mietinnön kannanotoista.

Eläkerahaston keskeiset kysymykset olivat esillä lähetekeskustelussa ja kyselytunnilla Leena Rantasen hyvissä kalvoissa. Eläkejärjestelmän rahoittaminen on yksi Keskusrahaston talouden suuria kysymyksiä. Eläkerahasto saa tuottoja neljästä kohteesta, työnantajan eläkemaksuista, työntekijöiden eläkemaksuista, rahaston sijoitustuotoista, ja nyt uutena asiana seurakuntien eläkerahastomaksusta. Eläkerahastomaksu on vuoden 2013 talousarviossa määritelty 1,2 %:ksi kirkollisverotulosta, ja sillä on tarkoitus kerätä seurakunnilta ensi vuonna 10 milj. euroa. Talousvaliokunta pitää eläkerahastomaksun määräämistä välttämättömänä, mutta näkee samalla, että se rasittaa tuntuvasti seurakuntien muutenkin kireää taloutta. Eläkerahastomaksu voitaisiin eduskunnassa hyväksyttävänä olevan lakiehdotuksen mukaan nostaa jopa 5 %:iin kirkollisverosta. Talousvaliokunta näkee, että maksua ei kuitenkaan ole syytä nostaa nykytasosta kovin paljon. Jos eläkerahaston rahoitus edellyttää jatkossa maksujen tason korotusta, tulee ensi sijassa korottaa työnantajien eläkemaksua. Näin työnantajien eläkekustannukset ovat selvemmin sidoksisessa suhteessa henkilöstön määrään.

Kirkkohallituksen perustoiminta toteutuu sen osastoissa ja yksiköissä sekä strategisissa kehityshankkeissa. Perustoiminnan talousarvio kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 %, ja strategisiin hankkeisiin käytetään 5 milj. euroa, suunnittelukaudella 14 milj. euroa. Perustoiminnan osalta talousvaliokunta kiinnittää huomiota yhteen asiaan, johon tulisi saada korjaus. Kirkon rekrytointistrategia on tärkeä tulevan henkilöstötarpeen turvaamiseksi. Vastuu strategian toteuttamisesta on jakautunut kirkkohallituksen toiminnallisen osaston, Kirkon työmarkkinalaitoksen ja Kirkon koulutuskeskuksen kesken, jotka kaikki ovat omalta osaltaan tehneet tärkeitä toimenpiteitä. Mahdollisimman nopeasti tulisi kuitenkin määrittää rekrytointistrategian kokonaisuudesta ja suunnittelusta vastaava taho.

Strategiset kehityshankkeet ovat viimeisen kymmenen ajan olleet tärkeä osa kirkon yhteisessä toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Niiden tavoitteena on ollut eri tavoin tukea kirkon ja seurakuntien toimintaa ja tuottaa myös taloudellista säästöä. Hankkeiden rahoittamiseen on käytetty pääasiassa Keskusrahaston ylijäämää. Nyt ylijäämä on kuitenkin sillä tavalla vähentynyt, ettei sitä ole tulevien hankkeiden rahoittamiseen enää samassa määrin käytettävissä jatkovuosina. Talousvaliokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että edelleen voidaan toteuttaa kirkon yhteisiä hankkeita, ja tämä on syytä ottaa huomioon pitkän tähtäyksen taloussuunnittelussa.

Yksittäisistä hankkeista nostan esiin muutaman asian. Hengellinen elämä verkossa -hanke on kirkolle tärkeä hanke, joka on tämän suunnittelukauden lopussa päättymässä. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan on erittäin tärkeää, että käynnistetty toiminta jatkuu osana kirkkohallituksen ja seurakuntien perustoimintaa. On tärkeää pitää silmien edessä näky siitä, että verkko on merkittävä toimintaympäristö, jossa kirkko voi kohdata ihmisen. Hengellinen elämä -verkkohankkeeseen liittyy kirkkohallitukselle tehty talousarvioehdotus, joka koskee 130 000 euron määrärahan siirtämistä hankkeesta kirkon kasvatus- ja perhetyön budjettiin. Tavoitteena on, että kasvatus ja perhetyö huolehtisi rippikoulu- ja nuorisotyön verkkopalvelun kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Ehdotuksen mukaista siirtoa ei ole talousarvioon tehty valiokunnan kannanotossa sivulla 10 esitetyin perustein. Hengellinen elämä verkossa -määrärahoja voidaan kuitenkin käyttää sopivalla tavalla ehdotettuun tarkoitukseen, jos se nähdään tarpeelliseksi. Kaiken kaikkiaan meidän on syytä nähdä, että Keskusrahaston määrärahojen sitovuustaso on erittäin väljä. Koko Keskusrahaston yhteisen toiminnan määräraha sellaisenaan muodostaa sitovuustason, ja näin sieltä on tarvittaessa hyvin paljon liikutettavissa rahoja.

Uutena hankkeena esitetään reformaation 500-merkkivuoden hanketta. Sen kokonaiskustannuksiksi vuosina 2013 - 2017 on esitetty 408 000 euroa, aika tarkka summa, joka ei varmaan ihan sellaisena toteudu. Valiokunta on saanut selvityksen hankkeeseen liittyvistä monipuolisista suunnitelmista. Valiokunta pitää hankkeen käynnistämistä perusteltuna, mutta katsoo, että kokonaiskustannukset ovat suuret taloustilanne huomioon ottaen. Kannanottona valiokunta esittää, että kokonaiskustannuksia tulisi vähentää ja suunnitelmia karsia. Valiokunta ei kuitenkaan aseta kokonaiskustannuksille euromääräistä kattoa eikä esitä, miltä osin suunnitelmia tulee karsia. Se jää hankesuunnittelun ja kirkkohallituksen tehtäväksi. Uusi hanke on myös kirkon verkkohanke. Hankkeella luodaan yhteinen verkkoalusta, johon seurakunnat voivat halutessaan liittyä. Tämä on siis seurakunnille vapaaehtoinen hanke. Tämä hanke antaa seurakunnille selvää toiminnallista hyötyä, vähentää seurakunnissa tehtävää työtä ja tuo taloudellisia säästöjä. Valiokunta pitää tätä uutta hanketta tarkoituksenmukaisena.

Hiippakunnallisen toiminnan osalta valiokunta tahtoo korostaa sitä, että hiippakuntien toiminnasta vastaavat hiippakuntavaltuustot. Näin kirkolliskokouksen ei ole tarpeen eikä edes syytä puuttua hiippakunnan toiminnan ja talousarvion yksityiskohtiin. Kirkolliskokouksen tehtävänä on lähinnä päättää hiippakuntia koskevista yleisistä talouden linjauksista. Kirkkohallitukselle tehdyssä talousarvioehdotuksessa 16 kirkolliskokousedustajaa on esittänyt, että hiippakuntien määrärahoja korotettaisiin vuonna 2013 7 %, ja että hiippakuntien budjetteihin lisätään mahdolliset uudet, niihin kohdentuvat kustannukset. Hiippakuntien kehystä on korotettu ehdotuksessa 3,5 %. Lisäksi hiippakunnille korvataan niille tulevia it-kustannuksia, ja ensi vuoden 2014 alusta tulevia Kipa-kustannuksia. Suunnittelukauden kahdella seuraavalla vuodella myöskin hiippakuntien kehystä pyritään korottamaan jonkin verran kirkkohallituksen perustoimintaa enemmän. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan talousarvioehdotus on otettu huomioon riittävällä tavalla.

Kirkkohallituksen henkilöstösuunnittelun tavoitteena on vuodesta 2005 lähtien ollut, että vakituisen henkilöstön määrä kääntyisi vähitellen laskuun. Vuosien ajan toimintasuunnitelmassa on todettu, että jokaisen vapautuvan tehtävän osalta arvioidaan sen täyttämisen välttämättömyys. Henkilöstösuunnittelun pohjaksi on pyritty laatimaan osaamiskartoitus, jonka on saamamme selvityksen mukaan tarkoitus valmistua vuonna 2013. Talousvaliokunta edellyttää kannanotossaan, että osaamiskartoituksen valmistuttua kirkkohallituksella on strategiaan pohjautuva henkilöstösuunnitelma viimeistään vuonna 2014. Erityistä huomiota henkilöstön osalta talousvaliokunta kiinnittää kannanotossaan siihen, että hallinto-osastolle turvataan riittävät henkilöstöresurssit lainvalmisteluun liittyvän kirkkohallituksen ydintehtävän hoitamista varten.

Aikanaan strategisena hankkeena käynnistetty Kirkon palvelukeskuksen toiminta on lähtenyt käyntiin kuluvana vuonna. Ensimmäiset seurakunta-asiakkaat ovat liittyneet palvelukeskukseen syyskuussa. Talousvaliokunta kävi tutustumassa Palvelukeskuksen toimintaan sen ensimmäisessä toimipisteessä Oulussa ja sai kuvan siitä, että toiminta on käynnistetty suunnitellusti ja ammattitaitoisesti. Tosin poissa olleet valiokunnan jäsenet koiranleukoina sanoivat, että "taisi olla sinisilmäiset jäsenet, jotka siellä Oulussa olivat". Palvelukeskuksen kulut katetaan asiakkaiden maksamilla palvelumaksuilla, joiden hinnoittelu vastaa omakustannushinnoittelua. Alkuvaiheessa palvelumaksut kuitenkin määritellään vuoden 2017 tasoon, jolloin kaikki seurakunnat ovat Palvelukeskuksen asiakkaina. Näin alkuvaiheessa liittyvät seurakunnat eivät joudu yksin kantamaan perustamisvaiheen kustannuksia. Ja tästä syystä palvelumaksut eivät ennen vuotta 2017 kata kaikkia syntyviä kustannuksia. Palvelukeskuksessa syntynyt alijäämä katetaan Kirkon keskusrahaston antamalla lainalla, jota vuoteen 2017 mennessä kertyy 11,6 milj. euroa. Laina maksetaan takaisin seuraavalla vuosikymmenellä palvelumaksuista kertyvillä tuotoilla. Palvelukeskukselle kertyvää lainaa voidaan pienentää, jos seurakuntia liittyy Palvelukeskuksen asiakkaiksi nykyisiä suunnitelmia aikaisemmin. Siksi talousvaliokunta pitää tärkeänä, että liittymistä asiakkaaksi suunnittelua aikaisemmin kannustetaan.

Tuloslaskelma osoittaa, että vuoden 2013 talousarvion alijäämä on 6,8 milj. €. Myös suunnittelukauden muut tilivuodet ovat alijäämäisiä, ja rahoituslaskelma osoittaa, että rahavarat vähenevät suunnittelukaudella 17, 8 milj. €. Alijäämäisiä talousarvioita voi suunnittelukaudella pitää perusteltuina strategisista hankkeista ja Kirkon palvelukeskukselle annettavan lainan vuoksi. Talousvaliokunta kantaa kuitenkin huolta rahavarojen riittävyydestä, vaikkakin saadun selvityksen mukaan rahavarat kääntyvät taas nousuun, kun Katajanokan kiinteistö myydään ja vuosikymmenen lopulla aletaan maksaa Palvelukeskuksen lainaa takaisin.

Lopuksi ei voi muuta kuin kiittää hyvin valmistellusta talousarviosta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja toivottaa siunausta suunnitelmaan sisältyvälle toiminnalle ja toiminnan toteuttajille. Valiokunnan mietinnön viimeisellä sivulla oleva ponsiesitys vastaa kirkkohallituksen tekemää esitystä.


Paluu