Puheenvuoro



Åstrand Bo-Göran, ombudet

Otsikko:
Uutta diakonivirkaa koskevien säännösten lisääminen kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen (Kirkkohallituksen esitys 1/2015)

Täysistunto:
Tiistaina 5 päivänä toukokuuta 2015 klo 10.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kirkolliskokousedustajat. Kirkkohallituksen esityksessä ei esitetä erillisiä kiintiöpaikkoja kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoihin, kuten kuulimme, siis kiintiöpaikkoja diakoniksi vihityille. Minä kysyn: miksi näin? Vaikka esityksessä argumentaatio etenee askel askeleelta siihen pisteeseen, että se olisi luonnollinen ratkaisu. Nostan esityksestä pari lausetta, jotka ovat osa tätä argumentaatiota.

Esimerkiksi sivulla 41 todetaan, että "Tavoitteisiin voitaisiin vastata perustamalla kirkkoon uusi vihkimysvirka, joka edellyttää vokaatiota ja piispallista kaitsentaa ja johon liittyy oikeuksia." Tämän jälkeen sanotaan, että kirkon hengelliseen vihkimysvirkaan vihittynä diakoni ei olisi enää maallikko, joten kirkon hallinnon osalta säädöksiä olisi tältä osin tarkistettava. Esityksessä ehdotetaan sitten muutettavaksi kirkkolakia ja kirkkojärjestystä siten, että niihin lisätään säännökset perustettavasta uudesta vihkimysvirasta, diakonivirasta. Sivulla 43 sanotaan, että tämä vihkimys merkitsisi myös sitä, että kirkko julkisesti valtuuttaa vihityt elinikäisesti toimimaan kirkon edustajina, siis kirkon edustajina. Diakoni lupaisi vihkimyksensä yhteydessä toimia Jumalan Sanan ja kirkon tunnustuksen ja järjestyksen mukaisesti, sekä hän tulisi piispallisen kaitsennan alaiseksi. Diakoniksi vihityllä olisi oikeus ja velvollisuus käyttää piispainkokouksen ohjeen mukaisia viran tunnuksia ja virka-asua. Tähän asti argumentaatio on sinänsä ihan selkeä. Uusi virka nousee tekstistä esiin. Tämä tarkoittaa myös jotain hallinnollista edustuksellisuutta ajatellen. Siksi todetaan seuraavasti: "Diakoniviran muodostuminen vihkimysviraksi tarkoittaa, että siihen vihityt ovat kirkon hengellisen vihkimysviran edustajia." Tästä on tehtävä kirkon hallintoa koskevia johtopäätöksiä. Ja tämän jälkeen ehdotetaan, että diakonivirkaan vihityillä olisi edustusoikeus kirkon hallintoelimissä siten, että kirkkohallituksen täysistuntoon lisättäisiin yksi diakoni ja kunkin tuomiokapitulin kokoonpanoon yksi diakoniasessori. Itse olen mukana tähän asti.

Mutta sitten yhtäkkiä koko argumentaatio katkeaa ja lähtee toiseen, ihan odottamattomaan suuntaan, kun lopuksi sanotaan: "Hiippakuntavaltuustojen ja kirkolliskokouksen kokoonpanoon ei esitetä muutoksia." Niihin diakonivirkaan vihityt saattaisivat edelleen tulla valituksi nykyiseen tapaan ainoastaan, ei pappeina, maallikkokiintiössä. Tällainen argumentaatio on aika lähellä Länsi-Götanmaan antikliimaksia. Yksinkertainen esimerkki siitä on Länsi-Götanmaan pappi, jolla oli neljä hienoa poikaa. Heidän nimensä olivat Matteus, Markus, Luukas ja Eero. Siis jossain vaiheessa jotain oli tapahtunut, mitä emme tiedä. Ehdotan siis, että jatkokäsittelyssä tulevien diakoniksi vihittyjen edustusoikeutta tarkastellaan sillä tavalla, että heillä on kaikki virkaan kuuluvat oikeudet tässä mielessä.

Om vår kyrka går in för ett diakonämbete så är det viktigt, att vi gör det fullt ut. Det skulle uppstå en mycket märklig och konstig situation, om vi teologiskt motiverar ett nytt diakonämbete, viger till detta ämbete och ger rättigheter och skyldigheter samtidigt som vi säger, att detta ämbetets representation i stiftsfullmäktige och kyrkomötet skulle tas från lekmannakvoten. Det här är ju inte rätt, varken mot de som ingår i det nya ämbetet eller mot dem, som kommer från lekmannakvoten. Och som prästombud så säger jag det, väl medveten om att det är möjligt att prästkvoten till och med hamnar att krympa, om vi tänker konsekvenserna fullt ut. Ändå som prästombud så säger jag, att systrar och bröder, kollegor i det eventuellt kommande diakonämbetet ska också vara välkomna till detta kyrkomötet för att göra arbete tillsammans med de andra som är ur representationen hit valda. I morse så hörde vi att vi ska fatta beslut "rakkaudessa", i kärlek. Och jag ser det nog som så, att vi ska också, om vi tänker placera in människor i detta diakonämbete, fatta ett beslut i så fall i kärlek på ett sådant sätt, att de här också har sin givna plats om de en gång står i kyrkans ämbete.


Paluu