Puheenvuoro
Pihlaja Pirjo
,
kirkkoneuvos
Otsikko:
Kyselytunti
Täysistunto:
Keskiviikkona 11 päivänä toukokuuta 2016 klo 15:30
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Edustaja Elina Karttunen on kysynyt seuraavaa: "Esitän kunnioittaen kysymyksen, miksi aikaisemman kauden hiippakuntavaltuustot antavat kirkkohallituksen jäsenistä esitykset kirkolliskokouksen uudelle 2016 - 2020-kaudelle, eikä uusi vastavalittu hiippakuntavaltuusto."
Ja vastaus: Pääsääntöisesti hallinnossa lähdetään siitä, että vaaleilla valittu toimielin valitsee toimikautensa ajaksi sen alaisena ja sen valvonnassa toimivat toimielimet. Tämä sama periaate on voimassa myös, kun kirkolliskokous valitsee toimikautensa ajaksi kirkkohallituksen täysistunnon maallikko- ja pappisjäsenet. Kun kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntakokousvaalit toimitetaan samanaikaisesti helmikuun toisena tiistaina, myös niiden nelivuotiset toimikaudet alkavat samanaikaisesti vaaleja seuraavan toukokuun 1. päivänä. Näin on haluttu varmistua siitä, että toimitetut vaalit ovat saavuttaneet lainvoiman ennen hiippakuntavaltuuston tai kirkolliskokouksen toimikauden alkamista. Tuota ajankohtaa ennen uudella hiippakuntavaltuustolla ei ole toimivaltaa tehdä päätöksiä, kuten ehdotuksia kirkkohallituksen täysistuntoon valittavista jäsenistä. Kirkolliskokouksen työjärjestyksen mukaan kirkolliskokouksen toimikauden ensimmäinen istuntokausi alkaa puolestaan toukokuun 1. päivän jälkeisenä maanantaina. Tämä maanantai voi joinakin vuosina olla esimerkiksi toukokuun toinen päivä. Uusien hiippakuntavaltuustojen on siten mahdotonta ehtiä kokoontua ennen kirkolliskokousta, ja vielä siten, että ehdokasasettelu olisi riittävän ajoissa kirkolliskokouksen käytettävissä. Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen toimikausien samanaikaisuus siis johtaa siihen, että päätöksen ehdokkaista tekee väistyvä hiippakuntavaltuusto. Ja nyt toimintansa aloittaneet hiippakuntavaltuustot tekevät siis uuden ehdokasasettelun neljän vuoden kuluttua.
Paluu