Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston taloudellinen tilanne (Ilmoitus 1/2015)

Täysistunto:
Keskiviikkona 6 päivänä toukokuuta 2015 klo 16.00

Teksti:
Lyhyesti Keskusrahaston taloudesta. Ensin kerron taloudellisen tilanteen ja kuluvan vuoden talousarvion toteutumisen, seuraavaksi kehykset, talousarvioehdotusten tekemisen määräpäivän, ja sitten Kipasta lopuksi kaksi diaa. Kirkon eläkelaitoksen alkuvuosi, kuten eilen jo vähän vihjailinkin, on ollut varsin hyvä. Ensimmäisen kvartaalin tulos on +7,8 % ja rahaston koko on 1 336 milj., eli saattaa olla, että pitkän aikavälin 6 % tuottotavoitteen saavuttaminen on mahdollista. Nyt täytyy muistaa, että rahaston tuotto heikkenee sillä sekunnilla, kun korkotaso alkaa nousta. Niin kauan kuin korot pysyvät näin matalina ja osakekurssit kehittyvät suotuisasti, tilanne on hyvä, mutta välittömästi, kun korkotaso nousee, korkosalkun arvo pienenee. Nyt huhtikuun lopussa tuotto oli 8,2 %, eli olemme neljän kuukauden aikana keränneet 1 vuoden 4 kuukauden tavoitetuoton mukaisen tuoton. Yksi vaihtoehto olisi tietysti myydä kaikki ja pistää patjan alle, mutta pitäisi tietysti olla kohtuullisen kookas patja, jotta sen voisi toteuttaa. Tässä on tuottovertailu ensimmäisen neljänneksen osalta. Näytän tämän siksi, että meidän sijoituksemme on parempi kuin viime vuonna, jolloin olimme kakkosia.

Sitten yhteinen toiminta. Te teitte tälle vuodelle ensimmäisen kerran moneen vuoteen talousarvion, joka on ylijäämäinen 18 000 euroa, eikä näköpiirissä ole mitään, mikä estäisi tämän toteutumisen. On toisaalta mahdollista, että tulos on hieman parempi, koska rakennusavustusmäärärahaa jää todennäköisesti taas kerran käyttämättä. Palvelukeskuksen alijäämä tälle vuodelle on 3,3 miljoonaa, ja on mahdollista, että alijäämä on tältä osin vähän suurempi. Siirtymäkauden henkilöstön tarve on huomattavasti suurempi kuin mitä talousarviota tehtäessä arvioitiin, ja etupainotteisempi. On ollut yllättävää, että asiakkaiden kouluttaminen vaatii niin paljon resursseja. Se on tietysti selvää, että Kipa vastaa Kipan järjestelmien kouluttamisesta, mutta joissain seurakunnissa tilanne on sellainen, että Kipa vastaa myös ylipäänsä henkilöstön tietoteknisen osaamisen kouluttamisesta. Se on yllättävän heikkoa joissakin paikoissa. Myös seurakuntien tukemisen tarve, siinä vaiheessa kun siirrytään asiakkaaksi ja tuotannon alkuvaiheessa, on ollut varsin suuri. Lisäksi tämänhetkinen näkemys on, että toteutuneet suoritemäärät ovat pienemmät kuin mitä alunperin arvioitiin.

Kehykset. Nämä kolmen vuoden kehykset on helppo muistaa, olemme täysin nollalinjalla joka suhteessa, mutta tähän nyt pyrimme. Hiippakuntien jakomallin osalta olemme toteuttaneet talousvaliokunnan tahdon. Talousvaliokunnan tahto on ollut se, että tästä eteenpäin jakomallia päivitetään vuosittain siten, että myös niiltä seurakunnilta, jotka tämän päivityksen mukaan ovat saaneet liikaa rahaa, se vähennetään pois, eli pelataan nollasummapeliä. Viime vuonna meneteltiin niin, että niiden, jotka olivat saaneet liian vähän, määrärahaa nostettiin, mutta sitä ei vastaavasti vähennetty liikaa saaneilta. Mallihan toimii niin, että kiinteistökulut maksetaan aina todellisen suuruisina. Muut kulut eli henkilöstö- ja toimintakulut jaetaan siten, että ensin erotetaan erityisosa, josta maksetaan arkkipiispan, kuurojen pappien ja vankiladiakonien kulut. Loppuosa jaetaan kiinteään ja muuttuvaan osaan. Nyt ensi vuotta varten tämä koko malli on päivitetty myös erityisosan osalta. Excel-kaaviosta näette, miten rahat ovat muuttuneet. Tämä malli on käyty läpi yhdessä lakimiesasessorien kanssa, ja he ovat kaikki todenneet, että tähän uuteen päivitykseen on mahdollista sopeutua. Se on tietysti Mikkelin osalta kurjaa, kun ensin on ollut aina vajausta, sitten yhden vuoden ajan tuli lisää rahaa, eikö niin? Ja nyt sitten tässä vaiheessa yhden vuoden lisäys pyyhkäistään pois. Ymmärrän, että Mikkelissä tuntuu ikävältä, mutta uusi laskenta tuotti tällaisen tuloksen.

Sitten talousarvioehdotusten tekemisen määräpäivä, se on 29. toukokuuta, perjantai. Jos teillä on mielessä jotain erityistä, mitä haluatte sisällyttää ensi vuoden talousarvioon, tosin liikkumavarahan meillä on aika pieni, toimittakaa esitykset tähän mennessä. Silloin ne tulevat mukaan normaaliin talousarviovalmisteluun, saavat paremmat kohtelun ja huolellisemman valmistelun kuin jos ne tulisivat vasta sitten lokakuussa. Ja sitten Kipasta lupaamani kaksi diaa. Ensin pieni kuvaus Kipan siirtymäkaudesta -12 - 17. Siirtymäkaudellahan Kipa rahoittaa toimintaansa sekä palvelumaksuilla että korottomalla lainalla Kirkon keskusrahastosta. Palvelumaksut on määritelty tavoitetilan -17 mukaisesti siten että maksuihin tehdään siirtymäkaudella 2,6 %:n vuosittaiset indeksikorotukset. Kipalle on määritelty ns. lainakatto sillä perusteella, että laina täytyy pystyä maksamaan pois 13 vuodessa, ja vaatimuksena on se, että palvelumaksuihin ei tarvitse tehdä indeksikorotusten lisäksi muita ns. tasokorotuksia. Nämä aikaisemmat laskelmat perustuivat HeTa-projektin aikaisiin henkilöstö- ja suoritemääräarvioihin. Lainakatoksi määriteltiin tuolloin 16 miljoonaa. Nyt meillä on haasteeksi muodostumassa jäljellä olevien kehittämisrahojen vähyys, tai voisi sanoa myös olemattomuus, tilanteessa, jossa suurimmat yhtymät ovat juuri tulossa tai tulleet asiakkaiksi. Helsinki ja Vantaa tulivat asiakkaiksi tämän vuoden alussa ja Espoo tulee ensi vuoden alussa. Johtokunnassa on tarkasteltu tilannetta siirtymäkauden jälkeen, jolloin tämä laina on tarkoitus maksaa pois, eli vuosina -18 - 30. Tässä on muutamia muutoksia verrattuna HeTa-vaiheen aikaisiin laskelmiin. Ensinnäkin suoritemäärät ovat alentuneet alkuperäisistä arvioista merkittävästi. Myös henkilöstömääräarvio on alentunut huomattavasti. Tuottavuus Kipassa on laskelmien mukaan lisääntymässä prosessien hioutumisen myötä siinä vaiheessa, kun on päästy asiakkaansisäänottovaiheesta ja siirrytty pelkkään tuotantoon. Kipan johtokunta käsitteli viime viikolla strategisia linjauksia ja selvitti mahdollisuuksia nostaa lainakattoa 17 - 17,3 milj. euroon. Samalla selvitettiin mahdollisuuksia maksaa laina pois siten, että tämä äsken mainittu tahtotila, eli "ei tasokorotuksia", toteutuu. Koska henkilöstömääräarvio on alentunut ja koska tuottavuus tulee lisääntymään, tämänkin suuruisesta lainasta on mahdollista selviytyä, vaikka jatkossa ei tehtäisikään indeksikorotuksia joka vuosi, niitä voisi tehdä vaikka joka toinen vuosi. Tai jos indeksikorotuksista pidettäisiin kiinni, olisi mahdollista siirtymävaiheen jälkeen vaikkapa esimerkiksi alentaa matka- ja kululaskun hintaa, mikä on kaikista kallein tuote tällä hetkellä. Tämä oli teille etukäteisilmoitus Kipasta, palataan tähän sitten talousarvion käsittelyn yhteydessä. Tässä oli minun osuuteni tällä kertaa.


Paluu