Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Valtionkorvauksen jakaminen seurakunnille ja seurakuntayhtymille sekä maksut kirkon keskusrahastolle vuodesta 2016 alkaen (Kirkkohallituksen esitys 3/2015)

Täysistunto:
Tiistaina 5 päivänä toukokuuta 2015 klo 10.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat.

Esittelen teille asian, joka normaalisti vuosikellon mukaan tulisi teidän käsittelyynne vasta marraskuussa talousarvion hyväksymisen yhteydessä, koska marraskuu on se aika, jolloin päätätte seuraavan vuoden maksujen suuruudesta. Mutta koska tässä esitetään kohtuullisen isoja muutoksia nykytilaan, ajattelimme, että päätös olisi hyvä tehdä jo nyt. Voisimme näin informoida seurakuntia hyvissä ajoin ennen kuin seurakunnat ryhtyvät tekemään omia talousarvioitaan ja suunnitelmiaan. Eli tästä syystä vuosikellon poikkeava rytmi. Tässä on siis kaksi asiaa, valtionkorvauksen jakaminen ja perusmaksun suuruus, jotka liittyvät yhteen ja sitten toisaalta työnantajan eläkemaksun alentaminen ja eläkerahastomaksun nostaminen, jotka myös liittyvät yhteen. Eli koko paketti on sisältää kaksi erillistä osa-aluetta.

Valtionkorvauksen jakamisestahan olemme puhuneet jo aiemmin. Eli idea on se, että valtio maksaa keskusrahastolle korvausta 114 miljoonaa euroa ensi vuonna. Teille esitetään seuraavanlaista jakomallia: seurakunnille jaetaan tästä summasta 107 miljoonaa euroa, jakoperusteena on euroa / kunnan jäsen. Tämä olisi suurin piirtein Suomen tämänhetkisen väkiluvun perusteella 19 euroa 50 senttiä kunnan jäsentä kohti vuodessa. Tässä on koko ajan vertailuvuotena vuosi 2013, koska se on viimeinen niin sanottu valmis vuosi, josta meillä on kaikki vertailutiedot vertailukelpoisina mukana. Vuosi -14, eli viime vuosi, ei ole kaikilta osin vielä valmis. Ongelma on se, että vuoden -14 verotusta ei ole vielä vahvistettu, eli siitä syystä emme saa tähän vuoden -14 lukuja. Mutta jos verrataan vuoteen -13, niin seurakunnille jaettava valtionkorvaus olisi 2,3 miljoonaa enemmän kuin mitä seurakunnat saivat yhteisövero-osuutta vuonna -13.

Sitten ajatuksena on, että tästä korvauksesta 2 miljoonaa euroa jätettäisiin Kirkon keskusrahastoon käytettäväksi Kirjuri-jäsentietojärjestelmän perusylläpitoon ja kehitystyöhön. Niin ikään 5 miljoonaa jätettäisiin keskusrahaston budjettiin ja tämän summan kirkkohallituksen täysistunto jakaisi seurakunnille avustuksina kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ja irtaimiston kunnossapitoon. Tämän lisäksi keskusrahastossa on myös toinen rakennusavustuserä, perinteinen rakennusavustus, josta tiedämme, että sitä on jaettu vuosittain varsin vähän. Kuitenkin jonkun verran varataan myös tähän niin sanottuun perinteiseen rakennusavustukseen. Kaiken tavoitteena on, että ensi vuonna voimme alentaa seurakuntien maksamaa perusmaksua 7,5 %: iin. Tämä tarkoittaisi sitä, että seurakunnat maksaisivat 4,2 miljoonaa euroa vähemmän perusmaksua kuin mitä tällä hetkellä.

Koko valtionkorvauspakettiinhan kuuluu myös se, että verotuskustannukset alenevat 6 miljoonaa. Kun 2,3 miljoonaa, 4,2 miljoonaa ja 6 miljoonaa laskee yhteen, niin muutoksen yhteisvaikutus seurakuntien kannalta vuoden -13 tietojen perusteella on 12,5 miljoonaa euroa plussaa. Eli tämä on (minun mielestäni) hyvä tulos seurakuntien kannalta ja uskon myös, että keskusrahasto pystyy rahoittamaan kirkon yhteisen toiminnan menot niukasti eläen tällä 7,5 %:n perusmaksulla.

Mutta sitten tämä toinen puoli, joka ei siis kuulu millään tavalla tähän äsken mainittuun. Eli eläkerahaston lisäkartuttaminen. Jokunen tunti sitten oli kuva pylväistä - muistatte - eli neljä eri skenaariota, useampi erilainen reaalituottovaatimus. Se kuva on myös siellä kirkkohallituksen esityksessä. Vuosi sitten annoin alustavan ennakkovaroituksen siitä, että eläkerahastomaksua saattaa olla syytä nostaa ensi vuonna 1,2 %:stä 2 %:een, jolloin tämä eläkerahastomaksu olisi noussut 7,1 miljoonaa euroa. Tuolloin oli puhetta siitä, että asia ratkaistaan siinä vaiheessa, kun meillä on uudet eläkemenoennusteet, kun tiedämme viime vuoden kirkon palkkasumman kehityksen ja kun tiedämme viime vuoden sijoitustoiminnan tuoton. Viime vuoden sijoitustoiminnan tuotto oli varsin hyvä, sen sijaan palkkasumman kehitys oli heikkenevä. Nyt tässä esitetään teille mietittäväksi toista vaihtoehtoa, joka olisi seurakuntien kustannuksia vähemmän nostava kuin mitä tämä eläkerahastomaksun nostaminen 2 %:een. Eli tässä esitetään mallia, jossa eläkerahastomaksua toisaalta nostetaan, mutta toisaalta alennetaan seurakuntatyönantajan eläkemaksua. Kirkkotyönantajan eläkemaksu on huikean korkea, niin kuin täällä on ollut usein puhetta. Sehän on 28 %. Missään muussa eläkejärjestelmässä työnantajan eläkemaksu ei ole yli 20 %:a. Valtiolla se on noin 20 %, kaikilla muilla alle 20. Kuntien järjestelmä on samantyyppinen järjestelmä kuin kirkon siinä mielessä, että kummallakin on vastuulla kohtuullisen paljon entisiä ns. lisäeläkkeitä. Kuntapuolella lisäeläkkeet rahoitetaan eläkemenoperusteisella maksulla, eli kuntatyönantajat maksavat normaalin työnantajan eläkemaksun lisäksi eläkemenoperusteista maksua. Muistaakseni vuonna 1985 on katsottu, kuinka paljon näitä vanhoja eläkkeitä on maksussa ja näitä kunnat maksavat. Meillä ei ole samaa mallia, vaan meillä silloin aikoinaan päädyttiin eläkerahastomaksuun, joka on kirkollisveroperusteinen. Mutta yhtäkaikki tässä esitetään nyt osin samantyyppistä mallia kuin mitä kunnissa on. Tässä esitetään, että työnantajan eläkemaksu laskisi 4 prosenttiyksikköä, eli siis 24 %: iin ja eläkerahastomaksu nostettaisiin 1,2 %: sta 4 %:iin. Kuitenkin siten, että Kirkon keskushallinnon ja kirkollisten järjestöjen työnantajan eläkemaksu olisi edelleen entinen 28 %.

Työnantajamaksun alentaminen alentaisi maksun tuottoa noin 20 miljoonaa euroa vuodessa, joka on kohtuullisen paljon. Nyt toivotaan, että tällä pienellä signaalilla saattaisi olla palkkasumman alenemista hidastava vaikutus. Se tietysti jää nähtäväksi, onko näin, mutta joka tapauksessa 28 % tuntuu näinä aikoina varsin kovalta työnantajan eläkemaksulta.

Sitten tässä tämä pilvikuva, jonka tarkoitus on tarkemmin kuvata rahavirtoja. Tämä vaaleanpunainen puoli täällä kuvaa valtionkorvauksen jakamisen vaikutuksia seurakuntien yhteiseen kassaan. Valkoinen osa on yhteisvaikutus ja tuolla puolella on eläkerahaston lisäkartuttamisen vaikutukset. Tämä on myös siellä teidän aineistossa mukana. Näissä laatikoissa näkyvät muutosten voittajat ja häviäjät, voittajien ja häviäjien lukumäärät sekä valtionkorvauksen jaon että eläkerahaston lisäkartuttamisen osalta. Tässä keskellä ovat yhteisvaikutuksen suurimmat voittajat ja häviäjät. Seurakuntien kokonaisvaikutusluettelo on siellä esityksen liitteenä.

Nopealla katsomisella tästä huomaa, että koska Helsinki on valtionkorvauksen jakamisen osalta ehdottomasti suurin maksaja, niin kokonaisvaikutuskin on sellainen, että Helsinki siirtää noin 4 miljoonaa euroa tuloja toisaalle. Espoo tulee kakkosena. Tämä on aika perinteinen malli siitä, miten olemme näitä rahavirtoja liikutelleet.

Eli esitykset kirkolliskokoukselle koskien vuoden -16 maksuja olisivat seuraavat: valtion maksamasta korvauksesta 107 miljoonaa euroa jaetaan seurakuntatalouksille periaatteella euroa / kunnanjäsen. Perusmaksu on 7,5 % laskennallisesta kirkollisverosta, seurakuntatyönantajan eläkemaksu on 24 %, Kirkon keskusrahaston ja kirkollisten järjestöjen työnantajien eläkemaksu on 28 %, eläkerahastomaksu on 4 % kirkollisverosta. Ja näiden yhteisvaikutus seurakuntien kannalta on +7 miljoonaa euroa. Ja nyt minä toivon, että te ette tee sellaista ratkaisua, että alentaisitte seurakuntatyönantajan eläkemaksua, mutta ette samalla nostaisi eläkerahastomaksua, koska se ei ole kestävä ratkaisu. Kiitos.


Paluu