Puheenvuoro



Hyttinen Marjatta, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 5/2007 kirkkohallituksen esityksestä 8/2007, joka sisältää ehdotuksen Kirkon keskusrahaston talousarvioksi vuodelle 2008 ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2008 - 2010 sekä esityksen johdosta tehdystä talousarvioaloitteesta 1/2007

Täysistunto:
Torstaina 8 päivänä marraskuuta 2007 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat. Nyt käsiteltävänä oleva mietintö on tämän talousvaliokunnan viimeinen budjettimietintö. Mietintöä varten talousvaliokunta on kuullut asiantuntijoina kansliapäällikkö Risto Junttilaa sekä kirkkoneuvoksia Leena Rantanen ja Risto Cantell. Ensimmäisen kerran budjetin käsittelyn yhteydessä yleisvaliokunta on antanut oman lausuntonsa kirkon toiminnan tavoitteista ja kehittämishankkeista. Yleisvaliokunnan lausunto on mietintömme liitteenä. Yleisvaliokunnan puheenjohtaja tulee antamaan vielä oman selostuksensa lausunnosta. Talousvaliokunnan mietintö sisältää runsaasti tekstiä ja runsaasti lukuja, joihin en kaikkiin ollenkaan paneudu. Otan tässä puheessa vain muutamia esille. Se, että yleisvaliokunta on antanut lausuntonsa, on eräänlaisen uuden toiminnan alkua. Myös talousvaliokunta on keskustellut kirkon toiminnan tavoitteista useammassa kokouksessa. Kuitenkin talousvaliokunta piti aikataulullisesti mahdottomana sitä, että valiokunta olisi voinut käsitellä omalta osaltaan yleisvaliokunnan lausuntoa ja tehdä siitä yhteenvedon. Talousvaliokunnan mielestä tulevaisuudessa tulee pyrkiä siihen, että kirkon talous ja toiminnalliset tavoitteet käsitellään samanaikaisesti budjetista päätettäessä. Se työ tulee olemaan vaativa, mutta erittäin mielenkiintoinen ja haastavakin. Olisiko kirkolliskokouksessa vastaisuudessa esimerkiksi talous- ja toimintavaliokunta tai aikaisemmin esillä ollut tulevaisuusvaliokunta, jolle tuo tehtävä annettaisiin? Seuraavan kirkolliskokouksen olisi syytä ratkaista tämä asia. Kirkon toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat pääosin kirkon strategiaan. Kuitenkin mm. yhteiskunnalliset tilanteet ja tarpeet muuttuvat. Miten kirkko pystyy jatkossa vastaamaan haasteisiin, mm. jäsenmäärän vähenemiseen, henkilöstön määrään, nuorten aikuisten suhteisiin kirkkoon tai mahdollisesti taloudellisen tilanteen muuttumiseen? Talousvaliokunta heittää siis haasteen tulevalle kirkolliskokoukselle uusimuotoisen valiokunnan ja sen tehtäväkentän suunnittelemiseksi. Talousvaliokunta on käynyt lukuisia keskusteluja nyt käsiteltävänä olevasta ensi vuoden budjetista, seuraavien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja myös kirkon talouden ja toiminnan tulevaisuudesta. Kulunut kirkolliskokouskauden aika on kirkon taloudessa sujunut onnellisten tähtien alla. Maailman ja erityisesti Suomen taloudessa ovat viimeiset vuodet olleet erittäin hyviä. Lisäksi tulevaisuus näyttää ainakin muutamien seuraavien vuosien osalta samanlaista positiivista suuntaa. Tänä päivänä kirkon taloudellinen tilanne on todella erilainen kuin neljä vuotta sitten tämän kirkolliskokouskauden alkaessa. Myös seurakuntien taloudellinen tilanne on selvästi parempi kuin neljä vuotta sitten. Seurakuntia on vähemmän, mutta mikä vielä ilahduttavampaa, myös taloudellisesti heikosti pärjääviä seurakuntia on selvästi vähemmän. Erityisesti viime vuoden aikana tilanne on tässä suhteessa ratkaisevasti parantunut. Paitsi lisääntyneet seurakuntaliitokset, ennen kaikkea vuoden 2006 alussa tapahtunut yhteisöverotuoton uusjako on selvästi muuttanut seurakuntien taloudellista tilannetta parempaan suuntaan. Vaikka yhteisöverojako-osuuden muutospäätös aikoinaan allekirjoittanutta kovasti kirpaisikin, on uudistus osoittautunut koko kirkon kannalta erittäin onnistuneeksi. Seurakuntien avustusjärjestelmää on kuluneen neljävuotiskauden aikana muutettu useampaan otteeseen ja mielestäni oikeaan suuntaan. Tulevaisuudessa kehittämisavustus tulee olemaan tärkein avustusmuoto harkinnanvaraisten avustusten osuuden vähetessä tulevaisuudessa. Seurakuntaliitokset, jotka myös osaltaan ovat parantaneet seurakuntien taloudellista tilannetta, lisääntyivät voimakkaasti Paras-hankkeen edetessä kunnallisella puolella. Kuten kirkkoneuvos Leena Rantasen esityksessä todettiin, seurakuntaliitoksia tapahtuu runsaasti, erityisesti vuonna 2009. Jatkossa onkin mielenkiintoista nähdä tämän kehityksen eteneminen, seurakuntien määrä ja niiden taloudellinen tulevaisuus.

Sitten joitakin asioita ensi vuoden budjetista. Yleisenä huomiona voin todeta, että budjetti on melko tavanomainen ilman suurempia erikoisuuksia. Ensi vuoden talousarvio on siis laadittu erittäin hyvässä taloudellisessa tilanteessa, budjetin tulot, jotka saadaan pääosin seurakuntamaksuista, pohjautuvat vuoden 2006 verotuloille. Kuten budjettikirjassa todetaan, oli vuosi 2006 taloudellisesti ja verotulojen suhteen poikkeuksellisen hyvä vuosi. Huomioitava on, että budjetti on kuitenkin laadittu melko tiukaksi menojen lisäyksen ollessa ainoastaan 2,3 %. Budjetin laadinnassa on pääosin pysytty annetuissa raameissa. Ilahduttavaa on huomata se, että toisin kuin varmaankin useissa kunnissa, kirkon budjetissa verotulojen kasvu on suurempaa kuin toimintakulujen kasvu. Budjetti on alijäämäinen, itse asiassa se on tietoisesti tehty alijäämäiseksi. Kuten talousvaliokunta on aikaisemminkin esittänyt, Kirkon keskusrahaston tase on vahva mahdollistaen alijäämäisen budjetin teon. Tuo alijäämä, 450 000 euroa, on lähes yhtä suuri kuin kirkon yhteisiin tietojärjestelmiin tarkoitettu summa. Aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää tuleekin käyttää uusiin yhteisiin hankkeisiin, jolloin ne eivät aiheuta painetta seurakuntamaksun korottamiseen. Tällainen hanke on esimerkiksi suunnitteilla oleva koko kirkon uusi jäsentietojärjestelmä.

Mitkä asiat sitten puhuttivat talousvaliokuntaa? Seurakuntien kannalta tärkein tieto budjetista on varmaankin seurakuntamaksun suuruus. Talousvaliokunta keskusteli useaan otteeseen seurakuntamaksun suuruudesta ja päätyi mietinnössään kirkkohallituksen esittämään seurakuntamaksuun 8,5 %. Jo vuoden 2006 tilinpäätöksen yhteydessä talousvaliokunta otti kantaa seurakuntamaksun suuruuteen seuraavasti: "Seurakuntamaksun alentamista suunnittelukaudella 2008-2010 on kuitenkin syytä selvittää, ottaen huomioon seurakuntien tulevaisuudessa aleneva avustustarve ja keskusrahaston vahva tase." Siten esitys seurakuntien perusmaksun laskemisesta 8,7 %:sta 8,5 %:iin vastaa talousvaliokunnan näkemystä tulevaisuuden kehityssuunnasta. Tosin talousvaliokunnassa käytiin keskustelua myös vielä alhaisemmasta seurakuntamaksusta. Esitetty maltillinen seurakuntamaksun alentaminen säilyttää käytännössä vain rahavarojen nykyisen tason, muttei johda niiden vähentymiseen, vaikka varoja käytetään joihinkin uusiin yhteisiin hankkeisiin, kuten edellä todettu uuden jäsentietojärjestelmän rahoittaminen. Näin, koska seurakuntien avustustarve edelleen vähenee ja kirkollisverotuotto kasvaa. Laskennallisen kirkollisverotuoton arvioidaan kasvavan 4 %. Tänä syksynä tehtiin poikkeuksellisen suuri palkkaratkaisu. Kirkon palkkoihin vaikuttaa lisäävästi myös kirkon palkkausrakenteen uudistus. Kaiken kaikkiaan palkankorotus tulee olemaan selvästi enemmän kuin mitä kirkkohallitus aikaisemmin keväällä arvioi sen olevan. Talousvaliokunnan budjettikäsittelyssä keskustelua käytiin myös avustuksista. Seurakunta-avustusmäärä vähenee, ja jatkossa pääavustusmuodoksi tulevat kehittämisavustukset. Verotulojen tasauksesta ja harkinnanvaraisesta toiminta-avustuksesta on säädökset keskusrahastolaissa ja ne tulevat säilymään joka tapauksessa, ainakin jossain suuruudessa, näin huolehtien köyhistä seurakunnista myöskin tulevaisuudessa, huolimatta siitä että avustuksia kokonaisuudessaan tullaan siis vähentämään. Uusia avustusanomuksia tuli vuodelle 2008 6 kappaletta. Näistä keskustelua herätti muun muassa Porvoon tuomiokirkon saama 200 000 euron avustus. Summa on paljon pienempi kuin alkuperäisessä aloitteessa esitetty 1 milj. euron avustussumma. Kyseinen 200 000 euron määrä on noin 20 % rahoitusvajeesta. Esityksessä huomioitiin talousvaliokunnan aikaisemmin esitetty kannanotto avustussumman jakamisesta. Talousvaliokunnassa keskustelua syntyi myös Oulun tuomiokapituliin sijoitettavaksi esitetystä saamelaistyön tehtävän rahoittamisesta, avustuksista. Tuo noin 80 000 euron suuruinen avustus on sisällytetty saamelaistyöhön, jonka kokonaismeno on 395 000 euroa, kuten budjettikirjan sivulla 85 asia on ilmaistuna. Uutta tehtävää on perusteltu mm. saamen kielilain ja vähemmistökansallisuuksien seurakunnallisen työn kehittämisen näkökulmasta. Esityksessään talousvaliokunta kuitenkin toteaa, että tehtävänimike saamelaistyön koordinaattori kuvaisi paremmin tehtävän luonnetta koko saamelaisalueen ja koko saamelaisväestön seurakuntatyön koordinoijana sekä osaltaan myös toteuttajana. Talousvaliokunta myös edellyttää, että saamelaistyöstä laaditaan erillinen toimintakertomus. Talousarvioaloitteeseen koskien Uuraisten seurakunnan Marjoniemen pappilan rakennusten ennallistamista valiokunta yhtyy kirkkohallituksen kielteiseen näkemykseen eikä puolla avustusmäärärahaa. Valiokunnan mielestä keskusrahaston varoin ei ole tarkoituksenmukaista tukea seurakuntien sijoitus- tai yritystoimintaan liittyviä hankkeita eikä kehittää uusia matkailukohteita. Tahkon kappelin ja Ison omenan avustamisessa on kyse ollut jo olemassa olevista matkailukohteista. Näissä kirkkoa on tuotu sinne, missä ihmisetkin ovat. Edustaja Huttusen lähetekeskustelussa esittämään kysymykseen hiippakuntien rahoitusmallista on mietinnössä lyhennelmä johtopäätöksistä. Tarkempi kirkkoneuvos Rantasen selostus on luettavissa kevätistuntokauden keskustelupöytäkirjassa sivulla 70. Päätös hiippakuntien rahamallista on hyväksytty kaikkien hiippakuntien antamissa lausunnoissa.

Miten sitten tulevaisuudessa? Kirkkoneuvos Rantanen esitti meille jo tulevaisuudenkuvan vuodelta 2011. Kuitenkin tulevaisuudessa on useita suuria haasteita edessä. Kirkon eläkelaitokseen liittyvät suuret muutokset, jotka vielä ovat edessä aikaisempien suurien, jo selvitettyjen muutosten lisäksi. Entä miten selvitään jäsenistön vähenemisestä? Mikä on yhteisöveron tulevaisuus? Tällä hetkellä valtion kirkolle antama yhteisöverotuotto riittää hautausmaitten ja väestökirjanpidon pitämiseen. Entä kulttuurihistorialliset rakennukset ja niiden hoito? Entä miten avustusjärjestelmän alasajo, onnistuuko se, ja missä määrin? Haasteita siis riittää tulevallekin kirkolliskokoukselle ja sen talousvaliokunnalle. Arvoisa puheenjohtaja, talousvaliokunta jättää mietintönsä kirkolliskokouksen käsiteltäväksi.


Paluu