Puheenvuoro



Tuominen Hans, edustaja

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2010 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2010 - 2012 (Kirkkohallituksen esitys 7/2009)

Täysistunto:
Maanantaina 2 päivänä marraskuuta 2009 klo 12.45

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Aluksi erityinen kiitos kirkkoneuvos Leena Rantaselle todella selkeästä esityksestä, jossa hän avasi meille lukujen valossa kirkkomme taloudellista tilannetta, Kirkon keskusrahaston talousarviota vuodelle 2010 sekä TTS-suunnitelmaa vuosille 2010-2012. Nostan tästä esityksestä kaksi huomiota.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailman talous olisi elpymässä ja myös Suomessa taantuman pahin vaihe olisi jo ohitettu. Toisenlaisiakin tulkintoja on tehty. Kannan siksi huolta seuraavista vuosistamme. Kun suunnittelemme toimintaamme ja talouttamme, olisi tärkeää, että uskallamme katsoa erilaisiin tulevaisuusskenaarioihin. Kuulimme ennusteesta, miten tänä vuonna yhteisöveron tuoton suuruus olisi meille 98 miljoonaa euroa. Vuoteen 2006 saakka yhteiskunnalliset tehtävät ja yhteisöveron osuus olivat suurin piirtein samansuuruiset. Kirkkoneuvos Rantasen mukaan jo hautaustoimen hoitokustannukset maksavat tänä vuonna 107 miljoonaa euroa, yhteiskunnallisten tehtävien hoitaminen yhteensä 38 miljoonaa euroa enemmän. Ensi vuosien tilannetta emme tiedä. Yhteisöveron suuruus on seuraavina vuosina vaikeasti ennustettavissa ja suhdanneherkkä. Kysyn siis, pitäisikö meidän keskustella ja aloittaa neuvottelut valtiovallan kanssa siitä, että hautaustoimen hoitamisesta sekä myös muista yhteiskunnallisesti merkittävien tehtävien vastuullisesta kantamisesta aiheutuvat kulut sidottaisiin kiinteään, todellisiin menoihin suhteutettuun euromäärään.

Toinen huolenaiheeni liittyy jäsenmäärämme jatkuvaan laskuun. Kirkostamme erosi viime vuonna 52 203 jäsentä, 14 324 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka meidän ei tule luovuttaa, eikä maalata liian synkkiä ennusteita, pitäisin välttämättömänä, että voisimme miettiä erilaisia ennusteita ja niiden seurauksia talouteemme ja toimintaamme. Mitä jos tänä ja ensi vuonna jäsenkato on vielä voimakkaampi? Mitä tarkoittaa kolmen vuoden TTS-suunnittelussa, jos jäsenmäärä on vuonna 2012 esimerkiksi 200 000 pienempi kuin nyt? Mitä tämä kaikki tarkoittaisi taloudellemme ja toiminnallemme? Kaipaan siis optimistisia ja positiivia ennusteita, mutta myös inhorealistisia, jopa meidän kannaltamme epämiellyttäviä tulevaisuusskenaarioita. Näiden huomioiden jälkeen voi olla hiukan epäkorrektia esittää ensi vuoden talousarvioon lisäkustannuksia. Haluan sen kuitenkin tehdä kannattamalla edustaja Kaskisen tekemää aloitetta. Ja lisään aiempaan lähetekeskusteluun vielä yhden näkökulman, joka on mielestäni tärkeä, kun talousvaliokunta valmistelee lausuntoa.

Olemme käsitelleet tässä salissa pariin otteeseen jumalanpalveluksen kehittämistä ja sen tärkeyttä. Muistanette varmaan, kun edustaja-aloitteessa 9/2008 kannettiin erityisesti huolta messun nykytilasta ja toivottiin jumalanpalveluselämän monipuolistamista sekä etenkin musiikillisen ilmaisun rikkaampaa käyttöä. Aloitteessa nostettiin esille muutamia esimerkkejä jo nyt toimivista messuista, jotka säännöllisesti kokoavat yhteen useita satoja, vetävät mukaansa paljon kirkon toiminnasta vieraantuneita ihmisiä. Tuomasmessu mainittiin yhdeksi tällaiseksi.

Toukokuun kokouksessamme käsikirjavaliokunta otti myönteisen kannan tehtyyn aloitteeseen ja totesi lausunnossaan, miten jumalanpalveluselämän tulee olla rikasta ja monipuolista. Päiväjumalanpalveluksen kehittämisen rinnalla tarjontaa tulee laajentaa niin, että meillä on säännöllisesti eri kellonaikoina tyyliltään ja painotuksiltaan erilaisia jumalanpalveluksia. Valiokunnan mielestä messussa tulee näkyä tämän ajan ihmisten elämäntilanne. On välitettävä kristinuskon sanoma nykyajan kielellä ja käytettävä ihmisille tuttuja välineitä. Kirkolliskokous hyväksyi tämän käsikirjavaliokunnan 1/2009 mietinnön ja antoi näin tukensa monipuoliselle jumalanpalveluselämän kehittämiselle.

Pidän merkittävänä sitä, että joka sunnuntai-ilta Helsingin Agricolan kirkossa yli 500 ihmistä viettää ja toteuttaa pitkälti vapaaehtoisvoimin messua, jonka musiikkiin, rukouksiin, saarnaan ja Sanan äärelle liittyy säännöllisesti keskimäärin 35 000 kuulijaa. Kannatan siis edustaja Kaskisen aloitetta, että yhdessä varmistamme Tuomasmessun radioinnin toteutumisen ensi vuonna.


Paluu