Puheenvuoro



Pyhäjärvi Pirjo, edustaja

Otsikko:
Arkkipiispan vaalin muuttaminen ja arkkipiispan viran ja valinnan uudistaminen, lakivaliokunnan mietintö 6/2010 hiippakuntavaltuustoesityksestä 9/2008 ja edustaja-aloitteesta 4/2009

Täysistunto:
Keskiviikkona 10 päivänä marraskuuta 2010 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Ensin muutama huomautus tämän mietinnön tulostuksesta, tässä on nimittäin jostain käsittämättömästä atk-teknisestä syystä käynyt niin, että ensimmäisen sivun alareunassa olevat kaksi riviä ovat uudelleen toisen sivun yläreunassa. Vastaavasti kolmannen sivun alareunasta puuttuu yksi rivi. Luen nyt sen puuttuvan rivin, jotta voitte täydentää sen sinne. Jos olette lukeneet tätä mietintöä, olette varmaan havainneet, että tässä vähän ajatus hyppää, ja se johtuu siitä puuttuvasta rivistä. Kolmannen sivun alareunan virke alkaa: "Arkkipiispan tehtäviä voitaisiin..." ja jatkuu näin: "...keventää muun muassa piispojen välistä työnjakoa kehittämällä. Arkkipiispan asemaa..." - jatkuu seuraavalla sivulla - "...koskevia kysymyksiä..." jne. Tällainen lisäys tähän teille monistettuun tekstiin.

Varsinaisesta asiasta totean, että arkkipiispan tehtävät ja asema tuntuvat herättävän jatkuvasti keskustelua. Siitä kertovat nyt käsiteltävänä olevat asiat, hiippakuntavaltuuston esitys, joka koskee arkkipiispan vaalin uudistamista, sekä edustaja-aloite, jossa esitetään toisaalta arkkipiispan viran uudistamista siten, että arkkipiispa olisi kirkon päämies ilman omaa hiippakuntaa, ja toisaalta myös arkkipiispan vaalin uudistamista esitetään tässä edustaja-aloitteessa. Lakivaliokunta on kirkolliskokouksen työjärjestyksen mukaisesti käsitellyt nämä toisiinsa liittyvät asiat yhdessä ja laatinut niistä yhden mietinnön. Perustevaliokunta on antanut kaksi lausuntoa, joista jälkimmäisessä käsitellään hyvin perusteellisesti ja laajasti arkkipiispan asemaan liittyviä periaatteellisia ja historiallisia kysymyksiä. Siis teologiaan ja kirkkomme perinteeseen liittyviä näkökohtia. Toivottavasti olette lukeneet tämän erinomaisen lausunnon. Perustevaliokunta on lausunnossaan ottanut kielteisen kannan pelkkään arkkipiispan vaalitavan uudistamiseen. Lakivaliokunta yhtyy tähän näkemykseen. Nykyisellä vaalitavalla on nyt käyty vain yksi vaali, eikä pelkästään vaalitapaa ole mielekästä yhtenään muuttaa. Perustevaliokunta esittää lausunnossaan kuitenkin, että arkkipiispan viran luonnetta ja tehtäviä koskeva selvitystyö on syytä käynnistää. Ajankohta tälle selvitystyölle on otollinen nyt, kun arkkipiispan vaalia ei lähiaikoina ole odotettavissa. Myös lakivaliokunta kannattaa selvityksen tekemistä. Ja vasta kun nähdään, onko arkkipiispan tehtäviä syytä muuttaa, on mietittävä vaalitapaa. Arkkipiispan virkaan sisällytettävät tehtävät vaikuttavat siihen, millainen on valitsijoiden kokoonpano ja miten vaali muutoin toimitetaan.

Perustevaliokunta katsoo edelleen, että kirkossamme piispa voi toimia vain välittömässä yhteydessä seurakuntiin. Ei ole piispaa ilman hiippakuntaa. Lakivaliokunta yhtyy tähänkin näkemykseen. Arkkipiispalla tulee edelleenkin olla hiippakunta, eikä hänestä ole syytä tehdä muiden piispojen esimiestä. Lakivaliokunta toteaa, että arkkipiispan tehtäviä voidaan keventää esimerkiksi piispojen välistä työnjakoa kehittämällä. Lakivaliokunta viittaa myös siihen, mitä se on lausunut kirkon keskushallinnon uudistamista koskevassa lausunnossaan. Silloin lakivaliokunta totesi, että on juridisesti ongelmallista ja hyvän hallinnon periaatteiden vastaista, että arkkipiispa on lakisääteisesti kirkolliskokouksen, kirkkohallituksen täysistunnon, piispainkokouksen ja kirkon ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja. Mainitussa lausunnossaan lakivaliokunta katsoi perustelluksi, että arkkipiispa ei toimisi lakisääteisesti kirkolliskokouksen puheenjohtajana. Nyt käydyssä keskustelussa lakivaliokunta toisaalta totesi, että kirkkohallituksen täysistunnon puheenjohtajan tehtävä on ehkä sisällöltään kaikkein kauimpana piispan tehtävistä. Lakivaliokunta ei haluakaan tässä vaiheessa ottaa ehdotonta kantaa puheenjohtajakysymykseen. Haluamme kuitenkin kiinnittää vakavaa huomiota tämän asian pohtimiseen ennakkoluulottomasti ja perusteellisesti. Mikä on arkkipiispan työmäärän ja edellä mainittujen elinten tehtävän kannalta optimaalisin ratkaisu?

Lakivaliokunnan ajatuksena on, että asia lähetetään kirkkohallitukselle arkkipiispan viran luonnetta ja tehtäviä sekä valintatapaa koskevan selvityksen tekemiseksi. Valiokunta keskusteli hyvin perusteellisesti siitä, miten asiaa olisi ryhdyttävä selvittämään. Mietimme, olisiko tarkoituksenmukaista asettaa komitea tai työryhmä, vai olisiko viisasta antaa tehtävä selvitysmiehelle. Lopulta lakivaliokunta päätyi suosittelemaan sellaista menettelyä, että alustavan selvityksen asiassa tekisi selvitysmies, jonka työn pohjalta kirkkohallitus sitten työstäisi asiaa eteenpäin. Jos asia esityksemme mukaisesti lähetetään kirkkohallitukselle, asian valmistelutapa on tietysti kirkkohallituksen ratkaistavissa. Mutta uskomme, että kirkolliskokouksessa esitetyllä toiveella on asiaa harkittaessa merkitystä. Lisäksi lakivaliokunta esittää sellaisen toivomuksen, että kirkolliskokoukselle tuotaisiin jo tämän kirkolliskokouskauden aikana, siis viimeistään ensi vuoden marraskuussa, tietoja siitä, miten selvitystyö on käynnistynyt. Nykyinen työjärjestys antaa mahdollisuuden myös päätöksiä tekemättä käydä keskustelua asiasta, jos sellainen menettely katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Arvoisa puheenjohtaja, lakivaliokunta esittää, että asia lähetetään kirkkohallitukselle arkkipiispan viran luonnetta ja tehtäviä sekä valintatapaa koskevan selvityksen tekemiseksi sekä selvityksen perusteella tarpeellisiksi katsottavien säädösmuutosten valmistelemiseksi.


Paluu