Puheenvuoro



Aaltonen Heli, edustaja

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2007 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2009 (Kirkkohallituksen esitys 1/2006)

Täysistunto:
Maanantaina 6 päivänä marraskuuta 2006 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja ja arvoisat kirkolliskokousedustajat. Miksi Turun arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuusto on esittänyt hiippakunnan talousarviota korotettavan viiden vuoden määräajaksi vankiladiakoniviran perustamista varten Lounais-Suomen vankilaan. Syksyyn 2004 asti Lounais-Suomen vankilassa toimi kaksi pappia, toinen aikaisemmassa lääninvankilassa, toinen keskusvankilassa. Nämä kaksi vankilaa yhdistettiin yhdeksi Lounais-Suomen vankilaksi ja samalla Rikosseuraamusvirasto osana muita virkajärjestelyjään lopetti toisen vankilapapin viran sen haltijan jäädessä eläkkeelle. Vankilapapit ovat siis valtion palkkaamia työntekijöitä, jotka työskentelevät vankilan sisällä, mutta viran täytöt hoitaa hiippakunta. Pian toinenkin vankilapappi jäi eläkkeelle ja sen jälkeen tätä ainoaa vankilapapin virkaa on hoitanut peräjälkeen kaksi pappia ja viime viikolla päättyneeseen uuteen viranhakuun on tullut vain yksi hakija. Keskimäärin Suomessa on vankilasielunhoitajaa kohden runsaat 200 vankia. Lounais-Suomen vankilassa ja Helsingin vankilassa on kuitenkin 400-500 vankia tällä hetkellä vankilasielunhoitajaa kohden. Lisäksi Lounais-Suomen vankilan kautta kulkee paljon tutkintavankeja, jotka usein ovat kriisiavun tarpeessa.

Tämän vuoden lokakuun alussa tuli voimaan aluevankilauudistus, jonka seurauksena Lounais-Suomen vankila on osa Länsi-Suomen aluevankilaa. Siihen kuuluvat myös Vaasan, Kylmäkosken, Satakunnan ja Vilppulan vankilat. Aluevankilauudistus on aiheuttanut vankiloiden henkilökunnassa paljon epävarmuutta ja epätietoisuutta, mitä se toteutuessaan merkitsee. Jatkossa aluevankilanjohtajalla on oikeus perustaa ja lakkauttaa virkoja.

Suomessa on tällä hetkellä viisitoista päätoimista valtion palkkaamaa vankilapappia ja kolme hiippakuntien palkkaamaa vankiladiakonia. Sivutoimisia vankilapappeja sekä seurakuntien työntekijöitä on myös, joiden työalana on kriminaalityö. Suomen Vapaakirkolla on myös yksi vankiladiakoni. Yhdessä vankilassa toimii tällä hetkellä tällainen työpari, että on valtion palkkaama vankilapappi ja hiippakunnan palkkaama vankiladiakoni.

Ihmisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus harjoittaa uskontoa löytyy uskontoa koskevista laeista ja säädöksistä, YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta oman maamme perustuslakiin ja uskonnonvapauslakiin asti. Vankilasielunhoidon ja Rikosseuraamusviraston yhteisen työryhmän tuloksena on viime vuoden joulukuussa julkaistu tällainen vihkonen "Oikeus uskontoon - Vankilasielunhoito ja vankeinhoidon rakennemuutos". Sieltä pari lainausta: "Perusoikeudet ja oikeus harjoittaa uskontoa kuuluvat myös vangeille. Vankilasielunhoidon tarkoituksena on tukea tämän perusoikeuden toteutumista vankilaoloissa. Rajoituksia vankien oikeuteen harjoittaa uskontoaan voidaan tehdä vain lainsäädännöllä". Ja vielä: "Vankilasielunhoitajien viran historiaan liittyy pohdinta, tulisiko sielunhoitajan viran olla kirkon vai valtion palkkaama. Koska valtiolla on sille lainsäädännön perusteella kuuluva oikeus henkilövapauden riistoon, joka haittaa olennaisesti mahdollisuuksia mm. uskonnon harjoittamiseen, on perusteltua, että valtio myös ylläpitää vankilapappijärjestelmää. On mahdotonta ajatella, että esim. seurakuntapappi voi seurakuntavirkansa ohella hoitaa suljetun laitoksen vaativat vankilasielunhoitajan tehtävät. Sivutoimisesti sielunhoitajan tehtäviä hoitava seurakuntapappi jäisi vääjäämättä ulkopuoliseksi, satunnaiseksi kävijäksi, jonka yhteydet laitokseen ja sen elämään olisivat ohuet. Samalla hänen osallistumismahdollisuutensa vankilan kuntouttavaan toimintaan olisivat vähäiset, koska laitoksen sisällä on luottamuksellista tietoa, mitä hän ei voi saada."

Lounais-Suomen vankilapapin virasta käytyjen neuvottelujen jälkeen tällä hetkellä ei valtio ole halukas perustamaan uudelleen lakkauttamaansa vankilapapin virkaa. Tämä lakkautushan tapahtui yllättäen ja aika yksipuolisella ilmoituksella ja sen jälkeen neuvotteluja on käyty syksystä 2004 alkaen valtion kanssa. Myöskään ei tällä hetkellä ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollista, että joku vankilan kannalta ulkopuolinen työntekijä esim. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän palkkaama työntekijä hoitaisi tehtäviä vankilassa, jossa kuitenkin suuri osa vangeista tulee muualta kuin Turusta. Toki yhtymän päihde- ja kriminaalityöntekijän tehtäviin kuuluu lähinnä turkulaisten vankien kotiuttamiseen liittyvät tehtävät, ja tätäkin asiaa onko mahdollista, että yhtymä palkkaisi työntekijän vankilaan, on selvitelty vuoden 2005 aikana erinäisin neuvotteluin.

Jotta kansankirkkomme ei kääntäisi selkäänsä vangeille ja heidän uskonnonvapauteen kuuluvalle positiiviselle oikeudelleen harjoittaa uskontoa, ja jotta vankilasielunhoito voisi olla osa vankien kuntouttavaa toimintaa, ja jotta vankilasielunhoito voisi olla ihmisen kokoinen tehtävä, Turun arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuusto on päätynyt ehdottamaan vankiladiakonin virkaa Lounais-Suomen vankilaan vankilapapin työpariksi. Diakonin työkuva tulisi todennäköisesti painottumaan perhetyöhön.

Vankiladiakonin virkaa anotaan siis viiden vuoden määräajaksi ja kustannukset tulisivat olemaan noin 38 000 euroa per vuosi eli nykyisen kokeneen vankiladiakonin palkan verran. Miksi näin, miksi viideksi vuodeksi? Uuden työntekijän tulee käydä sielunhoidon kolmivuotinen erityiskoulutus pystyäkseen täysipainoisesti toimimaan tässä työssä. Luottamuksellisen työn luominen vankilassa ei myöskään onnistu vuodessa eikä kahdessa. Jotta tehtävää olisi mahdollista järkevästi hoitaa, viiden vuoden periodi olisi kohtuullinen. Sinä aikana olisi myös mahdollista käydä perusteellisesti neuvotteluja ja selvittää, mitkä ovat kirkon ja mitkä ovat valtion vastuut vankilasielunhoidon hoitamisesta sekä myös neuvotella ja tutkia perusteellisesti muita vaihtoehtoja.

Hiippakuntavaltuuston esitys on lähetetty Turun tuomiokapitulin talousarvion yhteydessä kirkkohallitukselle jo keväällä. Miksi sitä ei ole talousarvion yhteyteen valmisteltu, se on jäänyt meille mysteeriksi, mutta tällä hetkellä se on sivuseikka. Pyydän kuitenkin, että talousvaliokunta ottaa tämän huomioon tätä asiaa käsitellessä.


Paluu