Puheenvuoro



Pihlaja Pirjo, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkonkirjojenpitoa, hallintomenettelyä, muutoksenhakua ja valmiussuunnittelua koskevien kirkkolain säännösten tarkistaminen (Kirkkohallituksen esitys 10/2014)

Täysistunto:
Maanantaina 3 päivänä marraskuuta 2014 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Kirkkohallituksen esityksessä ehdotetaan kirkkolakia muutettavaksi siten, että laissa korjattaisiin ja selkeytettäisiin kirkon yhteistä jäsentietojärjestelmää koskevia säännöksiä, samalla kun kirkkolain säännöksissä otettaisiin huomioon meneillään olevat tai jo toteutuneet hallintolain, hallintolainkäyttölain ja valmiuslain uudistukset. Esityksen tavoitteena on selkeyttää viranomaistoimintoja ja vastuita sekä kirkonkirjojenpidon ja valmiussuunnittelun osalta. Lisäksi tavoitteena on parantaa jäsentietojen käsittelyn tietoturvaa ja perustuslaissa säädettyä yksityisyyden suojaa. Esityksessä ehdotetut säännökset on pyritty laatimaan niin, että ne ovat mahdollisimman selkeitä ja ymmärrettäviä.

Kirkon yhteisessä jäsenrekisterissä käsitellään kirkon jäsenten henkilötietoja. Henkilötietolain mukaan uskontokuntaan kuulumista koskevat tiedot ovat arkaluontoisia tietoja. Tällöin on erityisen tärkeää huolehtia jäsentietojen käsittelyn oikeellisuudesta ja käsittelyn tietoturvallisuudesta. Kirkkolain mukaan kirkkohallitus vastaa kirkon yhteisen jäsenrekisterin yleisestä toimivuudesta, tietohallinnosta ja tietoturvallisuudesta, rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä ja sähköisestä arkistoinnista. Laissa tällä hetkellä säädetty kirkkohallituksen oikeus käyttää jäsenrekisteriä on kuitenkin kapea verrattuna sille säädettyihin vastuisiin. Esityksessä ehdotetaan kirkkohallituksen käyttöoikeuden laajentamista niin, että se vastaa kirkkohallitukselle annettuja tehtäviä. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi siitä, että jäsentietojen käsittely tapahtuisi ainoastaan viranomaistoimintona. Rekisterinpitäjä, eli seurakunta tai seurakuntien muodostama keskusrekisteri, ei voisi ulkoistaa kirkonkirjojenpitoon liittyviä tehtäviä muille toimijoille. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että keskusrekisterin johtaja voisi delegoida käyttöoikeudesta päättämisen alaiselleen viranhaltijalle. Rekisterinpitäjällä on yleinen velvollisuus suojata henkilörekisterissä olevia henkilötietoja lainvastaiselta tietojenkäsittelyltä. Kirkkolain mukaan kirkkohallitus päättää tietojen luovuttamisesta jäsenrekisteristä silloin, kun kyse on muusta kuin jäsenten yksittäisten tietojen luovuttamisesta, sekä kun kyse on teknisen käyttöyhteyden välityksellä tapahtuvasta tietojen luovuttamisesta. Eli puhutaan niinsanotuista massaluovutuksista. Tällaisia tietojen massaluovutuksia voi tapahtua joko seurakuntien ja seurakuntayhtymien asiakasrekistereihin, tai henkilötietolain mukaisten tietopyyntöjen pohjalta, esimerkiksi tieteelliseen tutkimukseen. Esityksessä ehdotetaan säännöstä siitä, että kirkkohallituksen päätöksellä luovutettuja tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin ne on luovutettu.

Kun kirkkohallitus vastaa jo nyt jäsenrekisterin tietoturvallisuudesta, ehdotetaan myös, että kirkkohallituksella olisi oikeus valvoa seurakunnan tai seurakuntayhtymän asiakasrekistereitä, joihin jäsentietoja on luovutettu. Tällä pyritään parantamaan yleistä tietoturvallisuutta ja nimenomaisesti seurakunnan jäsenten yksityisyyden suojaa. Kirkkohallituksella on lisäksi velvollisuus pitää jäsenrekisterin käyttöoikeuden hallintaa varten käyttöoikeusrekisteriä henkilöistä, joilla on oikeus jäsenrekisterin tietojen käsittelyyn. Kirkkohallituksen on myös pidettävä jäsenrekisterin tietojen käsittelystä käytön seurantaa, valvontaa ja suojausta varten lokirekisteriä. Käyttöoikeus- ja lokirekisterissä ei käsitellä jäsentietoja, vaan seurakuntien työntekijöiden ja viranhaltijoiden tietoja. Näiden henkilörekisterien osalta kirkkohallitus toimii rekisterinpitäjänä. Esityksessä ehdotetaan säännöstä kirkkohallituksen oikeudesta käyttää ja luovuttaa tietoja käyttöoikeus- ja lokirekistereistä. Tällä parannetaan seurakuntien työntekijöiden tietosuojaa.

Oikeusministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys hallintolainkäyttölain ja eräiden muiden lakien, kuten hallintolain, muuttamisesta laeissa olevien todistelua koskevien säännösten osalta. Oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevien säännösten muutosesitys on jo eduskunnan käsittelyssä. Nyt vastaavia säännöksiä valmistellaan hallintoa ohjaaviin lakeihin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten perusteella ollaan luopumassa todistajanvalasta, ja jatkossa todistaja antaisi vain vakuutuksen. Samalla luovutaan asianosaisen antaman totuusvakuutuksen käytöstä. Oikeusministerin lakiesitys on tarkoitus viedä eduskuntaan marraskuun aikana.

Kirkkolaissa on tällä hetkellä yksi säännös, joka koskee suullista käsittelyä, katselmusta ja todistajien tai asianosaisten kuulemista. Kirkkolain mukaan kirkollishallinnossa - siten myös tuomiokapituleissa - sovelletaan hallintolakia, jollei kirkkolaissa toisin säädetä. Hallintoviranomaisten suullisesta käsittelystä, katselmuksen toimittamisesta ja todistajien kuulemisesta on säädetty hallintolaissa. Esityksessä ehdotetaankin tässä tilanteessa, että kirkkolain päällekkäisestä sääntelystä luovuttaisiin, ja jatkossa myös tuomiokapituleissa sovellettaisiin tältä osin hallintolain säännöksiä. Ehdotuksen taustalla on myös tieto siitä, että suullisen käsittelyn käyttö tuomiokapituleissa on, kuten yleensäkin hallintoviranomaisissa, hyvin harvinaista, ja todistajien käyttö tätäkin harvinaisempaa.

Oikeusministeriössä on myös valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkastamisesta. Tuossa esityksessä ehdotetaan hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamista niin, että oikaisuvaatimus olisi nykyistä laajemmin käytössä muutoksenhaun esivaiheena. Lisäksi ehdotetaan, että valituslupasääntelyn soveltamisalaa laajennettaisiin uusiin asiaryhmiin muutoksenhaussa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeusministeriöstä viime viikolla saadun tiedon mukaan asia on tarkoitus viedä eduskuntaan tämän viikon aikana. Kirkkohallituksen esityksessä ehdotetaan, että oikaisuvaatimusmenettelyä sovellettaisiin myös keskusrekisterin johtajan päätöksiin. Tämä kanta on jo otettu kirkkohallituksen esityksessä esiintuodussa oikeustapauksessa, vaikka selkeää säännöstä asiasta ei ole. Tavoitteena on siten selkeyttää säännöksiä tältä osin, ja sitä kautta parantaa oikeusturvaa. Lisäksi ehdotetaan valituslupamenettelyyn siirtymistä, kun kirkollisvalituksesta tehdään jatkovalitus hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö kirkollisissa asioissa voisi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituslupa-asiassa korkein hallinto-oikeus tutkii ensin, onko asiassa ennakkopäätöksen tarvetta, ilmeistä virhettä tai muuta valitusluvan myöntämisen perustetta. Jos peruste on olemassa, muutoksenhakija saa asiassa myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun.

Kirkkolain 25. luvussa on kaksi säännöstä poikkeusoloista, ja niissä säädetään poikkeusolojen toimivaltasuhteista ja päätöksenteosta poikkeusoloissa. Säännökset ovat viittausten osalta vanhentuneet. Samalla kun viittaussäännökset korjataan, ehdotetaan kyseisten säännösten selkeyttämistä. Kirkkolakiin ehdotetaan myös uutta säännöstä kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautumisesta. Vastaava säännös on valtion ja kuntien osalta valmiuslaissa. Tarve säätää myös kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautumisesta on noussut esille kirkon valmiustoimikunnassa, johon asiasta aloitteen teki maavoimien esikunnan edustaja. Ehdotettu säännös velvoittaa valmiussuunnitteluun sekä mahdollisiin etukäteisvalmisteluihin, jotta varmistetaan tehtävien hyvä hoitaminen myös kriisi- ja poikkeustilanteissa. Samoin säädettäisiin siitä, että on varauduttava henkisen huollon tarjoamiseen kriisitilanteessa. Lisäksi säännöksessä säädettäisiin varautumisen johtamisesta. Ehdotettu kirkkolain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.


Paluu