Puheenvuoro



Häkkinen Seppo, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toimintakertomukset vuodelta 2007 sekä Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen (Toimintakertomus 1/2008)

Täysistunto:
Keskiviikkona 7 päivänä toukokuuta 2008 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Käsiteltäessä kirkkohallituksen toimintakertomusta vuodelta 2007 haluan nostaa erityisesti kaksi asiaa esille. Ajattelen, että näin toimikauden alkaessa on hyvä ensinnä esitellä hyvin lyhyesti toiminnallista osastoa. En muuten käy toimintakertomusta osastoni kohdalta läpi, kun teksti on ollut teidän luettavissanne, mutta yleiskatsaus siitä, mikä on toiminnallinen osasto. Toiseksi tuon esille joitakin näkökohtia kirkon uudesta strategiasta. Onhan sen valmistelu ollut viime vuoden keskeisiä tapahtumia ja on jo täällä salissa näinä päivinä herättänyt kiinnostusta. Mutta ensinnä siis toiminnallisesta osastosta. Meidän tehtävämme on kehittää kirkon yhteistä toimintaa ja tukea seurakuntien toimintaa yhteistyössä hiippakuntien ja kirkollisten järjestöjen kanssa, vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kristillisestä uskosta ja etiikasta nousevien periaatteiden mukaisesti sekä vahvistaa kirkon toiminnan ekumeenista ja muuta verkostoitumista. Toiminnalliseen osastoon kuuluu osastonjohtajan toimiston lisäksi kuusi yksikköä: diakonia- ja yhteiskuntatyö, jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta, kasvatus- ja nuorisotyö, Kirkon koulutuskeskus, perheasiat ja sairaalasielunhoito. Näiden yksiköiden tehtäväkentän lisäksi osastollemme on uskottu monia muitakin tehtäväalueita, joista nyt voin mainita vaikkapa esimerkinomaisesti evankelioimistyön, kisapappitoiminnan tai kirkon urheilu- ja liikuntayhteistyön. Samoin Kirkon diakoniarahaston avustustoiminta hoidetaan osastomme osana. Kaiken kaikkiaan siis toiminnallisen osaston tehtäväkenttä on hyvin laaja ja monialainen. Muuten osaston yksiköt sijaitsevat Katajanokalla Kirkkohallituksessa, lukuunottamatta Kirkon koulutuskeskusta, joka toimii Järvenpäässä Seurakuntaopiston kampuksella. Kaikkiaan osastossamme on noin 65 työntekijää. Tämä näin lyhyesti toiminnallisesta osastosta. Se, mitä viime vuoden aikana on tapahtunut, on tiiviisti kirjattu toimintakertomukseen.

Toiseksi joitakin näkökohtia kirkon uudesta strategiasta. Kirkkohallitus asetti marraskuun täysistunnossa 2005 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin vuoden 2007 loppuun mennessä valmistella koko kirkon strategia kirkon uskon, opin ja elämän näkökulmasta ja luoda kirkon yhteisen hallinnon, talouden ja toiminnan suuntaviivat vuoteen 2015 saakka. Työryhmän puheenjohtajana toimi piispa Simo Peura. Työryhmä sai työnsä tehtyä viime vuoden loppuun ja jätti kirkkohallitukselle tammikuussa 2008 esityksensä, ja kirkkohallitus puolestaan täysistunnossaan helmikuussa 2008 hyväksyi strategia-asiakirjan Meidän kirkko - Osallisuuden yhteisö. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015. Tämä kirkon yhteinen strategia on tarkoitettu seurakuntien, hiippakuntien ja kirkon muiden toimijoiden tueksi laadittaessa tulevaisuuden suunnitelmia ja pohdittaessa toiminnan painopisteitä. Tämä strategia on luonteeltaan hyvin suppea ja yleinen siitä syystä, että tehtäväksiannossa oli annettu tehtäväksi laatia strategia koko kirkkoa varten. Tämän pohjalta toivon mukaan kukin seurakunta ja hiippakunta voi luoda omat käytännölliset ja toiminnalliset tavoitteet strategian toteuttamiseksi. Strategiaa valmistellut työryhmä jätti kirkkohallitukselle myös mietintönsä Meidän kirkko - Osallisuuden yhteisö. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategian vuoteen 2015 laatineen työryhmän mietintö. Tämä huomattavasti laajempi asiakirja sisältää kirkon toimintaympäristön analyysin ja perustelee strategialinjaukset. Ja oikeastaan vasta mietintö auttaa hahmottamaan strategiaa, ja ilman mietintöä strategian tiiviit ilmaukset eivät avaudu, ainakaan sillä tavalla kuin mitä työryhmä on ajatellut. Mietintö siis taustoittaa, antaa ideoita ja näkökulmia toiminnallisten tavoitteiden asettamiseksi ja konkretisoimiseksi. Meidän kirkko - Osallisuuden yhteisö -strategia ja -mietintö löytyvät internetistä kirkon keskushallinnon sivuilta, ja teille eilen jaettu esitemuoto on olemassa kolmena eri kieliversiona suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja myös se löytyy internetistä pdf-muodossa.

Kirkkohallitus on asettanut työryhmän seuraamaan ja tukemaan strategian toteutumista. Työryhmän puheenjohtajana toimii Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen. Hänen luonnehdintaansa käyttäen voi todeta, että kyseessä ei ole valvontakomissio vaan tukiryhmä. Työryhmä on vasta aloittanut työnsä, mutta jo nyt voi muutaman asian tuoda esille siitä, miten on ajateltu, että tämä strategia voisi jalkautua paikallistasolla. Työryhmä aikoo toteuttaa strategian keskeisiä tavoitealueita koskevan tutkimuksen, jossa kartoitetaan seurakuntien lähtötilanne. Tämä auttaa työryhmää suuntaamaan oikein tukitoimensa sekä jatkossa myös arvioimaan strategian vaikutuksia. Aikomuksena on luoda Seurakuntien hyvät käytännöt -sivusto yhteistyössä jo työn alla olevien vastaavien taloushallinnon sivujen kanssa. Esikuvana tässä toimii Kuntaliiton Kerro kuntasi hyvistä käytänteistä -sivusto. Edelleen käynnissä on jo Seurakuntalainen kumppanina -hanke. Siinä kartoitetaan seurakuntien ja niiden työntekijöiden asennoitumista seurakuntalaisiin ja heidän tarpeisiinsa sekä etsitään tapoja parantaa asiakaslähtöisyyttä. Keskeistä strategian maastouttamisessa on yhteistyö hiippakuntien kanssa ja tässä on keskustelu hiippakuntadekaanien kanssa jo käynnistynyt. Esimerkiksi Helsingin hiippakunnan strategiaprosessi on jo hyvässä vauhdissa. Kaiken kaikkiaan strategian seuranta ja tuki liittyy hyvin olennaisesti yhteen seurakuntien rakennemuutoksen tukitoimien kanssa, niihin kansliapäällikkö jo puheenvuorossaan viittasi, ja näihin kaikkiin tarvitaan myös riittävät resurssit. Ilman niitä ei seuranta, tuki ja ennakointi ole mahdollista.

Kaiken kaikkiaan Meidän kirkko -strategia on tarkoitettu tueksi ja linjaukseksi kirkon työlle. Seurakuntien tarpeet ja tilanteet ovat hyvin erilaisia eri puolilla Suomea, ja periaatteena strategiatyöryhmällä oli siksi Paavalin ajatus: Koetelkaa kaikki ja pitäkää se, mikä on hyvää. Paavalin lisäksi on tärkeää muistaa myös Juicen ajatus. Ei riitä, että sana tulee lihaksi, sen on tultava lihakseksi, sillä muuten kaikki menee läskiksi. Ensinnä on siis nyt hyvä perehtyä strategiaan ja sen taustamietintöön, sitten pohtia, mikä sieltä sopii meidän seurakuntaamme tai meidän yhteisöömme tai meidän työalallemme, ja sen jälkeen suuntaviivat on muutettava konkreettisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi sekä ryhdyttävä yksinkertaisesti työhön. Silloin visio meidän kirkosta osallisuuden yhteisönä alkaa toteutua.


Paluu