Puheenvuoro



Savela Antti, edustaja

Otsikko:
Vaaleja koskevien kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten muuttaminen sekä uusi kirkon vaalijärjestys, lakivaliokunnan mietintö 3/2013 kirkkohallituksen esityksestä 1/2013 - Ensimmäinen käsittely

Täysistunto:
Keskiviikkona 6 päivänä marraskuuta 2013 klo 18.00


Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Edessänne on todellakin varsin laaja kokonaisuus pykäliä, ja pykälien myötä myös runsaasti asioita. Kaikkiaan tässä on noin 150 pykälää päätettävänä. Kysymys on vaaleja koskevien kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännöstön muuttamisesta sekä uudesta kirkon vaalijärjestyksestä. Avain koko tämän paketin ymmärtämiseen on siinä, että tässä on kirkkohallitus lähtenyt esityksessään liikkeelle siitä, että vaaleja koskevia säännöksiä kehitetään yleisen vaalilainsäädännön suuntaan. Ja tätä on johdonmukaisesti noudatettu, samalla kuin lainsäädäntöä pyritään selkeyttämään ja kokoamaan yhteen. Lakivaliokunta on asiaa tutkinut ja todennut, että nämä lähtökohdat ovat hyviä ja kannatettavia. Kaikkinensa lakivaliokunnan käsittelyssä on todettu, että tämä esitys kokonaisuutena on kannatettava, ja se on hyvin ja huolellisesti valmisteltu. Mikäli lakivaliokunnan ponnet hyväksytään, niin käytännössä se tarkoittaa sitä, että ensi syksyn seurakuntavaalit käydään jo näillä uusilla säännöksillä. Ajattelin, että en käy läpi näitä lukuisia asioita, mitä tämä pitää uudistuksiakin sisällään, mutta on kuitenkin huomattava se, että näissä pykälissä on tavattoman paljon myös vanhaa ainesta, että kaikki ei ole uutta ja uudennäköistä, vaikka ne tulevat nyt uudelleen pykälien muodossa hyväksyttäviksi. Otan esille muutamia asioita, joista lakivaliokunta oli eri mieltä kirkkohallituksen kanssa.

Ensinnäkin seurakuntavaalin ajankohta. Kirkkohallitus esitti, että se pidettäisiin sunnuntaina klo 9-20. Nythän lähtökohta on sitten se, että vaalit ovat joka paikassa yksipäiväisiä. Lakivaliokunta katsoi, että vaalijärjestykseen olisi edelleen kirkon arvojen esilläpitämisen näkökulmasta hyvä sisällyttää säännös seurakuntavaalin aloittamisesta jumalanpalveluksella. Tämän vuoksi lakivaliokunta mietinnössään esittää, että vaalit alkaisivat sunnuntaina vasta klo 11. Miksi näin tarkka kellonaika, jos jumalanpalveluksessa sitten papilla onkin saarnassaan ilmoituksia niin paljon, ettei ehditä tuohon kello 11:een? Se haluttiin ihan sen vuoksi, että on täsmällinen tieto siitä, milloin vaalit alkavat, ja näin voidaan arvioida sitä, että tämä äänestämismahdollisuus varsinaisena vaalipäivänä sitten on riittävä.

Toinen asia, mistä lakivaliokunta oli kirkkohallituksen kanssa eri mieltä, oli tämä kirkolliskokousedustajien vaalin vaalikelpoisuutta koskeva kysymys. Lakivaliokunta katsoi, että kirkkohallituksen ja tuomiokapitulin henkilöstön vaalikelpoisuuden rajoittamiselle niin, että kirkkohallitukseen tai tuomiokapituliin palvelussuhteessa olevat eivät voisi olla ehdolla kirkolliskokousedustajiksi, ei ole riittäviä perusteluja. Tässä lähdetään liikkeelle kirkolliskokouksen asemasta kirkon ylimpänä parlamentaarisena hallintoelimenä, jonka jäsenyyden rajoittaminen sivuaa perustuslaillisia oikeuksia. Pitää olla hyvin painavat perusteet sille, että vaalikelpoisuutta rajoitetaan.

Lakivaliokunta keskusteli myös aika paljon sähköisestä äänestämisestä ja myös postiäänestyksestä, tätähän tässä salissa jo eilen käytiin tätä keskustelua. Lakivaliokunta toteaa mietinnössään, että kirkon on syytä seurata, miten Internet-äänestyksen kehittäminen yleisissä vaaleissa etenee, ja aikanaan harkita kokemusten pohjalta sen käyttöönottamista myös kirkollisissa vaaleissa. Ja tämä on hyvä, että nyt yleisvaliokunnassa on tämä asia laajassa pohdinnassa, niin pysytään sitten perillä siitä, mitä tapahtuu yleisissä vaaleissa. Lisäksi lakivaliokunta on tehnyt erinäisiä huomautuksia, lisäyksiä, ja sitten laintarkastustoimikunnan lausunnon pohjalta lukuisia lähinnä teknisiä ja lain systematiikkaan ja stilistiikkaan liittyviä muutoksia ja täsmennyksiä. Sitten mietintö oli yksimielinen, paitsi tähän sisältyy edustaja Sami Ojalan eriävä mielipide, ja me Ojalan kanssa sovimme, että muutaman sanan sanon tästä kysymyksestä jo tässä, ja Sami sitten omassa puheenvuorossaan.

Ojalan eriävä mielipide koskee maallikoiden ennakkoäänestysjärjestelyjä hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaaleissa. Kysymys yksinkertaisuudessaan on siitä, että kun papit saavat äänestää postitse, myös maallikoiden tulisi saada näin äänestää. Ojala on aivan oikeassa tuossa eriävässä mielipiteessä siinä, että kirkkohallituksen esityksessä tämä kysymys on varsin heikosti perusteltu, kun on puollettu sitä, että tähän postiäänestykseen ei ole tarvetta. Lakivaliokunta keskusteli tästä asiasta, mutta siitä ei otettu tuohon mietintöön tekstiä. Tuossa keskustelussa kävi esille muutamia perusteita, jotka puoltavat sitä, että nykytila tältä osin säilytettäisiin. Ensinnäkin tämä postiäänestys ylipäätään on poikkeus näistä yleisistä vaaliperiaatteista, ja sen vuoksi, kun otetaan tämän koko paketin lähtökohdat huomioon, niin pitää olla hyviä perusteluja postiäänestykselle. Tämä tällaisena yleisenä lähtökohtana. Toiseksi todettiin, että maallikoiden äänestysmenettelyt ovat toimineet varsin hyvin. Äänestysprosentti on ollut varsin korkea, mutta ilmeisesti ei missään yli 100 %. Sitten nämä vaalikokouksethan ovat maantieteellisesti aika pienellä alueella. Vaalikokoukseen on helppo tulla, ei ole samaa ongelmaa kuin pappien äänestäessä. Ja sitten nämä vaalikokoukset järjestetään usein muun kokouksen yhteydessä, eli tästä ei lisäkustannuksia tule. Nämä argumentit puolsivat sitä, että ei ole sellaista muutostarvetta, vaikka tässä sellainen ristiriita onkin. Itse ajattelisin näin, että nyt yleisvaliokunta kun harkitsee näitä Internet-äänestystä ja myös postiäänestystä, niin siinä yhteydessä on hyvä näitäkin asioita tarkastella, ja luonteva kohta ottaa esille ja katsoa, mitä näille pitäisi tehdä.


Paluu