Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämiseksi, lakivaliokunnan mietintö 2/2010 kirkkohallituksen esityksestä 2/2010 - Ensimmäinen käsittely

Täysistunto:
Perjantaina 7 päivänä toukokuuta 2010 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. 10-vuotisen kirkolliskokousurani aikana olen pitänyt täysistunnossa aika monta puhetta. Suurin osa niistä puheista on sellaisia, jotka voisi lukea tavalliseksi johonkin yksittäiseen asiaan liittyväksi puheeksi. Tällaisia puheita minulla on tänäänkin vielä neljä ohjelmassa. Sitten on muutama puhe, joita voi sanoa haasteellisiksi. Näillä puheilla on ollut tavallista isompi tavoite. Ne ovat liittyneet muutokseen, joilla on ollut iso merkitys kirkon elämässä. Ensimmäinen tällainen haasteellinen puheeni oli ensimmäinen puhe täysistunnossa. Lähdin hiippakuntani edustajien valtuuttamana tekemään muutosesitystä valitsijamiesten esitykseen kirkkoneuvoksen vaalissa. Kannatimme esityksestä poiketen Leena Rantasen valintaa. Sitä puhetta ei ole tarvinnut katua. Pari haasteellista puhetta on liittynyt Helsingin hiippakunnan jakamiseen. Yhdessä haasteellisessa puheessa lähdin kannattamaan yhteisöverojakoperusteiden muutosta. Se puhe tuli kalliiksi Helsingin seurakuntayhtymälle, mutta on osoittautunut erittäin hyödylliseksi koko kirkon kannalta. Hyvät ystävät, tämä HeTa-puhe kuuluu nyt näiden haasteellisten puheiden sarjaan.

HeTa on suuri muutos, jolla on iso merkitys kirkon elämässä ja taloudessa. Sana HeTa on ollut runsaan kahden vuoden esillä kirkolliskokouksessa ja monien kirkon taloushallinnon ihmisten huulilla. Monelle se on lähes kirosana. Monelle se tuo pelkoa ja ahdistusta, joka liittyy muutokseen. Moni näkee siinä myöskin mahdollisuuden. Näin myös kirkolliskokouksen talousvaliokunta ja saamamme mietinnön perusteella myös lakivaliokunta. HeTa-hankkeella on selkeä tavoite. Sen tavoitteena on tuoda taloudellista säästöä, tukea seurakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon hoitamista, parantaa näiden toimintojen laatua sekä vastata henkilöstön eläköitymisen tuomaan haasteeseen, samalla eläköitymistä hyödyntäen. Muutama sana näistä kaikista, perusteellisemmin niitä on kuvattu talousvaliokunnan lausunnossa ja lakivaliokunnan mietinnössä. Talousvaliokunta halusi myös laittaa lausuntoonsa kuvauksen HeTa-hankkeen valmistelusta, jotta näkisimme miten hankkeen perusteet ja hyödyt on pyritty varmistamaan. Tämä kuvaus löytyy valiokunnan lausunnon sivulta 2. Talouden hyödyn on arvioitu olevan 7 miljoonaa euroa vuodessa. Aivan tarkka tämä luku ei voi olla, mutta suuntaa antava kuitenkin. Talousvaliokunta ei antanut minun lisätä yksinkertaista kertolaskua lausuntoon, mutta sanonpa sen tässä: 10 vuodessa hyöty on 70 miljoonaa euroa. KITKE-hanke, sen perustamiskustannusten arvioitiin olevan 10 miljoonaa ja 10 vuoden taloudellisen hyödyn 30 miljoonaa. Voi hyvällä syyllä sanoa, että HeTa on taloudellisesti merkittävä hanke.

HeTa-hyödyt eivät kohdennu kaikkiin seurakuntiin samalla tavalla. Pienille seurakunnille se voi olla ainakin alkuvaiheessa nykyistä toimintatapaa kalliimpi. Siksi kirkkohallitus on liittänyt HeTaan siirtymävaiheen neljävuotisen avustusjärjestelmän. Ja nyt hyvät edustajat, on tärkeä huomata, että kirkkohallituksen päätöksen mukaan harkinnanvaraista avustusta voidaan myöntää myös neljän vuoden jälkeen erityisen painavista syistä. Henkilökohtaisesti kyllä uskon, että ajan kanssa suuri osa pienistäkin seurakunnista kykenee eri tavoin järjestämään toimintansa niin, että HeTaa voidaan hyödyntää taloudellisestikin. HeTa-talouteen liittyy merkittävänä asiana se, että HeTa voidaan toteuttaa kirkon sisäisenä toimintana arvonlisäverottomasti.

Tietohallinto on yksi osa HeTaa. Tietohallinnossa saavutetaan merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. Toki ne on laskettu mukaan tähän 7 miljoonaan euroon. Kirkkohallituksen esityksen sivulla 10-11 kuvataan sitä, miten seurakuntien talousasioiden tietohallinto tällä hetkellä toimii. Se on villi kuvaus. Sadoista palvelinkoneista, erilaisista ohjelmista, lukemattomista rinnakkaisista palvelujen ostoista, ammattimaisesta ja lähes harrastelijamaisesta tietohallinnon tehtävien hoitamisesta. Tämä kappale jo yksin kertoo, miten merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä HeTa tuo tullessaan tietohallinnon osalta kirkkoon. Tietohallinnon järkeistäminen ei kuitenkaan ole mahdollista siten, että Kirkkohallitus hankkii vain yhteisen ohjelman, joka on seurakuntien käytettävissä. Yhteinen tietohallinto tarvitsee enemmän kuin ohjelman, se tarvitsee yhteiset prosessit, yhteisen kehittämisen ja paljon muuta ohjelman rinnalle, jotta ohjelmasta olisi hyötyä. Pelkkä yhteisen ohjelman hankkiminen, mitä lähetekeskustelussa jollain tavalla esitettiin, ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista. Tämä meidän on tässä salissa syytä nähdä.

Henkilöstön osalta tuo hyötyä. Taloushallinto pystytään hoitamaan nykyistä pienemmällä henkilömäärällä. Tästä syntyy osa HeTan tuomasta hyödystä. HeTassa voidaan käyttää hyödyksi lähivuosien osalta henkilöstön mittavaa eläköitymistä. Henkilöstöön liittyvät perustelut löytyvät talousvaliokunnan lausunnosta ja kirkkohallituksen esityksestä. Henkilöstön osalta HeTa on toki myös haasteellinen. Henkilöstön siirtyminen seurakunnasta palvelukeskukseen on vaativa tehtävä, jonka hoitamiseen on kiinnitettävä paljon huomiota.

Sitten HeTa tuo myös laatua. HeTa vapauttaa seurakuntien taloushenkilöstön rutiinitehtävien hoitamisesta ja antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet keskeisiin töihin keskittymiseen. Vastaavasti näitä taloushallinnon rutiininomaisia perustehtäviä, tärkeitä perustehtäviä voivat hoitaa työntekijät, jotka saavat keskittyä niihin, jotka osaavat ne hyvin. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan HeTasta on selkeästi taloudellista ja toiminnallista hyötyä. Toki hankkeeseen liittyy paljon myös riskejä, jotka on otettava huomioon. Niitäkin on talousvaliokunnan mietinnössä kuvattu. Lakivaliokunta on puolestaan löytänyt mainion ajatuksen, jolla osa riskeistä voidaan torjua. Se esittää, että palvelukeskuksen toiminnasta tulisi suorittaa määräajoin ulkopuolinen auditointi, kuten lakivaliokunnan puheenjohtaja äsken esitti. Sen tavoitteena on estää kustannusten painuminen ja seurata keskuksen toiminnan laatua. Talouden hyöty on 7 miljoonaa euroa vuodessa, 70 miljoonaa euroa 10 vuodessa. Se ei jakaannu tasan seurakuntien kesken, mutta jää joka tapauksessa käytettäväksi muuhun kuin taloushallinnon tehtävien hoitoon. Sitä voidaan käyttää toimintaan ja se antaa myös jakovaraa avustusjärjestelmään.

Kaksi asiaa tahdon lopuksi sanoa painokkaasti. Ensimmäinen on se, että HeTa-järjestelmässä päätösvalta jää seurakuntiin. Seurakunnat vastaavat itse toimintaan, henkilöstöön ja talouteen koskevasta päätöksenteosta. HeTa antaa työvälineen, jolla henkilöstö- ja taloushallinnon perustehtävät hoidetaan nykyistä helpommin ja kustannustehokkaammin. Ja toinen - nyt toivon että olette hereillä - on se, että hanke toteutuu vain, jos kirkolliskokous päättää, että se koskee kaikkia seurakuntia. HeTa-hankkeen hyödyt on saatavissa vain sitä kautta, että koko kirkko on mukana. Kirkkohallituksen ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä hankkimaan jotain erillisjärjestelmää, joka on seurakuntien muiden järjestelmien rinnalla. Ei ole järkevää rakentaa järjestelmää, johon liittyy epämääräinen joukko seurakuntia. Tästä syystä on tärkeää nähdä, että me päätämme tänään HeTa-hankkeen syntymisestä tai raukeamisesta. Emme päätä jostain siltä väliltä. Niin hyvät edustajat, koen että tämä puhe on haasteellisten puheiden sarjassa, koska se liittyy ratkaisuun, jolla on suuri merkitys kirkon elämässä ja taloudessa. HeTa ei korjaa kaikkia kirkon niukkenevan talouden kysymyksiä, mutta se on väline, joka auttaa seurakuntia suuntaamaan resurssinsa nykyjärjestelmää paremmin ydintehtävien hoitamiseen.




Paluu