Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Kirkkohallituksen toimintakertomus, Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja tasekirja, tilintarkastuskertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2009, talousvaliokunnan mietintö 1/2010

Täysistunto:
Perjantaina 7 päivänä toukokuuta 2010 klo 13.05

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät edustajat. Kertomus kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta on selkeä. Tilinpäätös on hyvä ja ongelmaton. Tästä syystä katson, että talousvaliokunnan mietintö ei tarvitse kovin pitkää esittelypuheenvuoroa. Pitkä on tietenkin suhteellinen käsite. Kiinnitän huomiota vain muutamiin asioihin. Eläkelaitos on oma itsenäinen osansa kirkon keskusrahaston taloudessa. Keskiviikkona kuulimme kirkkoneuvos Rantasen pitämän hyvän ja selkeän esityksen eläkelaitoksen tulevaisuuden näkymistä. Keskeinen kysymys on eläkkeiden rahoitus pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttänee seurakuntien nyt jo korkeiden eläkemaksujen nostamista lähivuosina. Näin kuulimme keskiviikkona. Tässä on taas yksi haaste kiristyvän talouden keskellä eläville seurakuntatalouksille. Vuonna 2010 eläketoiminnan menot kasvoivat liki 10 %, mikä johtui suurelta osalta siitä, että eläkkeelle jäävien työntekijöiden lukumäärä on kasvussa. Eläketoiminnan toimintajäämä oli kuitenkin vielä 21,9 milj. euroa, joka voitiin siirtää eläkerahastoon tulevien vuosien varalle. Eläkerahaston tuotto oli erittäin hyvä. Se kasvoi vuoden aikana noin 150 miljoonaa. Suurin osa tuotosta syntyi siitä, että vuonna 2008 tehdyistä arvonalennuksista suuri osa voitiin palauttaa. Kirkon eläketoiminnan siirto Kevaan, Kunnalliseen eläkelaitokseen, on toteutunut suunniteltua nopeammin. Tätä siirtoa voi pitää onnistuneena asiana, koska tulevana vuonna se tuo selvää säästöä eläketoiminnan kuluihin ja on nyt jo parantanut toiminnan laatua. Voin oikein hyvällä omalla tunnolla sanoa, että eläkelaitoksen toiminnan ja rahoituksen suunnittelu on viime vuosina ollut suunnitelmallista, aktiivista, jopa innovatiivista.

Keskusrahaston muuhun toimintaan sisältyy kirkon yhteinen toiminta, hiippakunnallinen toiminta ja avustukset. Muun toiminnan tulos oli 12,5 milj. euroa, kun se talousarviossa arveltiin olevan -3,3 milj. euroa. Keskeisenä syynä talousarviosta poikkeavaan tulokseen on yhtäältä 4,4 miljoonan arvonpalautukset ja toisaalta kuuden kiinteistöyhtiön kauppa, jonka myyntivoitto oli 12,9 milj. euroa. Myyntiä ja siitä saatua hintaa voidaan pitää perusteltuna, vaikkakin se aiheutti julkisuudessa kriittisiä kommentteja. Tärkeää oli myös se, että vuokratalojen asukkaiden mahdollisuus jatkaa asumista taloissa turvattiin.

Toiminnan osalta talousarvio toteutuu hyvin. Yhteisen toiminnan toimintajäämä oli 25, 9 miljoonaa, säästöä syntyi talousarvioon verrattuna 644 000. Hiippakunnallisen toiminnan toimintajäämä oli 11,8 miljoonaa, säästöä 502 000. Tästä suurin osa jakamatta jääneitä kehitysavustuksia, niiden osuus oli 300 000 euroa. Avustuksia jaettiin huomattavasti enemmän, toimintajäämä oli 17,3 miljoonaa, missä on kasvua viime vuodesta 3 miljoonaa ja talousarvioon nähden ylitys oli 1,2 miljoonaa. Vuonna 2008 avustuksia jäi kuitenkin käyttämättä 1,7 miljoonaa, tätä syntynyttä säästöä käytettiin vuonna 2009 erityisesti yhdistymisavustuksiin ja rakennusavustuksiin.

Yhteisen toiminnan painopistealueena on viisi strategista painopistealuetta. Näistä talousvaliokunnan arvioitavaksi jäi kaksi, Kitke sekä Heta. Hetasta on nyt tänään jo puhuttu ihan tarpeeksi ja talousvaliokunta on toisessa yhteydessä siitä antanut oman mietintönsä. Muutama sana Kitkestä eli tästä yhteisestä jäsentietojärjestelmästä. Kitke-hankkeen osalta kehittäminen tapahtui vuoden 2009 aikana suunnitellulla tavalla. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan vuoden 2010 alussa on ilmennyt, että hanke ei erilaisten tietoteknisten ongelmien vuoksi voi edetä suunnitellussa aikataulussa siten, että se otettaisiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Talousvaliokunta toteaa, että tämä hanke on erittäin merkittävä ja sen toteuttamisessa ei ole varaa epäonnistua. Jos hankkeen käynnistäminen epäonnistuu, aiheuttaa se merkittäviä ongelmia seurakuntien toiminnassa, ja siksi käyttöönotto on syytä siirtää niin pitkälle, että järjestelmä toimii täysin varmasti. Kirkkohallituksen tulee erityisen tarkasti huolehtia siitä, että hanke toteutetaan hyvin ja kustannustehokkaasti.

Investointimenot olivat 5,9 miljoonaa, mikä on 3,9 miljoonaa euroa talousarviota pienempi, merkittävin ero syntyi tietojärjestelmäinvestoinneissa, 3,7 miljoonaa, tähän liittyi Heta-investoinneista käyttämättä jäänyt 2 miljoonaa, koska päätöstä Hetan toteuttamisesta ei oltu tehty, tänä vuonna tämä 2,5 miljoonaa tulee tavalla tai toisella käyttöön. Kiinteistöinvestoinneista suurin oli arkkipiispan talon perustusten korjaaminen 1,8 miljoonalla, Porvoon hiippakuntatalon korjaus 330 000 ja Järvenpään kurssikeskuksen piha-alueen kunnostus 407 000.

Keskusrahaston tilivuoden 2009 vuoden tulos oli 12,5 miljoonaa euroa, tilikauden ylijäämä noin 13 miljoonaa. Kirkkohallitus esittää, että tilikauden ylijäämä kirjataan oman pääoman lisäykseksi edellisten vuosien ylijäämään.

Kertomus kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta ja tilinpäätös antavat aiheen kiitokseen hyvin hoidetusta toiminnasta ja taloudesta. Talousvaliokunnan viisi pontta ovat mietinnössä.


Paluu