Puheenvuoro



Kankkonen Stig, ombudet

Otsikko:
Selvityksen tekeminen kirkon mediastrategiasta sähköisessä mediassa (Edustaja-aloite 1/2011)

Täysistunto:
Tiistaina 3 päivänä toukokuuta 2011 klo 12.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat, bästa kolleger. Haluan aloittaa tämän puheenvuoroni lainaamalla Wikipediaa, jossa lukee seuraavaa: "Jotkut hallitsijat ovat käyttäneet itsestään monikon ensimmäistä persoonaa itseään mahtailumielessä pluralis majestatis, niinpä monet Venäjän keisarien allekirjoittamat asiakirjat alkoivat esimerkiksi me Aleksanteri II. Toisaalta jotkut tieteelliset kirjoittajat käyttävät monikkomuotoa vaatimattomuusmielessä pluralis modestiem, esimerkiksi kuten edellä olemme osoittaneet." Haluan viitata tähän sen takia, että tässä ennen ponsiesityksiä lukee esitämme ja siinä on yksi nimi alla, koska kukaan ei varmaan epäile sitä, että olisin vaatimaton, tulee ehkä mieleen, että tämä on nyt sitä suuruudenhulluutta pahimmassa muodossaan. Selitys on kuitenkin vähän yksinkertaisempi, tarkoitus oli, että tähän olisi tullut muitakin ja muita nimiä oli jo olemassa, mutta ajallisista syistä ja minun mokistani johtuen, niin ainoastaan minun nimeni nyt esiintyy siinä. Älkää olko huolissanne, tämä ei ole suuruudenhulluutta, eikä sitten vaatimattomuuttakaan.

Haluan ihan muutamalla sanalla kommentoida tätä aloitetta. Ensinnäkin pyydän saada alleviivata, että tässä on kysymys selvityksestä, eli ei mistään laajasta tutkimuksesta, ei mistään strategian kirjoittamisesta, ei mistään tällaisesta. Kysymys on ainoastaan siitä, että voitaisiin saada jonkinlainen kokonaiskuva siitä, missä liikumme tänä päivänä ja miten kirkon mediastrategia istuu tähän uuteen maisemaan. Koska strategia varmaan on jo olemassa, niin se ei vaadi kovin paljon työtä, sen selvittäminen minkälainen se on tämä maasto, ei minun mielestäni vaadi kovinkaan paljon selvittelyä, vaan kerätään aineistoa, pannaan kasaan ja sitten katsotaan, että miten nämä kaksi sopivat toisiinsa. Vastaako strategia tämän päivän todellisuutta vai ei. Tämä on yksinkertainen selvityspyynnön tarkoitus, ja toivon, että siihen voitaisiin mennä. Mielestäni runoilija, joka totesi, hän on muuten Lars Huldén, suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, totesi eräässä runossaan, että jos aina tietäisi missä on, olisi helpompaa tietää, mihin suuntaan pitää mennä. Minusta nyt on siitä kysymys, että saataisiin tietää mihin suuntaan mennään. Kun yleisvaliokunta 1 viimeksi pohti tätä asiaa, niin se ehdotettiin raukeavaksi ja niin sitten myös kävi. Perusteluissa minusta oli sellaista, jota en oikein ymmärtänyt silloin, enkä ymmärrä oikein vieläkään. Sen takia minusta tämä selvitys nyt olisi paikallaan. Siinä muun muassa todettiin näin: "Kirkon tiedotuskeskus on pyrkinyt välttämään sellaisia toimenpiteitä, jotka saattaisivat kyseenalaistaa yleisradion kanssa tehtävän yhteistyön." Tämä ei ole vieläkään auennut minulle ja vielä vähemmän sen jälkeen, kun YLE:n entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner antoi haastattelun nettimediaan, jossa hän totesi, että tämähän on aivan absurdi ajatus, että näin olisi ollut. Kuitenkin tämän perusteella olemme täällä tehneet päätöksiämme ja minusta silloin on syytä pohtia, että oliko se päätös oikea tai ei. Tästä syystä on tämä 2-ponsi mukana tässä aloitteessa.

Sitten todetaan myös, että yksityisten kanavien kohdalla epävarmuutta aiheuttavat ohjelmien sisällön kirjavuuden ohella kaupalliseen liiketoimintaan liittyvät epävarmuustekijät. Mitä tulee sisällön kirjavuuteen, voinee todeta, että myös yleisradion tarjoama ohjelmakokonaisuus on hyvin kirjava. Tämä perustelu minusta ei myöskään pidä paikkaansa. Sitten tähän epävarmuuteen mitä tulee kaupalliseen liiketoimintaan, niin se on epävarmuus, joka on tosiasia, sitä ei käy kieltäminen, mutta ei minun mielestäni pidäkään tehdä sellaisia avauksia, sellaisia sopimuksia, sitoumuksia, jotka jollain tavalla olisivat vaarantamassa suuria taloudellisia, ei voi sanoa intressejä, mutta kirkko siinä voisi menettää paljon rahaa, eihän siitä ole kysymys. Kysymys on siitä, että kirkko myös itse olisi moniääninen monen kanavan kautta. Tiedän, että tässä on esitetty pöytäkeskusteluissa ja muissa epävirallisissa keskusteluissa epäilyksiä siitä, että olisin ajamassa joidenkin tahojen yksityisintressejä, näin ei ole. Olen kuullut, että tämä on kytketty Radio Deihin tai TV7:aan. Siitä ei todellakaan ole kysymys. Lähinnä olen ajatellut tässä näitä monia kanavia, jotka toimivat radiossa. Silloin tämä ajatus siitä, että oltaisiin edelleen niin täysin sidoksissa yleisradioon, on minusta omituinen. Sitä pitäisi tutkia, että onko se järkevää.

Koska itse olen yli 30 vuotta ollut toimittajana, niin tiedän, että otsikoista ei pidä syyttää ketään, vaan todeta, että tämä nyt on lehden otsikko, mutta netissä oli tämmöinen KT vastaa Kankkoselle "Pysymme YLE:n linjalla". Tämä johtui siitä, että viitattiin tai tehtiin juttu tästä aloitteesta ja sitten oli viestintäjohtaja Pesoselle soitettu ja tämä on se haastattelun tulos. En ole koskaan asettanut, enkä aseta kyseenalaiseksi yhteistyötä YLE:n kanssa, siitä ei ole kysymys, eli jos tämä oli vastaus, että pysymme YLE:n linjalla, niin se oli vastaus kysymykseen, jota ei ole koskaan esitetty, tai väitteeseen, jota ei ole koskaan esitetty. Kuten sanottua, en syytä viestintäjohtaja Tuomo Pesosta, en kritisoi häntä tästä, mutta haluan vain mainita, jos joku on lukenut tämän ja saanut sen kuvan, että olisin tätä YLE:n yhteistyötä vastaan, näin ei suinkaan ole.

Toivon nyt, että tämä etenee valiokunnassa positiivisessa hengessä ja, että voisimme täällä tehdä sitten päätöksen, että tällainen selvitys tehdään. Se olisi myös minun mielestäni selkeä singaali siitä, että kirkolliskokous on tunnistanut ja tunnustaa nämä haasteet nykymediakentällä ja on valmis tarttumaan tähän haasteeseen positiivisella otteella.


Paluu