Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 (Kirkkohallituksen esitys 6/2014)

Täysistunto:
Maanantaina 3 päivänä marraskuuta 2014 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat, nyt perinteiseen tapaan näytän teille viivat, käppyrät ja numerot.

Alkuun yllättävä toteamus viime vuoden taloudesta, joka oli siis seurakuntien osalta hämmentävän hyvä.

Tässä perinteinen "suljettu talous" -kuva, tästä ehkä näette hämmentävyyden. Tätähän luetaan siten, että ensimmäinen numero on viime vuoden miljoonat eurot, suluissa ovat vuoden -12 miljoonat eurot. Ja kuten tuolta ylhäältä huomaatte, kirkollisverokertymä viime vuonna oli merkittävästi suurempi kuin edellisvuonna, samoin osuus yhteisöveron tuotosta. Tästä tietysti seurasi se, että kirkon keskusrahastolle tuleva osuus on "vain" 23 %, tai vain ja vain, mutta entisen suuruinen.

Kirkon keskusrahaston osalta - katsotaan kohta näitä kolmea osa-aluetta tarkemmin - kannattaa huomata se kirkon eläkelaitokseen liittyvä seikka, että meidän eläkeläisten määrä on edelleen noussut. KiEL-vakuutettujen määrä on muutamalla sadalla henkilöllä pudonnut, mutta sen sijaan eläkeläisten määrä on noussut yli 1500. Tosin kaikki nämä eläkeläisethän eivät ole omia eläkeläisiä, niin sanottuja omia eläkeläisiä meillä on vajaa 18 000. Oma eläkeläinen on sellainen eläkeläinen, joka on jäänyt kirkon eläkejärjestelmästä eläkkeelle. Nämä noin 10 000 ovat sellaisia, jotka ovat joskus olleet kirkossa töissä.

Yhtä kaikki, viime vuoden osalta tämä kuva on kauniisti tasapainossa. Viime vuotta kuvaa myös se, että seurakuntien tulot, eli verotulot, nousivat huikeasti. Kirkollisverotulot nousivat 6,1 %, ja myös yhteisöverotulot nousivat, sen sijaan toimintakulut ja myös henkilöstökulut pienenivät. Nyt täytyy heti huomata se seikka, että viime vuoden kirkollisverotulojen näin suuri nousu oli osittain harhaa, koska 25 miljoonaa siitä kuului vuodelle -12. Kun se putsataan pois, niin nousu oli 3,2 %, joka sekin sinänsä oli varsin suuri nousu.

Tämä perinteinen verotulokaavio osoittaa, että viime vuosi, rahan arvon muutos huomioon ottaen, oli sijalla 3 verotulojen määrässä. 2008 varmaan jää kirkkohistoriaan sijalle 1, ja mahdollisesti 2011 sijalle 2, mutta ihan hyvä oli viime vuoden sijoitus kaikkinensa. Kirkollisverotulot lokakuussa olivat 0,3 % pienemmät kuin vuosi sitten, ja yhteisövero 10 % suurempi kuin vuosi sitten. Sen sijaan merkittävää on se, että vastaavana aikana, eli lokakuussa, jolloin kirkollisverot olivat 0,3 % pienemmät, kunnallisverot olivat vastaavasti melkein 3 % suuremmat kuin edellisvuonna. Tässä tietysti näkee toisaalta kuntien veroprosentin nousun, mutta tässä näkee myös jäsentemme vähenemisen. Se näkyy nimenomaan silloin, kun verrataan kirkollisverokertymän muutosta kunnallisverokertymän muutokseen.

Seuraavaksi vuosikatteet ja tilikausien tulokset 2000-luvulla. Viime vuonna mittarit olivat tietysti varsin hyvät. Tässä on vuosi 2013 esitetty kahdella tavalla, toinen todellisen kertymän mukaan, ja toinen sen mukaan, että siitä on putsattu edellisvuodelle kuuluva 25 miljoonaa pois. Tämän putsauksen jälkeenkin suunta on varsin selkeästi ylöspäin.

Yhteiskunnalliset tehtävät verrattuna yhteisövero-osuuteen. Viime vuonnahan yhteisövero-osuus tuotti 105 miljoonaa, ja yhteiskunnalliset tehtävät olivat 143 miljoonaa, eli jonkun verran tietysti siinä on eroa, mutta verrattuna edellisvuoteen ero on huomattavasti pienempi.

Negatiivisten seurakuntien lukumäärä tietysti pieneni hyvän tuloksen jälkeen viime vuonna, eli negatiivista vuosikatetta teki ainoastaan 20 % seurakunnista, ja negatiivista tulosta noin kolmannes, eli tässäkin on tapahtunut melkoinen parannus edellisvuoteen verrattuna.

Sitten aiheeseen kirkon keskusrahasto ja sen kolme osaa, eli kirkon eläkelaitos, kirkon yhteinen toiminta ja Kirkon palvelukeskus. Olen nyt antanut näille kolmelle osalle omasta päästäni tällaiset trendikkäät liikennevalot, kuten tapana näyttää olevan. Eläkelaitokselle olen nyt joutunut antamaan punaisen. Jos arvioisin vain tätä tai seuraavaa tai sitä seuraavaa vuotta, arvio olisi tietysti kirkas vihreä. Eläkelaitoksen osalta katsotaan aina huomattavasti pitemmälle, ja tästä syystä tässä nyt on punainen. Tämä voisi olla ehkä vaaleanpunainen, mutta punainen kuitenkin. Eläkelaitoksessahan meillä on, niin kuin tiedämme, kaksi strategista riskiä: palkkasumman aleneminen ja sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tuoton jääminen alle tavoitetason. Nyt tässä vaiheessa täytyy kysyä, kuinka aidosti näiden strategisten riskien realisoitumisen uhkaan täytyy suhtautua, ja onko ryhdyttävä miettimään sitä, että joko työnantajan eläkemaksua tai eläkerahastomaksua nostetaan suunnitelmakaudella.

Kirkon yhteisen toiminnan osalta on syytä antaa kirkas vihreä. Kirkon yhteisen toiminnan, eli tällä perusmaksulla rahoitettavan toiminnan talous tasapainottunee jo ensi vuonna. Voimassaolevassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa, jonka hyväksyitte vuosi sitten, vuoden -15 alijäämäarvio oli noin 1 000 000 euroa. Tämä toivottavasti kurotaan jo ensi vuonna plussan puolelle, ja siitä eteenpäin tavoitteena on pysyä plussan puolella.

Palvelukeskukselle annan keltaisen. Uhka Kipan ylivelkaantumisesta on väistymässä, suurten seurakuntayhtymien sisäänottoprosessi sujuu melko hyvin, oikeastaan enemmän kuin melko hyvin. Suuret seurakuntayhtymät Helsinki, Espoo ja Vantaa tekevät todella upeasti työtä Kipan kanssa järjestelmien kehittämiseksi ja rajapintojen rakentamiseksi, eli käsitykseni mukaan meillä on kaikki edellytykset onnistua. Osa vuoden -17 asiakkaista on aikaistanut tuloaan, kuten vuosi sitten kovasti toivoimme, ja tarjoamme edelleen siirtymätukea uusille asiakkaille.

Eli tässä konsernissa on kaikki liikennevalot käytössä, vähän eri syistä eri kohdissa. Eläkelaitoksen osalta kuitenkin ensi vuoden esitykset ovat samat kuin tänäkin vuonna, eli työnantajan eläkemaksu olisi 28 % ja eläkerahastomaksu edelleen 1,2 % kirkollisverotuloista. Tämä dia on ensimmäinen pieni ennakkovaroitus eläkelaitoksemme haasteesta. Tämä kuvaa KiEL-eläkkeitä, eli omien eläkeläistemme eläkkeelle siirtymisiä ja keski-ikiä viime vuonna. Vanhuuseläkkeelle jäi viime vuonna 528 henkilöä, keski-ikä oli 64,4 vuotta. Tästähän huomaamme, että tulevalle eläkeuudistukselle asetettu vanhuuseläköitymisikätavoite 65 vuotta on meillä jo varsin lähellä. Eli meillä ei ole todennäköisesti saatavissa kovin suuria säästöjä eläkemenoihin, vaikka eläkkeellejäämisikä nousisi 65 vuoteen, koska tässä puhutaan kuitenkin vain muutamasta kuukaudesta. Positiivinen viesti tietysti on se, että täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vain 38 henkilöä, ja tässäkin ikä oli kohtuullisen korkea. Kaiken kaikkiaan eläkerahasto sai viime vuonna,677 uutta oikeaa eläkeläistä; keski-ikä oli 62,1 vuotta. Olette varmaan seuranneet näitä eläkeuudistuksen tavoitteita, joten tiedätte, että 62,4 vuotta on asetettu keskimääräiseksi eläköitymisikätavoitteeksi vuonna -25. Me olemme käytännöllisesti katsoen saavuttamassa tämän tavoitteen jo varsin pian, tässä olemme olleet tyylillemme uskollisia eli melkoisia mallioppilaita.

Tiedoksi tuo alimmainen rivi: kirkon eli meidän omien eläkeläisten keskieläke oli 888 euroa kuussa, mikä on ehdottomasti alhaisempi kuin muissa eläkejärjestelmissä on. Eli se, että eläkejärjestelmällämme on rahoitushaasteita, ei todellakaan johdu siitä, että meillä olisi mitenkään korkeat eläkkeet. Näihin rahoitushaasteisiin on muita syitä. Itse asiassa tuo on järkyttävän alhainen, seuraavaksi alhaisin taitaa olla jotain 1200 euroa kuussa.

Eläkerahastosiirto, eli eläkemenojen ja eläketulojen kehitys. Nämä viivathan leikkaavat kiistatta ensi vuonna. Sen jälkeen sitten tapahtuu se, mistä on nyt jo kymmenen vuotta puhuttu, eli eläkkeitä ruvetaan maksamaan sijoitustoiminnan tuotoilla.

Näistä riskeistä, joita oli siis kaksi - palkkasumma ja sijoitustoiminnan tuotto. Henkilöstömäärän aleneminen ja palkkasumman pieneneminen on oikea ja aito riski, joka toteutui jo viime vuonna, jolloin palkkasumma ensimmäisen kerran putosi 0,5 %. Ei ollut iso pudotus, mutta kuitenkin miinusmerkkinen. Yhtä suuri riski on sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tuoton jääminen alle asetetun tavoitetason, 6 %. Historiallisesti katsoen tämä tuotto on saavutettu, mutta tästä eteenpäin näkymät ovat varsin haasteelliset, ja tuottovaatimus kova. Syyskuun lopun vahvistettu tulos oli 6,43 %, mutta niin kuin varmaan tiedätte, lokakuussa alkoi melkoinen kolme viikkoa kestänyt pudotusralli, josta nyt on osia selvitetty, mutta tämänhetkinen tuotto on noin 5 %. Eläkerahaston koko on 1,2 miljardia tällä hetkellä.

Tässä lyhyesti vastaus siihen, miksi kirkkotyönantajan eläkemaksu on Suomen korkein, ja miksi kirkossa on lisäksi eläkerahastomaksu. Tähänhän se vastaus ei ole se, että kirkossa on suuret eläkkeet, vaan vastaus on se, että täällä aloitettiin rahastointi kuusi vuotta liian myöhään. Eli ensimmäinen rahastointiesitys hylättiin.

Tämä korotustarve arvioidaan ensi keväänä. Nyt vuoden vaihteessa valmistuu uusi eläke-ennuste ja vastuulaskelma. Mukaan on otettu uusi heikoin skenaario, jossa työntekijämäärä puolittuu vuoteen 2030 mennessä. Se on niin iso pudotus, että siihen ei enää riitä eläköityminen, vaan siinä on - jos sen mukaan jouduttaisiin menemään - muitakin henkilöstövähennyksiä mukana. Odotetaan myös tilinpäätöksen valmistumista, jolloin tiedetään eläkerahaston koko ja palkkasumman kehitys. Ja jos tarve vaatii, niin tulen tilinpäätöksen esittelemisen yhteydessä toukokuussa antamaan teille varoituksen siitä, että vuonna -16 jompaa kumpaa maksua, todennäköisesti eläkerahastomaksua, esitetään nostettavaksi.

Sitten yhteinen toiminta. Perusmaksun suuruus on edelleen 8,2 %, peritään vain laskennallisen kirkollisveron perusteella, ja lisämaksua ei peritä, eli mikään ei muutu. Kirkon yhteinen toiminta sisältää kirkkohallituksen, hiippakunnallisen toiminnan ja avustukset, ja kirkon yhteisen toiminnan suunta on aleneva. Tässä vielä nämä pylväät purettuna kirkkohallitukseen, hiippakunnalliseen toimintaan ja avustuksiin. Hiippakunnallisen toiminnan pylväät ovat suurin piirtein samansuuruiset näinä vuosina, avustusten aleneva, samoin kirkkohallituksen.

Kirkkohallituksen budjetti ensi vuonna on 8,3 % pienempi kuin tämän vuoden budjetti. Henkilöstö vähenee aika reippaasti. Henkilöstöä on vähennetty, koska strategisia hankkeita on päättynyt, töitä on järjestelty uudelleen, olemme siirtyneet Kipaan ja olemme muuttaneet kirkon taloon. Kaikki nämä ovat olleet toimenpiteitä, joiden myötä henkilöstö on vähentynyt. Samoin muutto uuteen kirkon taloon vähentää huomattavasti kiinteistökulujamme verrattuna siihen, mitä vanhojen kiinteistöjen ylläpito Katajanokalla maksaisi. Eli nämä kaikki yhdessä, plus monet muut pienet toimenpiteet, johtavat siihen, että ensi vuoden budjettimme on 8,3 % pienempi kuin tänä vuonna. Strategisista hankkeista kansliapäällikkö jo mainitsikin, tässä samat hankkeet numeroina. Myös näiden osalta näette tuolta alariviltä, että suunta on ensi vuonna aleneva. Erityisesti Hengellinen elämä verkossa ja verkkohanke ovat hankkeita, jotka osin siirtyvät osaksi kirkkohallituksen normaalia perustyötä ja lakkaavat olemasta erityisiä strategisia hankkeita.

Sitten yksi kuva seurakunta-avustuksista. Myös näiden suunta on valitettavasti jossain määrin aleneva. Yhdistymisavustuksiin tässä ei ole vielä varauduttu - yhdistymisavustukset ovat niitä, joita myönnetään siinä tapauksessa, jos uusi seurakuntayhtymämalli toteutuu. Näillä avustuksilla tuetaan (pääomitetaan) niitä seurakuntia, jotka ovat tasealijäämäisiä, jotta niiden olisi helpompi siirtyä seurakuntayhtymään. Toinen merkittävä aleneminen tai muutos tässä on se, että rakennusavustuksiin esitetään vähemmän rahaa kuin aikaisempina vuosina. Perusteluna tässä on se, että tätä rahaa jää joka vuosi varsin paljon jakamatta.

Yhteisen toiminnan vuosikate, tilikauden yli- tai alijäämä. Ehkä muistatte, että olemme vuosia yrittäneet tehdä alijäämäisiä budjetteja, mutta aina sitten jostain kumman syystä tilinpäätös on kääntynyt plusmerkkiseksi. Tänä vuonna meillä on myös hyvin voimakkaasti alijäämäinen budjetti, ja tämän osalta voin jo sanoa, että tämä ei käänny plusmerkkiseksi. Tästä eteenpäin toivotaan sitten, että nämä ovat jo suunnitteluvaiheessa plusmerkkisiä.

Kipasta kolme diaa. Palvelukeskuksen palvelumaksut määräytyvät kuten tälläkin hetkellä. Asiakkaiden siirtyminen - niin kuin jo äsken mainitsin, kun perustelin keltaista liikennevaloa - on sujunut suunnitelmien mukaan. Alkuperäinen suunnitelma oli tuo liila, elokuun tilanne on tämä vihreä, eli selkeästi aikaistamisia on tapahtunut. Edelleen on vielä muutamia seurakuntia, jotka ovat päättämässä siirtymisestä jo vuonna -16. Kipan laina kirkon keskusrahastosta siirtymävaiheen aikana näyttäisi pysyvän hallinnassa, eli siirtymävaiheen lopussa se olisi tuo 15,4 miljoonaa. Eräänlainen laskennallinen katto lainalle on ollut 16 miljoonaa, eli toivottavasti jäämme sen alle.

Mutta tässäpä nämä pääkohdat.


Paluu