Puheenvuoro



Peura Simo, piispa

Otsikko:
Kirkkohallituksen jäsenten vaali, valitsijamiesten ehdotus 2/2012

Täysistunto:
Torstaina 10 päivänä toukokuuta 2012 klo 15.30

Teksti:
Arvoisa herra puheenjohtaja. Valitsijamiehet ehdottavat maallikkojäseniksi toimittaja Marjaana Perttulaa, apulaisylilääkäri Riitta Alajaa, sosiaalineuvos Esa Koukkaria ja seurakuntaneuvos Risto Rasimusta, överläkare Åsa A. Westerlundia, tilintarkastaja Veikko Väisästä, agrologi Johannes Leppästä, hallintopäällikkö Sami Ojalaa ja varatuomari Outi Nokso-Koivistoa. Tätä esitystä tehdessämme olemme pyrkineet siihen, että tässä maallikkojen joukossa olisi sekä kokemusta runsaasti että sitten myös vaihtuvuutta. Jos esitettyä kokoonpanoa verrataan nykyisen kirkkohallituksen täysistunnon kokoonpanoon, sen jäsenistä kuusi on nyt istuvan kirkkohallituksen jäseniä ja uusia kolme. Uusia ovat Riitta Alaja, Åsa A. Westerlund ja Sami Ojala. Tällä olemme pyrkineet siihen, että kirkkohallituksessa on riittävästi sellaista asiantuntemusta, joka takaa asioiden juohevan käsittelyn. Monia asioita on käsitelty aikaisemminkin kirkkohallituksessa ja pitkään pohdittu, mutta sitten myös olemme halunneet tarjota uudistumisen mahdollisuuden. Ehdokkaiden ikäjakauma seuraavanlainen: neljä jäsentä on 40-luvulla syntyneitä, kaksi 50-luvulla syntyneitä, kaksi 60-luvulla syntyneitä ja yksi 70-luvulla syntynyt. Kun tätä päätöstä neljän vuoden päästä tehdään uudelleen, on varmaankin paljon enemmän mietittävää kuin nyt. Näistä nykyisistä jäsenistä voidaan yhteisesti sanoa, että heillä on monipuolinen, vahva osaaminen, laaja kirkon elämän tuntemus ja erilaista tietotaitoa, joka on avuksi kirkkohallituksen jäsenenä toimittaessa. Uudet jäsenet, nämä kolme, heidän joukossaan on tuomiokapitulin maallikkojäsen, seurakuntayhtymän ja seurakunnan hallinnon eri tehtäviin perehtynyttä, kirkolliskokouksen jäsenyyttä ja kokemusta erilaisten yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta. Tässä yhdeksän joukossa tulevat esiin kansankirkon eri puolet. Esitys täyttää myöskin 40/60-periaatteen ehdot, yhdeksästä jäsenestä neljä on naisia, viisi miehiä. Kun otetaan piispajäsenet ja pappisjäsenet huomioon, arkkipiispaa ei tässä arvioinnissa lasketa mukaan, tulevassa kirkkohallituksen kollegiossa on kuusi naista, seitsemän miestä. Niistä hiippakunnista, joista on kaksi jäsentä, toinen on mies ja toinen nainen.

Tätä pohdintaa suorittaessaan valitsijamiehet tiedostivat järjestelmään liittyvän ongelman. Ratkaisuhan tehdään niistä ehdokkaista, joista entinen työnsä päättänyt hiippakuntavaltuusto on tehnyt esityksen ja nyt sitten nämä kirkolliskokousedustajat edustavat jo uuden hiippakuntavaltuuston toimikauden aikaa. Mitä tapahtuu silloin, jos hiippakuntavaltuustolla ja kirkolliskokousedustajilla on keskenään kovin erilainen näkemys siitä, missä järjestyksessä näitä ehdokkaita tulisi ottaa tarkasteluun? Tähän asiaan pitäisi kirkkolain kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnittää huomiota.

Maallikkojäsenten osalta valitsijamiesten esitys on yksimielinen. Keskustelua käytiin, mutta esitys on yksimielinen. Pappisjäseniä ajateltaessa meillä oli pohdittavana kuusi ehdokasta: Oulun, Espoon ja Turun arkkihiippakunnista. Henkilöistä ei hirvittävän paljon keskustelua käyty, enemmänkin siitä, minkä hiippakunnan vuoro on saada pappisedustus kirkkohallituksen täysistuntoon. Vuosina 1996-2000 edustajat olivat Turun ja Oulun hiippakunnista, Oulun hiippakunnan edustaja vaihtui ja tilalle tuli edustaja Kuopiosta. 2000-2004 vuorossa olivat Kuopio ja Helsinki, 2004-2008 Lapua ja Porvoo, 2008-2012 Mikkeli ja Tampere. Pidimme periaatteena sitä, että pappisedustajat eivät tule samasta hiippakunnasta kuin kirkkohallituksen piispajäsenet, jotka ovat piispainkokouksen päätöksen mukaan tällä kertaa Helsingin ja Porvoon hiippakunnista. Pidimme myös kiinni siitä, että viime kaudella olleet edustajat tai heidän edustamansa hiippakunta ei tule kysymykseen. Pyrkimyksemme oli pääpiirteissään pitää kiinni tästä rotaatiosta. Jos katsotaan pappisjäsenten kokonaisuutta, niin tällä hetkellä piispajäsenet ovat pääkaupunkiseudulta. Tämä johti siihen, että pääkaupunkiseutu on aika vahvasti tulevassa kirkkohallituksen kokoonpanossa edustettuna ja sen vuoksi päädyimme siihen, että tällä kertaa vuorossa olisivat Turku ja Oulu. Valitsijamiehillä on hyvin vahva yhteinen näkemys siitä, että Espoon hiippakunnan on päästävä mukaan pappien rotaatioon. Me emme voi tehdä minkäänlaisia sitovia päätöksiä ajatellen seuraavaa kirkolliskokousta, mutta mielestämme Espoon toiveeseen, että he saisivat vuoron, olisi suhtauduttava tulevaisuudessa vakavasti, sitten kun asia on seuraavan kerran esillä neljän vuoden päästä.

Pappisjäsenten ehdokasasettelua ei ole erityisemmin säädelty, tiedossa kuitenkin on, että kun tehdään kirkon keskushallinnon uudistusta ja myös kirkkolain ja -järjestyksen muutoksia, niin tämä ehdokasasettelu tulee täsmentymään. Pappisehdokkaat, kaikki kuusi, jotka tarkastelussa olivat, ovat papiston arvostamia työtovereita; he nauttivat papiston luottamusta ja sopivat hyvin koko papiston edustajiksi. Pidimme myös kiinni siitä periaatteesta, että toinen valittavista on mies ja toinen nainen. Äänestyksen jälkeen koskien sitä, valitaanko toinen jäsen Espoosta vai ei, päädyimme siihen, että pappisjäsenet tulevat Oulun ja Turun arkkihiippakunnista. Äänestyksen tulos oli 22-3. Näin päädyimme siihen, että pappisjäsenet ovat Eija Nivala ja Tapio Seppälä.

Valitsijamiesten työskentely on sujunut hyvässä, reilussa hengessä. Jos katsoo kokonaisuutta, joka syntyy, niin meillä on kirkkohallituksessa yhteistyökykyisiä jäseniä. Heillä on taitoa asettua toisten ja toisella tapaa ajattelevien tilanteeseen. He ovat kirkon uskoon sitoutuneet, ja heillä on monipuolista osaamista. Näillä ajatuksilla valitsijamiehet jättävät asian päätettäväksi.


Paluu