Puheenvuoro
Simola Pertti
,
edustaja
Otsikko:
Kertomus Kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuonna 2010, talousvaliokunnan mietintö 2/2011
Täysistunto:
Torstaina 5 päivänä toukokuuta 2011 klo 9.00
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kirkolla on mittava henkilöstö. Henkilöstön lukumäärä vuonna 2010 oli 21 458. Vuosityövoimaksi muutettuna se on runsaat 15 500 henkilötyövuotta. Vuosina 2002 - 2009 henkilöstön määrä kasvoi 850 hengellä. Vuonna 2010 tapahtui kuitenkin pieni taite vähenemisen suuntaan. Henkilöstön määrä väheni 140:llä, mikä on 0,6 %. Vuosityövoimana vähennys oli 49, 0,3 %. Tätä vähenemistä ei voi pitää kovin merkittävänä. Ehkä se kuitenkin jokin taite voi olla.
Kirkko on suuri työnantaja. Näin Kirkon työmarkkinalaitoksella on kirkossa tärkeä tehtävä. Työmarkkinalaitoksen toimintakertomuksesta talousvaliokunta tahtoo kannanotossaan nostaa esiin neljä asiaa. Ensimmäinen on se, että seurakuntien henkilöstö on naisvaltainen. Kehitys tähän suuntaan on jatkunut pitkään. Naisia kirkon työntekijöistä oli vuonna 2010 70,9 %. Tosin 2009 se oli hiukan yli 71 %, eli pientä käännöstä on tässäkin. Talousvaliokunta pitää tavoiteltavana seurakuntien henkilöstön nykyistä tasapuolisempaa sukupuolijakaumaa. Siksi seurakuntien tulisi tasa-arvosuunnitelmissaan ottaa tämä huomioon. Toki talousvaliokunta tietää, että tähän on monia muitakin syitä, muun muassa se, että kirkon ammattiin valmistaviin oppilaitoksiin hakeutuu tänä päivänä selvästi enemmän naisia kuin miehiä.
Toinen asia, jonka talousvaliokunta tahtoo ottaa esiin, on kirkon uusi vuonna 2007 käyttöön otettu palkkausjärjestelmä, joka on ollut seurakunnille haasteellinen ja paljon työtä vaatinut tehtävä. Uusi järjestelmä on voinut vahvistaa hyvään johtamiseen kuuluvia asioita, esimerkiksi tehtävänkuvien selkeyttämistä, työn tavoitteiden asettamista sekä esimiesten ja alaisten säännöllisten keskustelujen käyttöä. Palkkausjärjestelmään liittyy kolme osaa: tehtävän vaativuuteen liittyvä palkanosa, vuosisidonnainen palkanosa ja henkilökohtainen harkinnanvarainen palkanosa, joka perustuu siihen, miten työntekijä suoriutuu hänelle asetetuista tehtävistä. Tämän kolmannen palkanosan käyttöönotto on seurakunnissa valmisteluvaiheessa. Tätäkin tehtävää voi pitää vaativana ja työläänä. Palkanosan käyttöönottoa on pilotoitu 9 seurakuntataloudessa. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että työn tuloksista kootaan materiaalia kaikkien seurakuntien hyödynnettäväksi. Työ on silti pakko tehdä jokaisessa seurakuntataloudessa erikseen.
Vuonna 2010, tämä on kolmas asia, johon tahdomme kiinnittää huomiota, hyväksyttiin kirkon uusi henkilöstön kehittämissopimus. Sopimuksessa kannustetaan seurakuntia ottamaan kehittämistoiminnassaan huomioon sekä seurakunnan että kokonaiskirkon tarpeet. Tämä on tärkeä näkökulma. Henkilöstön kehittämisessä näkökulma ei saisi olla kapea, vain omaa seurakuntaa koskeva. Kouluttamisessa tulisi nähdä myös työntekijän pitkäaikainen kehittyminen työssään ja kirkon yhteiset tarpeet. Tärkeää on myös nähdä koulutuksen vaikutus työhyvinvointiin ja motivaatioon. Koulutuksen ei pitäisi olla mahdollisissa säästösuunnitelmissa kärjessä vaan pikemminkin aivan hännillä.
Kirkon työalabarometri julkaistiin keväällä 2010. Barometri kertoo, että työntekijöiden työhyvinvointi ja työtyytyväisyys on lisääntynyt useilla mittareilla arvioituna. Kirkossa on siis kivempi olla töissä kuin kirkon julkisuuskuva antaa ymmärtää. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että kirkon työmarkkinalaitos kannustaa seurakuntia työhyvinvoinnin seurantaan ja tekemään säännöllisin väliajoin työhyvinvoinnin kartoituksia.
Kirkon työmarkkinalaitokselle voi myös antaa kiitoksen hyvin tehdystä työstä.
Paluu