Puheenvuoro



Seppo Väisänen, edustaja

Otsikko:
Herran siunauksen sanamuodon palauttaminen alkuperäiseen muotoonsa jumalanpalvelusten yhteydessä (Edustaja-aloite 4/2008)

Täysistunto:
Keskiviikkona 7 päivänä toukokuuta 2008 klo 14.35

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisa arkkipiispa ja hyvät edustajatoverit. Tämä käsillä oleva aloite Herran siunauksen sanamuodon palauttamisesta alkuperäiseen muotoonsa, tarkoittaa nimenomaan sinä-muodon palauttamista, voitaisiin nivoa samaan kontekstiin, josta oli viime viikon Kotimaassa hyvin näyttävä juttu otsikolla "Messu pysyy kirkon kipupisteenä". Tuo otsikkohan perustui Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Kimmo Ketolan haastatteluun ja siihen karuun tosiasiaan, että kirkkomme pääjumalanpalvelusten kävijämäärä on jatkuvasti laskenut neljänä viime vuotena peräkkäin, näistä suurin toivein toteutetuista jumalanpalvelusuudistuksista huolimatta. Syitä tähän katoon voi tietenkin olla hyvinkin monenlaisia, mutta saattaisiko yksi syy olla läheisyyden ja lämmön ja persoonallisen kosketuskohdan puuttuminen jumalanpalveluksistamme? Unohtamatta tietenkään sitä, miten keskeistä on Jumalan Sanasta ammentava rukiisen leivän jakaminen sanankuulijoille. Ja nyt en tietenkään väitä sitä, että Herran siunauksen lausuminen tuossa sinä-muodossa seurakunnalle olisi aivan kuin sellainen simpsalapim-ratkaisu tuon mainitun kipupisteen hoitamiseen, ei tietenkään. Mutta voisiko se omalta pieneltä osaltaan olla tuomassa yhteiseen jumalanpalvelukseen lisää sitä lämpöä, ja myöskin messuun vaikka satunnaisesti tulevaa kävijää persoonallisesti puhuttelevaa tuntua, jota tämän kovan ja kylmän ajan keskellä elävä ihminen kuitenkin kaipaa? Tässä on mielestäni yksi aivan kuin lisäperustelu tuolle "Herra siunatkoon sinua" -sanamuodon uudelleen käyttöön ottamiselle, liittyen kirjallisen aloitteen perusteluosan kohtaan 2.

Ensimmäinen perustelu kirjallisessa aloitteessa teitä-sanan harhaan johtavista assosiaatioista voidaan ehkä ohittaa sellaisella hyväntahtoisella hymähdyksellä, että kaikkea se Mikkelin mies keksiikin. Taustalla on kuitenkin ihan omakohtainen kokemus, jonka nyt tässä kerron. Muutamia vuosia sitten en voinut mitään sille, että aina kun pappi alkoi lausua alttarilta Herran siunausta noilla totutuilla sanoilla, että "Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä", mieleeni nousi ihan tahtomattani jatko, että "maanteitä, kyläteitä, rautateitä..." etc. Tietysti näin jälkeenpäin ajatellen on noussut mieleen kysymys, että liekö se ollut vanha vihtahousu, joka tuolla tavoin yritti häiritä omaa kirkkohartauttani. En tiedä. No leikki leikkinä, joka tapauksessa tuo sanamuoto "Herra siunatkoon sinua" sulkee jo ennakolta pois tuollaiset turhat assosiaatiot, jotka tämä meidän suomen kieli aiheuttaa, kun samalla sanalla on eri merkityksiä.

Painavin peruste kuitenkin tälle aloitteelle on se alkuperäinen sanamuoto, jollaisena Herran siunaus on talletettuna meille Raamatussa. Ja koska se on hyvin lyhyt kohta, muistin virkistykseksi ajattelin lukea sen suoraan täältä Raamatusta. Eli 4. Moos. 6, jakeesta 22 eteenpäin. Tässä on nämä sanat: "Herra sanoi Moosekselle: 'Sano Aaronille ja hänen pojilleen: Kun siunaatte Israelin, lausukaa sille näin: Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua, Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.'" Ja sitten siinä on vielä lisäys: "Kun he näin siunaavat Israelin minun nimeeni, minä annan sille siunaukseni." Ja tuo siunaus lausuttiin todella suurelle kansanjoukolle tuossa sinä-muodossa tarkoittaen koolla olevaa Israelin kansaa seurakuntana. Ja nyt kysyn, että eikö tuota samaa ajattelua voisi aivan hyvin soveltaa myös tähän meidän omaan aikaamme? Siinä siunaus kohdistetaan silloin koko seurakunnalle sinä-muodossa, ja samalla jokainen yksittäinen messuun osallistuja voi kokea, että tämä tarkoittaa myöskin minua ihan henkilökohtaisesti. Toki tiedän, että aika moni pappiskollega käyttää jo nykyisinkin sinä-muotoa siunatessaan kirkkokansan messun päätteeksi. Mutta aivan erilainen painoarvo asialla olisi, jos siitä keskustellaan täällä kirkolliskokouksessa ja tehdään päätös kyseisen sanamuotomuutoksen valmisteluprosessin käynnistämisestä. Herra siunatkoon sinua. Kiitos.


Paluu