Puheenvuoro



Häkkinen Seppo, piispa

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2014 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2016, talousvaliokunnan mietintö 4/2013 kirkkohallituksen esityksestä 3/2013 ja talousarvioaloitteesta 1/2013

Täysistunto:
Torstaina 7 päivänä marraskuuta 2013 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Puheenvuoroni koskee talousvaliokunnan mietinnön hiippakunnallista toimintaa koskevaa osaa. Mikkelin hiippakunnan tilinpäätös on ollut vuonna 2011 yli 42 000 euroa alijäämäinen, vuonna 2012 yli 96 000 euroa alijäämäinen ja tämän vuoden talousarvio on tehty sen mukaan, että alijäämä on 94 100 euroa. Tällä hetkellä talousarvion toteuman mukaan, tuo toteuma lienee syyskuun tilanne, joka on todellisesti voitu todeta, olemme 40 000 euroa miinuksella. Tulemme siis tekemään säästötoimenpiteistämme huolimatta tänäkin vuonna arviolta ainakin noin 60 000 euron alijäämäisen tilinpäätöksen. Emme ehkä toivon mukaan niin paljon kuin mitä talousarviossa on arvioitu. Tämä osoittaa sen, että kyse ei siis ole yksittäisestä notkahduksesta vaan pysyvästä rakenteellisesta alijäämästä. Hiippakunnista ainoana Mikkelin hiippakunta on jo useamman vuoden ajan todellisesti kattanut mittavat alijäämät rahastostaan. Mikkelin hiippakunta on hiippakunnista ainoa, jolla talousarvioraamin mukainen määräraha ei riitä normaalin perustoiminnan rahoittamiseen ja ylläpitämiseen. Kiinnitän huomiota siihen, että Mikkelin hiippakunnalla on hiippakunnista pienimmät toimintamäärärahat. Sillä ei ole muihin verrattuna mitään lisävirkoja vaan henkilöstöresursseina on ne perusvirat, joita muissakin kapituleissa on. Ja niiden kautta toteutetaan täysimääräisesti kaikki hiippakunnalle kuuluvat tehtävät. Hiippakuntamme ei ole alueeltaan, toiminnoiltaan tai muultakaan kustannusrakenteeltaan toisia hiippakuntia pienempi. Hiippakunta on aina elänyt säästeliäästi ja taloudellisesti. Ehkä se onkin meidän ongelmiemme syy. Myös kokonaiskustannuksiltaan hiippakunta on kirkon kannalta edullinen ja kustannustehokas. Sen toimitilakulut ovat hallitut ja pienet, esimerkiksi piispantalo- ja virka-asuntokustannuksia ei ole aiheutunut. Kuten talousvaliokunnan mietinnöstä näkyy, valiokunta on kirkkohallituksen esityksen mukaisesti harkinnut, ettei anomaamme 54 000 euron ylitykseen annetusta talousarviokehyksestä ole mahdollisuutta. Toteutuuko tässä edustaja Kujalan viime toukokuussa lausuma perustelu, että nälkäinen koira juoksee paremmin? Vaan joskus senkin juoksu loppuu. Jotta näin ei kävisi, toivon, että tämä meidän hiippakuntaamme kohdistuva erityisongelma saataisiin ratkaistua muulla tavalla. Ja siksi jälleen kerran tästä asiasta olen tullut tämän puheenvuoron pitämään. Anomamme 54 000 euron lisäys on kirkon yhteisen toiminnan vuotuisista 55 miljoonan määrärahoista tai hiippakuntien 13 miljoonan euron määrärahoissa varsin pieni summa. Odotuksemme on, että pääsisimme tasavertaiseen asemaan muiden hiippakuntien kanssa. Tasapuolista kohtelua on mielestäni se, että kaikille kapituleille myönnettäisiin sellaiset toimintamäärärahat, joilla kyetään hoitamaan lakisääteiset ja muut kapitulille määrätyt ja kuuluvat tehtävät. Talousvaliokunnan mietinnössä todetaan, että "joidenkin hiippakuntien on kuitenkin edelleen rahoitettava toimintaansa osin rahastosiirroin. Rahoituskysymykseen palataan laajemmin siinä vaiheessa, kun seurakuntarakenneuudistus on edennyt riittävän pitkälle." Mikkelin hiippakunnan osalta tämä epätarkka ilmaus jättää huolenaiheen, onko rahoituskysymykseen palaaminen liian myöhäistä. Talousvaliokunnan puheenjohtaja totesi juuri äsken puheenvuorossaan, että Mikkelin hiippakunnan erityisongelmaa on tarpeen selvittää. Haluan luottaa tähän lupaukseen, en siksi tee talousvaliokunnan esityksestä poikkeavaa esitystä tai toivomuspontta, vaikka tätäkin olen harkinnut. Mutta toivon, että tämä huolenaiheemme otetaan riittävän vakavasti huomioon.


Paluu