Puheenvuoro



Pyhäjärvi Pirjo, edustaja

Otsikko:
Kirkkoherranvaalia koskevien kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen, lakivaliokunnan mietintö 1/2010 kirkkohallituksen esityksestä 1/2009

Täysistunto:
Torstaina 6 päivänä toukokuuta 2010 klo 15.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Ensin tämmöinen pieni tekninen huomautus. Nyt tässä on käynyt ilmeisesti sillä tavoin, että tähän mietintöön liittyvä perustevaliokunnan lausunto on jaettu teille erillisenä kappaleena, eli näitä ei ole niitattu yhteen, niin kuin yleensä on tapana, mutta ne löytyvät sieltä ja joka tapauksessa mietinnössä on referoitu perustevaliokunnan lausunnon keskeiset kohdat.

Papin vaali ja erityisesti kirkkoherran vaali taitavat olla niitä aiheita, joita aina silloin tällöin käsitellään kirkolliskokouksessa. Vaikka näin on, kirkkoherran vaalitavassa ei viimeisten 50 vuoden aikana tapahtunut mitään oleellisia muutoksia. Kuten kirkkohallituksen esityksestä käy ilmi nykyinen välitön vaali on tullut käyttöön 1950-luvulla, jonka jälkeen heti ryhdyttiin tekemään ehdotuksia välillisestä vaalista. Asiaa on pariin otteeseen tutkittu erilaisissa komiteoissa, mutta vuosien 1963 ja 1994 kirkolliskokoukset ovat päättäneet säilyttää entisen vaalitavan. Näissä prosesseissa on aina vierähtänyt muutama vuosi, eikä nyt käsiteltävänä oleva esitys tee poikkeusta. Tämä asia on tullut vireille toukokuussa 2006 edustaja-aloitteena, jossa esitettiin välilliseen kirkkoherran vaaliin siirtymistä. Jännittävän ja aika täpärän äänestyksen jälkeen asia lähetettiin keväällä 2007 kirkkohallitukselle valmisteltavaksi ja toimenpiteitä varten. Niinpä kirkkohallitus on esittänyt seuraavaa: Kirkkoherra valittaisiin välillisellä vaalilla, jonka toimittaisi kirkkovaltuusto tai seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa seurakuntaneuvosto, siis samalla tavalla kuin nyt valitaan kappalainen. Tuomiokapitulin suorittamasta hakijoiden ehdollepanosta luovuttaisiin. Tuomiokapituli antaisi viranhakijoista lausunnon, jossa todettaisiin hakijoiden kelpoisuus virkaan ja arvioitaisiin heidän ansioitaan. Kirkkoherran ja kappalaisen vaalitavat yhdenmukaistettaisiin mahdollisimman pitkälle. Merkittävin ero olisi siinä, että kirkkoherran vaali olisi kaksivaiheinen siten, että jos kukaan hakijoista ei saisi yli puolta äänistä, uusi vaali toimitettaisiin kahden eniten ääniä saaneen välillä.

Kun tämän kirkkohallituksen ehdotuksen johdosta vuosi sitten käytiin lähetekeskustelua, edustajat olivat puolesta ja vastaan. Päällimmäiseksi jäi mieleen ajatus siitä, että kun seurakuntien olosuhteet ja tarpeet ovat keskenään niin erilaisia, olisi harkittava kahden rinnakkaisen vaalitavan mahdollisuutta. Sama ajatus on tullut vahvasti esille myös epävirallisissa keskusteluissa. Itse asiassa perustevaliokunta otti tämän ajatuksen esiin jo yleisvaliokunnan mietinnön 1/2007 liitteenä olevassa lausunnossaan ja uudelleen nyt lakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa. Myös kirkkohallitus on jonkin verran pohtinut asiaa esityksessään.

Lakivaliokunta on mietintöä laatiessaan ottanut huomioon perustevaliokunnan lausunnon, sekä mahdollisimman laajasti kaikki asiassa käydyt keskustelut. Myös asiassa keväällä 2007 suoritetun äänestyksen tuloksella on ollut oma vaikutuksensa. Näin olemme päätyneet esittämään, että asia palautetaan kirkkohallitukseen uudelleen valmisteltavaksi kahden rinnakkaisen vaalitavan pohjalta. vaalitapa voisi määräytyä suoraan lain nojalla tai se voitaisiin valita. Eri vaihtoehtoja on esitelty mietinnössä. Lakivaliokunnan mielestä vaalitavasta voisi päättää joko seurakunta itse tai tuomiokapituli seurakunnan esityksestä. Kaikenlaisen taktikoinnin torjumiseksi vaalitavan valinta olisi kuitenkin syytä suorittaa erillään konkreettisesta vaalitilanteesta. Kirkkoherran vaalissa on tärkeää, että sekä seurakunta että tuomiokapituli ovat prosessissa mukana. Lakivaliokunta katsoo kuitenkin, toisin kuin perustevaliokunta, ettei ehdollepanomenettely olisi välttämätön. Lakivaliokunta siis kannattaa kirkkohallituksen esityksessä esitettyä lausuntomenettelyä.

Lakivaliokunta on mietinnössään tarkoituksella välttänyt ehdottomia kannanottoja, jotta kirkkohallitukselle asian valmistelijana jäisi riittävästi liikkumatilaa ja varaa harkita erilaisia vaihtoehtoja. Valiokunta on suurimmalta osalta tyytynyt mietinnössään vain esittelemään erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisia ongelmatilanteita. Olemme nostaneet esiin asioita, joita meidän mielestämme on syytä vielä selvittää. Muutoksenhakuun ja vaalimenettelyn joutuisuuteen liittyvä osio on mielestäni erityisen pohdiskeleva ja vähän pitkäkin, mikä toivottavasti kuvaa sitä, että lakivaliokunta on nähnyt tärkeäksi sen, että näihin seikkoihin kiinnitetään erityistä huomiota uudessa valmistelussa.

Arvoisa puheenjohtaja. Asioiden eteneminen kirkossa on usein tuskastuttavan hidasta. Siitä huolimatta lakivaliokunta esittää, että kirkolliskokous jättäisi kirkkohallituksen esityksen raukeamaan ja lähettäisi tämän asian vielä kirkkohallituksen valmisteltavaksi. Jos kahden rinnakkaisen vaalitavan malli toteutuisi, seurakuntien erilaiset tarpeet ja olosuhteet voitaisiin tulevaisuuden kirkkoherroja valittaessa ottaa nykyistä paremmin huomioon.



Paluu