Puheenvuoro
Keskitalo Jukka
,
kansliapäällikkö
Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2013 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2013 - 2015 (Kirkkohallituksen esitys 8/2012)
Täysistunto:
Maanantaina 5 päivänä marraskuuta 2012 klo 13.00
Teksti:
Herra arkkipiispa, hyvät edustajat. Kirkolla on seuraavina vuosina edessään monia toiminnallisia ja rakenteellisia haasteita. En väitä, että kaikkiin näihin haasteisiin voidaan vastata sillä toiminta- ja taloussuunnitelmalla, joka nyt on käsittelyssä, mutta haluan sanoa, että osaan niistä kyllä vastataan jo tässä suunnitelmassa ja tällä suunnitelmakaudella. Toisaalta perustoiminnan kautta, toisaalta niin sanottujen kärkihankkeitten kautta, joita nyt aivan erityisesti haluan valaista ja kertoa niiden tämänhetkisestä vaiheesta. Kirkkohallituksen osalta näihin uusiin haasteisiin, uusiin innovointitarpeisiin, on vastattu aika pitkälti näiden kärkihankkeiden välityksellä. Vakaan taloudellisen tilanteen vuosina on ollut mahdollista käynnistää hankkeita ja sitä kautta jakaa Kirkon keskusrahastolle kertynyttä ylijäämää tasaisesti kaikkien seurakuntien hyväksi. Kirkon ja sitä myötä kirkkohallituksen käytettävissä olevat resurssit, myöskin taloudelliset resurssit todennäköisesti niukkenevat lähiaikoina. Meidän on kuitenkin muistettava, että kirkkohallituksella on koko ajan ne lakisääteiset tehtävät, jotka kirkkolaki määrää kirkkohallitukselle. Kirkkohallituksen tehtävänä on myös panna toimeen kirkolliskokouksen antamat tehtävänannot. Jos ja kun taloudelliset resurssit niukkenevat, olemme vaikean dilemman edessä, joudummeko vähentämään näitä kehityshankkeita, joiden välityksellä on pystytty vastaamaan uusiin tarpeisiin? Varmasti sitä joudutaan miettimään. Toisaalta mietimme koko ajan miten teemme kirkkohallituksessa tehokkaammin ne lakisääteiset perustehtävät, jotka meidän kaikissa olosuhteissa täytyy tehdä. Muutama sana näistä kärkihankkeita.
Jumalanpalveluselämän kehittämishanke käynnistettiin aikanaan kirkolliskokouksen aloitteesta. Se liittyy Meidän kirkko -strategian hengellisen elämän vahvistamista koskevaan painopisteeseen. Hankkeessa on saavutettu jo tähän mennessäni huomionarvoisia tuloksia. Pilottiseurakunnissa, joissa on satsattu jumalanpalveluselämän kehittämiseen, on nähtävissä tuloksia ja osallistujamäärien kasvua. Ensi vuosi on tämän hankkeen viimeinen vuosi. Hengellinen elämä verkossa -hanke päättyy jo tämän vuoden lopussa. Kaksi seuraavaa vuotta, vuodet 2013–2014, ovat luonteeltaan siirtymävuosia, joiden aikana hankkeen myötä saatua osaamista ja kokemusta on tarkoitus siirtää osaksi normaalia organisaatiota ja sen tehtäviä. Kirkkohallituksessa ei sen perustehtävän näkökulmasta ole mielekästä jatkossa tehdä operatiivista verkkotyötä. Kirkkohallitukselle luontevat tehtävät verkkotyön kokonaisuudessa ovat pikemminkin koordinaatio- ja kehittämistehtävät. Verkkotyö on voimakkaasti kehittyvää, joten kirkon on tarpeen olla avoin myös uusien palvelujen luomisella ja yhteistyösopimuksille jatkossakin. Koordinointitehtävät kuuluvat kyllä luontevasti jatkossakin kirkkohallitukselle. Sekä yhteisöpalveluihin että verkkokeskusteluihin liittyvä sisällön tuotanto kuitenkin jatkossa tulisi olemaan seurakuntien ja seurakuntayhtymien vastuulla. Tähän liittyvästä työnjaosta kirkkohallituksen ja ehkä pääsääntöisesti isoimpien seurakuntayhteisöjen ja seurakuntayhtymien välillä keskustellaan kuluvan syksyn ja talven aikana. Toivon, että tässä löydetään hyvä työnjako kirkkohallituksen ja näiden muiden toimijoiden kesken. Kirkon ruotsinkielisen verkkotyön kehittämistä jatketaan yhteistyössä suomenkielisen valtakunnallisen verkkotyön, yhdessä KCSA:n, Porvoon hiippakunnan ja ruotsinkielisten seurakuntien kesken yhteistyöverkoston vahvistamiseksi.
Toimintaan verkossa liittyy kuitenkin myös teknisiä haasteita. Tähän pyritään vastaamaan uudella hankkeella, kirkon verkkohankkeella. Tällä hetkellä seurakuntien verkkopalvelut toteutetaan yksittäisten seurakuntien tai seurakuntayhtymien teknisillä ratkaisuilla. Verkkopalveluja tuottaa suuri joukko teknisiä toimittajia ja tämän vuoksi verkkopalvelujen hankkiminen, tuottaminen, ylläpitäminen ja kehittäminen on hajanaista ja kallista. Samoin kirkon ilme kokonaisuudessaan on verkossa hajanainen. Näihin haasteisiin on tarkoitus vastata toimintasuunnitelmassa olevalla seurakuntien ja kirkkohallituksen yhteisellä verkkohankkeella. Aloite tähän on tullut seurakunnista ja hanketta on suunniteltu yhdessä seurakuntien edustajien kanssa. Tämän hankkeen tavoitteena on tarjota seurakunnille jatkossa yhtenäinen verkkoalusta, verkkoympäristö ja toimintamalli, jolla on mahdollista tarjota seurakuntien verkkopalvelut siten, että niistä ja kokonaiskirkon palveluista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Toteutuessaan hanke tuottaa toiminnallista hyötyä ja kustannussäästöjä. Toiminnallista hyötyä saadaan siitä, että seurakuntien ei tarvitse kilpailuttaa ja toteuttaa 4-5 vuoden välein palvelujen uudistamiseen liittyviä hankintoja. Uuden palvelun myötä seurakunnat saavat käyttöönsä myös kirkon yhteisiä verkkosisältöjä, joten jokaisen seurakunnan ei tarvitse itse tuottaa esimerkiksi toimituksiin liittyvää aineistoa verkkoon. Hankkeeseen sitoutuvat kieltämättä merkittävät kustannukset kuittaantuvat, kun neljäsosa seurakunnista liittyy palvelun käyttäjiksi. Näin voidaan hanketta kohtaan osoitetun kiinnostuksen pohjalta odottaa tapahtuvan kolmen vuoden sisällä.
Kirkon yhteisiin kehittämishankkeisiin kuuluvat myös jo pidempään työn alla olleet Kitke eli kirkonkirjojenpidon ja tietojärjestelmien kehittäminen ja Kipa, Kirkon palvelukeskus, jotka ovat tietojärjestelmien osalta valmistuneet. Kirkon palvelukeskuksen Kipan toiminta käynnistyi ensimmäisten asiakasseurakuntien kanssa tänä vuonna, syyskuun ensimmäisenä päivänä. Viiden vuoden siirtymäkauden aikana voidaan seurakunnissa hyödyntää eläkkeelle jäämistä uuteen toimintamalliin siirtymisessä. Haasteena Kipan tuottamien säästöjen realisoitumiselle jo siirtymäkaudella on se, että monet seurakuntataloudet ovat ajoittaneet asiakkaaksi siirtymisensä tämän siirtymäkauden viimeiselle vuodelle, eli vuoteen 2017. Mikäli seurakunnissa on edellytyksiä aikaistaa Kipan asiakkaaksi tuloa, niitä rohkaistaan siihen. Kirkon yhteinen jäsentietojärjestelmä on otettu käyttöön kuluvan vuoden aikana. Jatkossa tarvitaan kuitenkin järjestelmän toiminnallista kehittämistä. Jatkossa tärkeää on myös kirkonkirjojenpidon alueellinen ja valtakunnallinen uudelleenorganisointi, jolla voidaan tulevaisuudessa saavuttaa merkittäviä säästöjä. Lisäksi Kirjurin ja kirkon muiden yhteisten tietojärjestelmien rajapintoja kehitetään edelleen. Tämä hanke jatkuu koko suunnittelukauden ajan.
Muutama sana seurakuntarakenteiden kehittämishankkeesta. Seurakuntarakenteiden kehittämishankkeessa on valmisteltu kirkon paikallistason rakenneuudistuksen kokonaisuus, jota siis käsitellään vielä tällä viikolla täällä kirkolliskokouksessa. Menemättä sinänsä esityksen yksityiskohtiin totean kuitenkin yleisesti, että hankkeessa on haluttu ja halutaan myös jatkossa kuunnella tarkasti seurakuntien palautetta. Kirkolliskokouksen linjausten jälkeen, jotka toivottavasti saadaan viimeistään toukokuussa ja jotka antavat riittävän selvän signaalin ja suunnan projektin jatkotyölle, valmistellaan niiden edellyttämät kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen muutokset. Hanke tulee sisältämään uudistuksen vaikutusten ennakkoarvioinnin ja seurakuntia tukevien palvelujen ja avustusmallien suunnittelun esimerkiksi muutosjohtamisen ja muutosviestinnän näkökulmasta. Hanketta viedään eteenpäin kolmen alaprojektin avulla. Nämä projektit ovat seurakuntarakenteiden projekti, seurakuntatalouden projekti ja rakennemuutoksen tuen projekti. Hanke jatkuu koko suunnittelukauden. Muista hankkeista todettakoon, että kirkkolain kodifiointihanke jatkuu koko suunnittelukauden ja kirkkohallituksen strategian täytäntöönpano vielä ensi vuoden. Uutena hankkeena esitetään reformaation 500-vuotisjuhlavuoden 2017 valmistelua. Hankkeen avulla on tarkoitus nostaa kristinuskon ja luterilaisuuden merkitys laajasti suomalaiseen julkisuuteen ja keskusteluun. Merkittävä osa tässä hankkeessa ja sen toteutuksessa tulee olemaan seurakuntien ja koulujen välisellä yhteistyöllä. Samoin alkavana hankkeena on Seurakuntavaalit 2014 -hanke. Lopuksi haluan vielä todeta, että tulevaisuus haastaa kirkkoa monin tavoin, enkä väitä, että näillä esittelemilläni hankkeilla pystytään vastaamaan kaikkiin haasteisiin. Mutta kuten sanoin, tässä on hyvä alku ja monia alhaalta nousevia ideoita on kanavoitu näihin projekteihin. Kirkolla on yhä vähemmän itsestäänselvyyksiä oman asemansa, jäsenistönsä ja mielekkäiden toimintatapojensa suhteen. Nyt tarvitaan kirkon perussanomasta ammentavaa uudenlaista yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista ja ulospäin suuntautumista. Tarvitaan myös ennen kaikkea rohkeutta ja luovuutta työmme kehittämiseen ja uusien mallien kokeilemiseen.
Paluu