Puheenvuoro



Pihlaja Pirjo, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muuttaminen koskien valtion rahoitusta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin (Kirkkohallituksen esitys 9/2014)

Täysistunto:
Maanantaina 3 päivänä marraskuuta 2014 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kirkolliskokousedustajat. Kirkkohallituksen esityksen taustalla on hallitusohjelman linjauksen perusteella asetetun valtiovarainministeriön asettaman työryhmän ehdotus siitä, että seurakuntien yhteisövero-osuus poistetaan ja jatkossa evankelis-luterilaisille seurakunnille myönnettäisiin valtion rahoitusta samalla, kun seurakuntien verotuskustannuksia lasketaan. Kirkolliskokous piti tätä muutosta mahdollisena viime toukokuussa sekä valtiovarainministeriölle että opetus- ja kulttuuriministeriölle antamissaan lausunnoissa.

Tämän kirkkolainsäädännön esityksen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltu lainsäädäntö ja toukokuussa kirkolliskokouksen antaman lausunnon perusteella ministeriössä on hyvällä tavalla jatkovalmisteltu lakiesitystä siten, että valtion rahoitus seurakuntien ja seurakuntayhtymien hoitamiin yhteiskunnallisiin tehtäviin ei olisi sidottu valtionavustuslakiin. Uusi lain nimikekin on laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Kun rahoitusta ei enää sidottaisiin valtionavustuslainsäädäntöön kirkolliskokouksen lausunnossa nostetut aiemmat ministeriön valmisteleman esityksen epäkohdat ovat korjaantuneet. Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema lakiluonnos on kirkkohallituksen esityksen liitteenä.

Nyt esillä olevan kirkkohallituksen esityksen tavoitteena on omalta osaltaan muuttaa kirkollisten säädösten säännöksiä siten, että ne ovat linjassa ehdotetun yhteiskunnallisten tehtävien rahoitusmuutosten kanssa. Tavoitteena on ensinnäkin säätää toimivaltasuhteista kirkon sisällä koskien saatavan rahoituksen jakoa seurakunnille ja seurakuntayhtymille. Tavoitteena on myös varmistua siitä, että rahoitus ohjautuu parhaalla mahdollisella tavalla lailla säädettyihin yhteiskunnallisiin tehtäviin eli hautaustoimeen, väestökirjanpidon tehtäviin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimistojen ylläpitoon.

Lisäksi lainsäädännön tavoitteena on säätää niistä keinoista, joilla varmistutaan siitä, että Kirkon keskusrahasto saa riittävästi tietoja myönnetyn rahoituksen käytöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemassa rahoituslaissa Kirkon keskusrahasto velvoitetaan toimittamaan ministeriölle sen määräämät yhteiskunnallisten tehtävien kustannusten seurantaa varten tarvittavat tiedot.

Kirkkohallituksen esityksessä ehdotetaan kirkkolain kirkolliskokouksen tehtäviä koskevaa pykälää muutettavaksi siten, että kirkolliskokous hyväksyessään Kirkon keskusrahaston toiminta- ja taloussuunnitelman sekä seuraavan vuoden talousarvion samassa yhteydessä hyväksyisi myös rahoituksen jakautumisen perusteista seurakunnille, seurakuntayhtymille ja kirkkohallitukselle. Vaikka pääosa rahoituksesta jaettaisiin kirkolliskokouksen päättämän jakoperusteen mukaan edelleen seurakuntatalouksille. Osa rahoituksesta voitaisiin käyttää kirkkohallituksen vastuulla olevan kirkon jäsenrekisterin ylläpitotehtäviin. Lisäksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston kunnossapito ja peruskorjausmenoihin voitaisiin suoraan jakaa rahaa Kirkon keskusrahaston toimesta. Tältä osin nykyinen Keskusrahaston avustusjärjestelmä tulee myös uudelleen arvioida.

Esityksessä ehdotetaan myös, että kirkkohallitus ei voisi delegoida rahoitukseen kuuluvaa päätösvaltaa virastokollegiolle, johtokunnalle tai viranhaltijalle vaan päätökset tehtäisiin kirkkohallituksen täysistunnossa. Nykyinen säännös Kirkon keskusrahaston varojen käytöstä ei myöskään tällä hetkellä tunnista ehdotettua rahoitusmallia, mistä syystä myös kirkkolain 22 luvun 5 §:ä ehdotetaan muutettavaksi. Koska jatkossa seurakunnat eivät enää saisi yhteisöveron jako-osuutta, sekä kirkkolaista että kirkkojärjestyksestä ehdotetaan poistettavaksi viittaus säännöksistä yhteisövero-osuuteen. Kirkkojärjestyksen ehdotetun voimaantulo ja siirtymäsäännöksen mukaan vuosina 2016 ja 2017 verotulojen täydennystä laskettaisiin aiempien vuosien yhteisöverojen tilitykset otettaisiin vielä kuitenkin huomioon. Voimassa olevan kirkkojärjestyksen mukaan kirkkohallituksella ja siten Kirkon keskusrahastolla on oikeus saada seurakunnilta tietoja niiden toiminnasta ja taloudesta eli myös niille yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon aiheutuvista kustannuksista. Tämän lisäksi esityksessä ehdotetaan kirkkojärjestykseen säännöstä siitä, että kirkkohallituksella olisi oikeus saada oikeat ja riittävät tiedot Keskusrahastosta myönnettyjen avustusten ja rahoituksen käytöstä. Eli sellaisia tietoja, jotka ovat sisällöltään paikkansapitäviä ja antavat oikean ja riittävän kuvan avustuksen ja rahoituksen käytöstä. Nyt esitettyjen säädösmuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta yhtäaikaisesti rahoituslain ja asiaan liittyvien verolakien muutosten kanssa.



Paluu