Puheenvuoro



Back Jorma, edustaja

Otsikko:
Kertomus Kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuonna 2007 (Toimintakertomus 2/2008)

Täysistunto:
Keskiviikkona 7 päivänä toukokuuta 2008 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajakollegat. Minulla on ollut ilo istua kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnassa kaksi vuotta ja toimia sen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Se varmaan johtuu siitä, että tuolla aikaisemmissa elämänvaiheissa on selittämättömät 17 vuotta työmarkkinajuristin kokemusta. Sillä kokemuksella minä selvisin yhdellä lukemisella tuosta ensimmäisestä lauseesta.

Kirkon tehtävää hoitaa pääasiassa sen palkattu henkilöstö erilaisissa seurakunnissa, seurakuntayhtymissä ja muissa toimintayksiköissä. Siksi on tärkeää, ja ymmärrän tämän huolen mitä Jukka Huttunen ja aikaisemmat puhujat ovat tuoneet esiin, kirkon henkilöstöasioiden tulevaisuuden suunnittelusta ja linjan vedoista. Samoin kuin näistä rekrytointiongelmista, joita näyttää olevan olemassa. On tärkeää, että niistä puhutaan ja niitä pyritään hoitamaan mahdollisimman hyvin. Me olemme nyt kuitenkin kuulleet tämän kirkon työmarkkinalaitoksen kertomuksen viime vuoden toiminnasta ja niin kuin tästä paperistakin käy ilmi, sen kertomus ja myöskin toiminta, on painottunut viime vuonna jo aikaisemmin päätetyn uuden palkkausjärjestelmän toteuttamiseen. Sellainen työ työmarkkinoilla koostuu lukemattomasta määrästä neuvottelua, sovittelua ja sopimista, usein keskenään eri näkemystä edustavien, jopa riitaisten järjestöjen ja heitä edustavien henkilöiden kanssa. Puhun kokemuksesta. Sopimisen jälkeen pitää asia vielä kirjoittaa mahdollisimman helppotajuiseksi ja ymmärrettäväksi ja lisäksi vielä vähän tulkinnanmahdollisuuksia tarjoavaksi sitovaksi sopimustekstiksi. Tämän jälkeen on saatu sopimus saatava muutetuksi käytännöksi kirkon erilaisissa työpaikoissa, seurakunnissa ja kaikkien eri henkilöstöryhmien kohdalla. Tämä haastaa, niin kuin Risto Voipio kertoi, hyvin vahvasti paikalliset työnantajat tässä sopimuksen soveltamisessa. Sopimustoiminta ja työmarkkinatoiminta kirkonkin piirissä on hyvin vahvasti maallista hallintoa, etten sanoisi hiukan raadollistakin. Sitä ohjaavat lähinnä suurten työmarkkinajärjestöjen vuosien saatossa aikaansaamat toimintatavat, periaatteet ja oikeastaan myös suhteet valtiovaltaan. Kirkon työmarkkinalaitos on tässä kokonaisuudessa pieni toimija, mutta sillä on täysin samat velvollisuudet ja vastuut kuin näillä suuremmillakin järjestöillä. Se on kuitenkin viime vuoden aikana osaltaan saanut valmiiksi erittäin mittavan sopimusmuutoksen. Niin kuin tässä Risto Voipio totesi, uusi palkkausjärjestelmä on suurin uudistus sopimusjärjestelmän vuonna 1975 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen. Tämä on saatu valmiiksi ja se on osittain - tai sen täytäntöönpano aloitettiin viime vuonna osittain takautuvasti toukokuun alusta ja sitä on jatkettu tämän vuoden puolella. Kun olen tuolta kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan tuolista katsonut tätä työtä, niin rohkenen tässä tuoda kyllä tunnustuksen kirkon työmarkkinalaitoksen toimiston väelle. Se on ollut melkoinen urakka saada aikaan tämä ja nyt myös tämä sopimuksen jalkautus. Risto Voipio totesi tuossa esityksessään yhden tärkeän tosiasian ja se on se, että tällainen palkkasopimus, virkaehto- ja työehtosopimus, sisältää paitsi lievennystä paikalliseen palkan- ja palvelussuhteenehtojen määrittelyyn, myöskin raamit, joissa sen tulee tapahtua. Ja se on tärkeää sen vuoksi, että näillä sopimuksilla on aina sellainen vaikutus, että palkat nousevat, yleensä ne eivät alene. Mutta niillä sopimuksilla luodaan raami henkilöstömenojen kasvulle sopimuskauden aikana ja se löytyy niistä sopimuksista, mitä on sovittu. Osa on sitovaa, sellaista joka tulee suoraan laskukoneesta - yleiskorotus niin ja niin monta prosenttia - osa on sitten harkinnanvaraista, jota ei suunnata sopimuksilla, mutta jossa on sovittu mikä sen sopimuksen kustannusvaikutus on. Näitä eriä ovat tässäkin sopimuksessa tämän vuoden maaliskuun alusta ja ensi vuoden maaliskuun alusta täytäntöön pantavat harkinnanvaraiset järjestelyvaraerät. Kun tämä sopimus nyt on sellainen kuin Risto Voipiokin tuossa kuvasi, että se erinomaisen vahvalla tavalla haastaa paikalliset työnantajat niin, että sopimusta sovellettaisiin sillä tavalla kuin se on sovittu, niin rohkenen esittää, että kun talousvaliokunta tätä asiaa käsittelee, niin se vahvasti lausuisi sellaisen toivomuksen, että kun vuoden päästä pohdimme ja ihmettelemme vuoden 2008 aikana tapahtunutta tilannetta, niin työmarkkinalaitoksessa kuin muutoinkin, niin siihen kertomukseen olisi mahdollisuuksien mukaan yritetty koota tietoa siitä, millä tavalla tämä sopimus näiden kustannusraamien osalta on toteutunut erilaisissa työpaikoissa seurakunnissa ja muissa. Sikäli kuin se on mahdollista. Niin kuin Risto Voipiokin totesi, sen sopimuksen varsinaiset henkilöstöpoliittiset vaikutukset, niin myönteiset kuin luultavasti myös osa kielteisistä tulee vasta muutaman vuoden viiveellä. Siitä sitten kuulemme varmasti tuonnempana. Kiitos


Paluu