Puheenvuoro



Rissanen Seppo, edustaja

Otsikko:
Viikkomessu (Kyrie ja Gloria mukaan lukien), Hautaan siunaaminen ja Kaste (osia kasteesta) suomenruotsalaisella viittomakielellä (Kirkkohallituksen esitys 12/2011)

Täysistunto:
Maanantaina 7 päivänä marraskuuta 2011 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, herra arkkipiispa, hyvät kirkolliskokousedustajat. Alkaessamme syyskokouksemme työskentelyä piispa Riekkinen muistutti meitä evankeliumin kutsun keskeisyydestä kirkon elämässä. Joidenkin ihmisten kuitenkin on odotettava muita kauemmin, että he saavat kuulla tärkeistä asioista. Sen vuoksi on merkittävää, että olemme saaneet kirkolliskokouksen hyväksyttäväksi niin Raamatun kirjoja kuin muita kirkollisten kirjojen tekstejä viittomakielellä.

Viime talvena Jerusalemin luterilainen piispa raportoi, että ensimmäistä kertaa kirkon historiassa Jerusalemissa messu toimitettiin viittomakielellä. Olemme nyt hyvässä seurassa, kun saamme hyväksyä täällä omassa kirkossamme näitä viittomakielisiä tekstejä.

Monille pääsy kuurojen viittomakieliseen maailmaan saattaa tuntua vaikeasti toteutettavalta asialta. Silloin on kuitenkin hyvä muistaa, että kuuroille ihmisille pääsy kuulevien maailmaan on mahdoton asia. Aiemmin kuurot ovat olleet täysin tulkintojen varassa. Nuo tekstien tulkinnat ovat lisäksi muuttuneet joka kerta, ja usein kuuron on ollut vaikea saada selvää siitä, miten käytetyt viittomat liittyvät asiallisesti toisiinsa, ja mitä tässä tilaisuudessa oikein tapahtuu. Viittomakieltä äidinkielenään käyttävien tekemä käännöstyö on nyt luotettava tae sille, että myös kuurot ymmärtävät, mistä on kysymys, kun heille yritetään julistaa evankeliumia.

Viittomakielisten tekstien kohdalla pätee sama kuin muidenkin kielten käännösten kohdalla. Suomen Lähetysseurassa vietämme joka vuosi juhlaa jonkin kieliyhteisön kanssa sen saadessa ensimmäisen käännöksen Raamatusta. Jokaiselle yhteisölle tuo kokemus on samanlainen. Olemme sen jälkeen tasavertaisempia muiden kanssa. Näin myös lähellämme kuurojen keskuudessa, hiljaisuutensa vuoksi usein unohdetun vähemmistömme kohdalla.

Viittomakielisten kirkollisten tekstien olemassaolo on myös hyvä jokaisen muistaa sillä vaikka ei osaisikaan viittomakieltä, moni voi osoittaa huomaavaisuutta opettelemalla nyt olemassa olevia tekstejä ja käyttää niitä samoin kuin tarvittaessa käytämme muita kieliä, valmiita tekstejä lukemalla vaikkemme muutoin selviäisikään noilla kielillä. Viittomakieltä saavat käyttää muutkin kuin kuurot. Toivon, että jatkossa mietitään myös sitä, millä tavalla näiden tekstien olemassaoloa pidetään laajemmin esillä kuin vain kuurojentyössä.


Paluu